Olihan se upeeta, kun palkkarahoista sai säästeltyä upouuden Nikon F rungon, siihen 105/2.5 ja 50mm linssin. Elettiin vuotta 1971, Salon Karralta sen ostin. Sitä ennen oli ollut mm. Chinoflex, Cosina ja Miranda. Kuvia sai kaikilla, mutta Nikon F tuntui niin omalta alusta alkaen. Palveli pitkään, monta rullaa kulki läpi, painikelevystäkin kului maalit osittain pois. Eipä se tuntunut muualta kuluvankaan, kävi vaikka hiekkakasassa Liitteenä yksi niistä ensimmäisistä kuvista jonka äffällä sain. Paikka on Savitaipaleen Kuolimo, marraskuussa. Nikonin 50/2 linssinä ja filminä Kodakin Panatomic x. papa
Vs: Utopian täyttyminen. Hieno kertomus. Kuva yliveto taidevedos. Oma F-runkoni vuodelta 1961 pelittää edelleen...ne on tehty kestämään.
Vs: Utopian täyttyminen. Hyvä kertomus ja kuva. Harmittaa kun oman F-runkoni möin. Onkohan tuon kameran etsin minulla nykään??
Vs: Utopian täyttyminen. Hieno kuva...nostalgia elää...ja filmikuvauskin taitaa nostaa "päätään"...itsellä ensimmäinen Canon F1, vanha "patarauta", toimii ja toimii vaan...Hienoja laitteita tuon ajan Nikonit ja Canonit...
Vs: Utopian täyttyminen. Minulla oli ensimmäinen runkoni om1n. Hankin sellaisen uudestaan kolmisen vuotta sitten. Puolisen vuotta sitten hankin Nikonin F2 rungon ja siihen 28, 50 ja 105 linssit. Minulla on sama tunne, että tuo Nikonin runko tuntuu siltä kuin olisi aina minulla ollut ja linssien piirto on silmiä miellyttävää. Tajusin vasta eilen, että valokuvaus jäi mieleeni toisella luokalla Oulussa Kaukovainion koulussa, kun kävimme kellarissa tekemässä pimiössä vedoksen. Laitoimme avaimen paperin päälle lyhyt valotus ja sitten kehitimme paperin. T Jukka