Vs: Potrettiharjoitus Minusta noissa Schoellerin kuvissa katse tekee kuvan. Erilaisia kasvokuvia. Metkan näköisiä, hienoja.
Vs: Potrettiharjoitus Mä en oikein tykänny. Laajakulmasen olosia ja rajuhkoja kuvia, toisaalta siinä mielessä taas hyviä. Heijasteet näytti ihan isoilta stripeilta (vai mitä ne on, ne mitä muotikuvaajat kait paljo käyttää?
Vs: Potrettiharjoitus Stu Williamson käyttää aika paljon itse kehittämäänsä tri-relectoria, josta tulee tuo puolikuun muotoinen heijastus silmän alaosaan. Muutenhan hän tekee aika klassista valaisua ja senkin erittäin tyylikkäästi.
Vs: Potrettiharjoitus Olenkos minä nyt ymmärtänyt ihan väärin? Katselin noita kuvia tuolta potrettiosastolta niin valtaosassa ei ole varjon varjoa kasvoilla. Kun puhutaan valon muotoilevuudesta niin eikös silloin pitäisi olla sivuvaloa ja varjoa pintaa ja muotoja tuomassa esiin? Noissa oli monessa lähikuvassa 2 heijastusta silmissä. Alimmaisen syntyhistoria selvisikin ja sitä myötä arvaus valaisusta. Meneekö metsään, kun arvaan, että valaisu olisi ylävalo kameran päältä ja heijastimella varjot täyteen? Simpukkavalaisuko on oikea termi? Olen käsittänyt, että klassisessa valaisussa varjoja ei kaihdettaisi, mutta olenko ymmärtänyt senkin väärin?
Vs: Potrettiharjoitus Et. Noita kuvia ei voidaan sanoa tyylikkäiksi siinä mielessä kuin potretin tyylikkyys ei olekaan kohteen oman tyylin ilmaisemista, vaan kulttuurista samaistumista. Näissä kuvissa se tyylikkyys on amerikkalaisen keskiluokan tyylikkyyttä, jossa ensin päästiin eroon rypyistä, nyt on päästy eroon varjoista ja seuraavaksi päästään eroon koko kehosta.