Eli terve ja anteeks jos tälläinen aihe oli jo olemassa, tälläistä en ainakaan haulla löytänyt. Eli kysymykseni koskisi tuota canon 400D kitin vakiona tulevaa objektiivia EF-S 18-55mm f/3.5-5.6, eli tuossahan ilmeisesti polttoväli on 3.5-5.6? Isän mielestä tuo on surkea polttoväli.. Mitenkäs nyt sitten on? Onko tuo polttoväli surkea? Olen aloitteleva digikuvaaja, olen kuvannut perheen canonin pokkarilla ja canonin 350D:llä ja oman kameran tarve olisi valtava ja en viitsisi ostaa huonoa kameraa heti alkuun, runko on varmasti hyvä, tuo polttoväli vain arvelluttaa. Kiitos jo näin etukäteen
Vs: Polttovälistä Jos 400D:hen saisi polttoväliltään 3.5-5.6 opiskan se olisi aikamoinen laajakulma. Mutta valitettavasti se on opiskan valovoima, joka vaihtelee polttovälin 18-55mm mukaan.
Vs: Polttovälistä Polttoväli ilmoitetaan millimetreinä. Se missä on f/ kertoo objektiivin valovoiman eli suurimman käytettävissä olevan aukon eri polttoväleillä. Ilmeisesti sinun isä tietää asiasta yhtä paljon kuin minun isä. Eiköhän tuo Canonin kittilinssin polttoväli ole ihan normaali tuossa hintaluokassa, eikä objektiivin valovoimakaan ole mitenkään poikkeava kittilinssiksi.
Vs: Polttovälistä mutta valovoima on huono jos osaa arvostaa kunnon 50-millistä 1.4 - 1.8 väliltä esimerkiks ;-) ehkä tämäkin isä tarkoitti sitä? mene ja tiedä...
Vs: Polttovälistä Onko isillä kirjastokorttia? Niin uskomatonta kuin se onkaan, luultavasti joka kirjastosta löytyy esim joku Hedgecoe:n teos. Ei välttämättä kattavin kikkailuopus ja mallit brittejä, mutta kaikesta huolimatta ihan kelpo luettavaa. Perusasiat selviää kuitenkin paljon helpommin kuin netistä kyselemällä. K
Vs: Polttovälistä Mä voin myydä saman kirjan halvalla, jos haluat omaksi. Pölyttyy kirjahyllyssä. Siis tuo John Hedgecoen teos. Ota yhteyttä jos kiinnostuit.
Vs: Polttovälistä Mikä niistä? Herralta on noita tullut varmaan 20kpl. Se 70-luvun ensimmäinen on minusta paras. Ei silti, parempi niistä mikä vaan kuin ei mikään. Hedgecoe, John. Suuri valokuvauskirja. 1977?
Vs: Polttovälistä Eikös niissä ole melkein samat jutut kaikissa? Kuvat vaan vaihtuu. Nyt kun kirjoja ryhdyttiin mainostaman, niin pari tulee itelle mieleen. Valokuva Valokuvauksen perustiedot. Klaus Kirjavainen. Ja toinen: Valokuvaus: Kuvaustekniikan opas. Andrew Hawkins & Dennis Avon. Suom. Harri Hietala, Jussi Aalto ja Juha Jarva. ISBN 951-30-5311-3.
Vs: Polttovälistä Mun vanhempien hyllystä pihistämäni hedgehog näkyy olevan 1977 Valokuvaajan käsikirja (suom. -81). Joskus selailin kaupassa jotain uutta hedgeä, oliko nimessäkin jo jotain digiin viittaavaa. Siinä oli paljon samoja kuvia kuin mulla, mutta niistä oli poistettu kuvateksteistä Tri-X tai FP4 tai muut perinteiset filmimerkit.Tarkoittaako tämä että valokuvaus on menossa vähemmän tekniseen suuntaan
Vs: Polttovälistä Minulla on "Valokuvaamisen taito" -93, ja se on todella kökkö esitys, mutta "Suuri valokuvauskirja" -77 on mainio kokonaispläjäys, sisältäen kiinnostavaa historiaa ja johdonmukaista etenemistä. Onko jossain samoja kuvia? Hemppaste kiinnostaa.
Vs: Polttovälistä En tiedä, mikä on hemppaste, mutta lienee selvää, että ongelman omistajalle on tarpeellinen sellainen kirja, jossa polttoväleistä puhuttaessa esitellään myös se kuuluisa kroppikerroin, jolloin hän ja isänsä pääsevät asian kanssa kartalle. Voi olla, että nykyajan kameroissa on muutakin muutosta vuoden 77 tilanteeseen verrattuna. Toisinsanoen, kirja on parempi valita 2000-luvun loppupuolelta ja mahdollisesti jonkin muun kirjailijan valikoimasta.
Vs: Polttovälistä Polttoväli ei muutu kroppikertoimen myötä. Siinä se oli selkosuomeksi yhdessä lyhyessä lauseessa. ............................ Itse aiheeseen: 70-luvulla zoomeja oli vähän, ja laajemmin ottaen niiden laatua ei kovasti päässyt kehumaan (erinomaisia poikkeuksia toki oli/on). Suurin osa optiikoista oli primejä ja sen myötä valovoimatkin parempia. Ehkäpä juuri tämän vuoksi erityisesti nykyisiä kittioptiikoita pidetään niin huonovalovoimaisina. Sen puutteen on toki kompensoinut DSLR-kameroiden huimasti parantunut laatu ISO 400-800 -herkkyyksillä. Kun lukee niputtain erilaisia teknisiä objektiivitestejä, huomaa hyvin pian, että sama todellisuu päteen kuin 30 vuotta sitten: zoomit ovat parhaimmillaan aukoilla f/5.6 ja f/8 (ns. sweet spot). Joten huonosta valovoimasta ei tarvitse niinkään välittää, jos haluaa optiikasta kaiken irti. Paradoksaalista tietysti on, että laadun hakeminen edellyttäisi, että kameroissa käytettäisiin mahdollisimman pitkälle kennon natiiviherkkyttä (ISO 50 tai I00). Tämä erityisesti niille kuvaajille, jotka ajavat takaa mahdollisimman laajaa dynamiikkaa. Selkeä muutos valovoimaisissa huippulaajakulmissa on tapahtunut siinä, että suorituskyky on optimoitu verrittain suurille aukoille (f/2.8 - f/4), ja täydelläkin aukolla on päästy todella merkittäviin suorituskykyihin. Ei 60-lukulaista 1,4 -valovoimaista optiikkaa voi parhaimmalla tahdollakaan kuvata kummoiseksi teknisessä mielessä -piktoriaalisesti ajatellen kenties.
Vs: Polttovälistä Eikä toisalta tarvitse laukata ympäi kirjakauppaa etrsimässä uusinta kirjaa -joka selittäisi eri formaattikokojen ja objektiivien polttovälin keskinäisen merkityksen. Kyllä jo 1800-luvulla oli useita formaattikokoja.