Kehittelin aiemmin tmax-rs kehitteella tmx100 ja trix filmejä, se blokkasi äärivalot aika lailla helpommin kuin xtol, sen huomasi varsinkin kun skannasi negan. Skannaukseen tosin muutenkin on hyvä jos negatiivi on hieman ohuempi kuin vedostukseen hyvin soveltuva. Tmax-rs tuotti hieman jyrkemmän kontrastin äärivaloihin kuin xtol.
hmm.. kovasti tuntuu tietämystä olevan asioista. En löytänyt Microphenin kehitysaikaa Tolle 100 tmaxille, joten kehtin rodinalilla. Valotin 200:n mukaan ja kehittelin jonku vajaat 8 minuuttia ja ihan hyvä tuli... vedoksissa lähes kaikki sävyt tallella, vaikkakin näyttäis aika loivalta (suotimet puuttuu).
Sikäli mielenkiintoista, että sanotaan, että koska mv-negan valotusvara on suuri, ei ole sanottavaa merkitystä sillä, valottaako aukon (tai pari) yli tai alle. Periaatteessa ei siis pitäisi olla mitään väliä myöskään sillä, kehittääkö filmiä 10% yli, tai ali...? Itse olen nyt (vasta oikeasti) alkanut kiinnittämään todellista huomiota valottamiseen ja valotan mielellään ainakin aukon yli enivei.... ähpäs... kyllä tämä taitaa olla semmoinen taikauskoisten maailma kuitenkin
Onhan sillä merkitystä. Kyllä pienenkin eron kehityksessä huomaa, yleensä joutuu tekemään kompromissejä kun rullalla on alivalottuneinta ja normaalivalottuneita kuvia, ainakaan jos ei omista toista runkoa. Mutta kun on hyvä nega niin siitä tulee melkeen laakista hyvä vedos tai skanni, ei tarvi juuri mitään tehdä ja sävyt ovat rikkaat. Kyllä sitä aina sanotaan että värinegaakin voi ylivalotella miten vaan, mutta silläkin on vain yksi optimidensiteetti. Ainakin kodak antaa omansa pdf tiedoissaan, sitten voi käyttää densitometriä ja etsiä filmiherkkyyden mikä tuottaa omissa laitteissa hyvän tuloksen.
Käyppä hakemassa Metsosta A.A:n "The Negative"... Siinä ollaan hieman erimieltä noista valotuksista ja kehityksistä... Tämän jälkeen kysyt itseltäsi, että prässäämistä mitä häh?!
Vs: Prässäämisestä Kyselläänpä lisää prässäämisestä, kun kerran tämmöinen ketju löytyi. Lähtötiedot: olen täysin ensikertalainen filmin kehittämisen suhteen. Kerran lukioaikoina tuli kokeiltua, mutta mitään ei ole jäänyt kaaliin niiltä ajoilta. Kun tuo itsetekeminen on kuitenkin nyt alkanut kiinnostaa (eikä nappaa maksaa toisille omien filmien pilaamisesta, niin hommasin viikolla tankin, spiraalin, litkut yms. vermeet oman pikkupimiön tarpeisiin. Siis pelkästään kehittämistä varten - tila ja aika ei vielä riitä vedostamiseen... Ja nyt kysymyksiin: olen illalla menossa kattomaan kaverin keikkaa (eli pimeitä olosuhteita tiedossa) ja tuttuun tapaani otan luultavasti filmikameran mukaan. Jääkaapissa on HP5+ 400:aa, vähän herkempää filmiä olisin kuitenkin kaivannut kun kokemuksesta tiedän että tuo ISO400 ei oikein riitä noissa olosuhteissa. Mutta kas, tulipa mieleeni termi prässääminen. Jonkin verran asiallista infoa jo löysinkin sekä kl että google haulla, mutta kysellään nyt lisää niin ei ensimmäinen oma pimiökokeilu mee ihan reisille. Jos siis lataan kameraan tuon ISO 400:sen filmin ja säädän kameraan ISO 800 (tai 1600), niin voin kuvailla vähän nopeammilla ajoilla, mutta luonnollisesti kuvat "alivalottuu". Sitten kun olen pilannut kaikki ruudut filmillä sulkimen availulla ja pyöräytän filmin spiraalille ja spiraalin tankkiin niin kuinkas paljon pitää sitä kehitysaikaa lisätä että saan lisää valoa kuviin? Kehite on Kodakin Tmax ja kiinnite agfan fix-ag. Keskeytettä ei oo, kun vesi ajaa käsittääkseni saman asian. Vai kannattaakohan ihan suosiolla ensimmäinen pimiömatka tehdä "sääntöjen mukaan" ilman mitään kikkailuja jotta saan jotain järkeviä tuloksia aikaan. Olen yleensä aika huolellinen, mutta välillä on tapana säätää vähän liikaa Ja loppuun vielä tiivistelmä, kun tuli kirjoitettua aika paljon: HP5+ 400, Tmax, FIX-AG ja prässäys ISO 1600 (tai 800) mukaan - paljonko lisää aikaa kehitykseen?
