Karisalmen silta Asikkalassa. Tuttua maisemaa ja paljon nuoruusmuistoja Pulkkilanharjulta (leirintäalue, tanssilava ja retkeilymaja/ravintola). Sillalta on tasan 10 km synnyinkotiini Sysmän puolella. Isäni oli 60-luvun lopulla pari vuotta töissä siltatyömaalla, ja kuvasta vasemmalle on harjun pohjoispuolella perinteinen talvimuikun nuottauspaikka, josta appiukollani oli tapana käydä ostamassa kalastajilta muikkuja suoraan pyyntipaikalta.
Niinpä, tanssilavalla ja leirintäalueella tuli aina joskus poikettua. Lapsuudenkotiini on tuosta sillalta melko tarkkaan sama matka, mittasin kartalta 9,9 km tietä pitkin. - Eri suuntaan tosin
Pahoittelen, että katsoin huolimattomasti. Kyllä kuva on otettu pohjoisesta etelään päin nähtynä Asikkalan selkää kohti. Alavirran siis Asikkalanselän puolella on aina enemmän sulaa. Siis mainitsemani muikun kalastuspaikka on kuvassa oikealla puolella, siellä missä leirintäaluekin aikoinaan oli. Sillan alla vasemmalla näkyy tie Asikkalanselän puolella olevalle laiturille, josta isää esittänyt Vesa-Matti Loiri paiskasi Tie pohjoiseen elokuvassa Samuli Edelmanin esittämän kapellimestari poikansa kännykän järveen.
Okei jaska26! Kuvassa näkynee siis Isosaari etelässä. Kiinnosti eniten pohjanmuodon ja -syvyyden pähkäily sulien perusteella. Tilannetta katsomassa on jää. Google Maps
Enpäs ole ennen huomannutkaan tuota epäjohdonmukaisuutta kartoissa. Karisalmi on merkitty nimellä Karinsalmi, silta sentään on Karisalmen silta. Salmen yli ajeltiin pengertietä ylempänä mainittujen tanssilavojen aikaan.
Saman lätäkön reunamilla tuosta 25km etelälounaaseen nyt majaan joten tulee varmaan tutummaksi vielä tuokin paikka. Tiedä sitten tuleeko merta ikävä kun maantieteellinen valinta asuinsijalle oli isompi järvi meren korvikkeena. Olen mä Asikkalanselällä kerran ollut 80-luvun lopussa muikkutroolarin kyydissä marraskuussa. Täytyy joskus näyttää ne kuvat kalastajan päivästä. Oli varmaan ensimmäinen troolari siellä.
Lienee Vesijärvi. Samaa vesistöä, mutta eri järvi. Kolme metriä korkeammalla. Hyviä kuhapaikkoja sillä suunnalla.
Hyvinkin oleellisesti samaa vesistöä. Katsotaanpa vaikka koko Suomen karttaa ja Päijänteen muotoa. Mahtava railo halkoo maan. Myös Vesijärven syvyyskarttoja tutkimalla voi huomata samaa. Ensimmäinen Salpausselkä muodostaa (patoaa) koko vesistön - muutenhan se laskisi etelään Uusimaalle. Toinen Salpausselkä on Vääksyssä, mutta sitä muokattiin kun Vääksynjoki ohitettiin ja Vesijärven pintaa laskettiin monta metriä. (Jaa että edelleen on kolme metriä ero Asikkalanselkään? Kuulostaa suurelta mutta on siitä aikaa kun Vääksyn kanavalla kävin.) edit. Ilmeisesti aiemmin kuin kanavan valmistumiseen on jo Vesijärven pintaa laskettu Vääksynjokea kaivamalla. Tästä esityksestä päätellen - kun ei kerran mainita: Vääksyn kanava – Wikipedia nm. *jostain luin* No kyllä se maininta taas eteen tupsahtaa että miten se oli ja kuka kertoi.
Aika lähellä kuvan paikkaa on myös Vesijaon järvi - se laskee kahteen suuntaan, Kokemäenjoen vesistöön ja Päijänteeseen. Sen mukaan Päijänne on samaa vesistöä myös Kokemäenjoen kanssa.
Öh. Vesistön määritelmä ei ihan nyt täyty. Vesijaot, vedenjakajat, ovat itse vesistöjen rajaa. Ei tässä nyt Päijänne, vaan se Vesijaon seutu länsipuolella.
Säännösteltyjä vesiä, korkeus vaihtelee Päijänteessä metrin verran. Keskivesi Päijänteessä on 78 m, Vesijärvessä 81,4 m. Se kolme metriä kuulosti - ja tuntui - suurelta, kun uimakoulussa piti hypätä 3 m korkeudelta. Ainoa paikka kunnassa, missä oli yli 3 m vedenpintaan, oli kanavan sulkuallas. Sinne sitten hypättiin. Melkein kuin kaivoon, vaikka isompi olikin.
Koko järvi on sitä rajaa. Tuollaisille kahteen suuntaan laskeville järville/joille on muuten oma nimityksensä. Jota en nyt muista.
Hieno nimi: bifurkaatiojärvi. Päijänteen laskujokihan on Kymijoki, joka mutkittelee aika lailla ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella ennen kuin puhkaisee sen Kouvolassa. Kymijoen vesistön varrella on ainakin kaksi Suomen teollsien historian muistomerkkiä: Verlan pahvitehdas ja Strömforsin ruukki.