Ollihan tuossa HCA ketjussa kyllä kertoo. Kysäisin huvikseni Ollilta sähköpostitse ruokasoodan vaikutuksesta loppupesua tehostamaan, vaikka ajatus onkin villi.
Olli Jaakkolalta terveisiä! Mitä ruokasooda mahtaisi auttaa loppuhuuhtelussa. Olisiko pahasta tai hyvästä HCA:n tapaan käytettynä? t. Kimmo Moi Kimmo, Joo, ei ihan outo ajatus. Joskus taannoin Agfa suositteli kiinnitteen jälkeiseksi "pesusuolaksi" natriumkarbonaattia. Se on kovin emäksinen, joten pitoisuuden on oltava alhainen. Se kyllä edistää kiinnitesuolojen poistumista emulsiosta. En nyt ole lähelläkään kirjallisuuttani , joten en voi tarkistaa tietojani. Natriumkarbonaatin emäksisyydestä johtuen emulsio pehmenee huomattavasti, joten on oltava erityisen varovainen mekaanisten vaurioiden, siis naarmujen varalta. Kodakin systemaattisten tutkimusten perusteella natriumsulfiitti todettiin parhaaksi kiinnitteen "poistajaksi", joten muita vaihtoehtoja ei juurikaan ole tarjottu markkinoilla. Natriumkarbonaatti ei siis ole toimimaton, muttei ehkä paras valinta. Ruokasooda ja pesusooda näyttävät menevän keskusteluissa aika lailla sekaisin. Edellinen on natriumbikarbonaattia ja jälkimmäinen natriumkarbonaattia, aika suuri ero alkaalisuudessa. Mielenkiintoista! Saanko lainata vastaustasi foorumille? Mitähän eroa mahtaisi olla tässä pesutarkoituksessa ruokasoodalla pesusoodaan verraten? Sanoit että eroa on alkalisuudessa. Pesusooda/kidesooda taitaa olla tymäkämpää ja siis nostaa pH:takin enemmän? Joo, lainata saa Pesusooda (natriumkarbonaatti) on selvästi emäksisempää kuin ruokasooda (bikarbonaatti). Emäksisyys riippuu tietenkin myös pitoisuudesta. Sitten vielä kommentti muuhunkin keskusteluun. Minä en usko, että kuivumistahrat negatiivista joutuisivat kiinnitteestä tai HCAn käyttämättömyydestä, jos pesu oon ollut riittävä. Kyse on pesuveden kalkkitahroista, jotka ovat vältettävissä pinta-aktiivisella loppuhuuhteluaineella tai viimekädessä tislatulla vedellä,. Olli http://hopeavedos.fi/
Kyllä se kalkki on se suurin ongelma. Ja kunnollista huuhtelua ei tislatulla vedellä onnistu. Litkut voi helposti tehdä tislattuun. Se on selvää että pöly ei ole se ongelma vaan ne kiinnite jäämät. Kokeilen tuota hca juttua niin sitten nään auttoko. Kerron sitten. Mutta hyviä vinkkejä digitaalisesti poskien poistamiseen on tullu ja lisääkin saa kertoa.
Riittää kun viimeinen vesi on puhdasta kalkista, tai pehmennetty aineella niin ettei tahroja jää. ed, pehmennys on harhaanjohtava termi. vesihän ei ainelisäyksin pehmene, mutta pinta-jännitys poistetaan...
Vesilaitoksilta saa tarkkojakin tietoja jaettavan käyttöveden laadusta kaikkine ainepitoisuuksineen, joko suoraan löydettävissä sivuiltaan tai kysymällä erikseen. Näitä aina tutkittiin tarkkaan akvaarioharrastuksessa. Suomessa on pääsääntöisesti pehmeitä vesiä ja alkaliteettikin on alhainen. Kalkin lisääminen on hyvin tavallista jotta putkistossa vesi pysyisi vähintään neutraalina eikä missään tapauksessa laskisi happaman puolelle. Kuitenkin joka vedenottamolla on ihan oma raakavetensä laatu ja siten myös omanlaisensa käsittely siihen. Veden kovuuden muodostaa lähinnä magnesium ja kalsium,
Nyt onkin sitten keksitty paskamagneetin olemassaolo Porvoossa näköjään, jos merivirtaa vastaan paskavedet ui. Mitä kaikkea kivaa taiteilijaeläkkeellä vielä saammekaan. ..