Vs: Prässäämisestä Massiivikehitystaulukko auttaa alkuun: B&W Film Developing Times | The Massive Dev Chart
Vs: Prässäämisestä Juu, kiitti. Tuo itseasiassa löytyykin jo kirjamerkeistä... Ja nyt aloin ajattelemaan omilla aivoilla: kehitänkö siis ihan vaan suoraan tuon mukaan, mitä ISO 1600 filmille sanotaan vaikka käytänkin hitaampaa filmiä? Eli 9,5 min sen 6,5 min sijaan 20 asteessa...
Vs: Prässäämisestä Niin, onko siinä mitään vikaa? Ei ilmeisesti.. Siks mä kato kyselen, kun aihealueen kuvauksessa oikein kehoitetaan kyselemään tyhmiä ja mä oon vielä toistaiseksi melko kahvilla näiden juttujen suhteen
Vs: Prässäämisestä Ei siinä kehityksessä muuta eroa oo kun aika. Dev chartista käytetylle ASA:lle aika ja sitten vaan... Sit jos aletaan hienosteleen, niin prässäystä varten voi hommata sopivampaa kehitettä kuin perus Rodinal ja tasaava agitointi (eli ei kovin tiheätä kääntelyä). Mahdollisesti laimeampi kehite ja pidempi aika myös. Varjoistahan tuo syö kamaa, koska prässäys ei paljoa sitä filmin herkkyyttä nosta, ainoastaan nostaa niitä sävyjä niin, että keskisävyt näyttää kohtuullisen kivoilta, vaikka yläsävyt ylikehittyy ja varjot on ali.
Vs: Prässäämisestä Eli tossa prässäyksessä ei siis oo mitään sen ihmeellisempää, kuin että kuvaa ja kehittää halutun herkkyyden mukaan filmin todellisesta ISO/ASA-luvusta välittämättä.. Ja jos oikein noita muita lähteitä tulkitsin, niin toi HP5+ & Tmax tekee ihan ok jälkeä prässättynäkin. Joku Kodakin filmi on ilmeisesti vielä paremmin soveltuva tuohon hommaan? Vielä yks tyhmä kysymys: mitä prässääminen on lontoon kielellä?
Vs: Prässäämisestä Pushing, push processing. Ei siinä juu paljon sen ihmeellisempää ole. Kontrastia vaan nostetaan niin, että ne tärkeimmät kohdat (yleensä keskisävyt) saadaan kohtuullisesti haltuun ja muiden annetaan mennä menojaan. Kyllä ne 400 ASA filmit kaikki yleensä varsin hyvää jälkeä antaa prässättynäkin. Ihan riippuu mistä tykkää... Kehitteet ja joillakin kehitteillä laimennukset vaikuttanee enempi. Valonmittaus tietty myös. Ilfordilla on Delta 3200 ja Kodakilla Tmax p3200, Fujilla Neopan 1600. Nämä on kaikki prässättäviä filmejä joiden oikea virallinen herkkyys on luokkaa 640-1200 riippuen mittaustavoista, kehitteistä ja muista jutuista... ISO-standardi tietysti ei kauheasti kerro siitä miten mikäkin herkkyys valokuvauksessa toimii. Nämä erikoiseherkät filmit soveltuvat kuitenkin hyvin kuvattavaksi jopa 1600-3200 asti ja kuvaa tulee paljon rankemmillakin prässäyksillä. Toisaalta 400 ASA filkat kestää kyllä 1600 vielä yleensä hyvin ja 3200 tai jopa enempi onnistuu myös.
Vs: Prässäämisestä Tattis, tuohan kuulostaakin jo tutulta.. Noh, tuo Me Super ei tarjoa ASA1600 suurempia lukuja ja olen sen verran mukavuudenhaluinen, että tykkään valottaa sen mukaan mitä mittari näyttää. Eli näillä mennään. Nyt kun vielä jaksais lähtee tuhlaamaan sitä filmiä...
Vs: Prässäämisestä Eipä muuten anna, jos ASAn on jo vääntänyt tappiin.. Edit. tai siis antaa, mutta vain toiseen suuntaan
Vs: Prässäämisestä Kas. No ei sitten maha mittään. Muistin veerin. Monissa kameroissa tuossa on vartsuja.
Vs: Prässäämisestä Mäkin kyllä vähän hämmästelin tuota. Piti oikein kokeilla kaapin päältä löytyvällä Contaxillakin, mutta siinä on ihan sama systeemi. ASA tappiin ja valotusta ei enää pysty korjaamaan kuin takaisinpäin. Eli selkeästi ominaisuus eikä vika.. Hmph. Pitää varmaan ostaa paremmat välineet