Vs: Polttovälin laskeminen Vai että huvitti. No niin hiukan minuakin ja siksi sitä käytinkin. Mutta sinua huvitti sen vuoksi että minä olen niin tollo enkä tiedä mitä puhelen. Eiköstä jookosta?
Vs: Polttovälin laskeminen Se pienempi portti on 43x56 mm. Isompaa en nyt saa mitattua. Ehkä huomenna. Ja näyttäis että noita kirjamia mahtuu tuohon että ei ole ollut tilasta puutetta. Voiggarin tekijöille on riittänyt että 4x6 tarkoittaa just sitä minkä kaikki tietää. EDIT: 56x87 mm on sitten tuo 6x9 kuvan koko. Ja hyvältä näyttää negat. Huomenna sitten 6x4 kuvaa kehiin.
Vs: Polttovälin laskeminen Ei. Arvasinhan sen että tahallasi, kuten arvaan että kiusallasi käytät myös erilaiseen ylimääräistä n-kirjainta. Lähinnä vastasin Tapiolle, joka katsoi aiheelliseksi pilkata tarkkuutta. Sitäpaitsi näissä aiheissa on myös oleellista, jos ei zeissintarkkuus, niin vertaako diagobnaalia, horisontaalia vai vertikaalia. Siksi ilkeänpuoleinen oli myös vastauksensa Esan kysymykseen.
Vs: Polttovälin laskeminen Normi 645. Silloin kaikki tietää näkemättä kameraa. Wanhanaikainen erikoisuus tuo kamerassa oleva merkintä. Mielenkiintoinen yksityiskohta kyllä.
Vs: Polttovälin laskeminen Voiggarilla ei sitten tienneet tuota että pitäis olla 645. Aivan sama onko se 6x4, 4x6 vai 6x4.5. Voihan se olla 4.5x6....eikä kukaan sitä käytä.
Vs: Polttovälin laskeminen Juke, Mun mielestä noissa selviää aika hyvin ihan maalaisjärjellä ja ala-asteen kertotaululla, ei tarvitse edes verrantoa, joka kertoo suoraan... Tarpeeksi tarkat, suurpiirteiset suhteelliset kuvakulmat saat kun lasket mielessäsi aina pisimmän (vaakakuva) mukaan esim kinofilmin (n.35mm) 50mm lasin vastaava on 6x7(n. 70mm) koossa n. 100mm jne, ts. jos sulla on 6x9(90mm), niin voit päätellä että tuo "normaali" on hieman yli 100mm ja vastaavasti 6x45 (60mm) on karvan alta 100mm. Samalla tapaa arvioit/lasket syväterävyyden suhteessa polttoväliin, aukkoon, formaatin kokoon. Ihan riittävä tarkkuus "kentälle"...
Vs: Polttovälin laskeminen Objektiivin polttoväli määräytyy polttopisteen tai polttopistetason ja toisen peruspisteen mukaan, kun objektiivi on tarkennettu äärettömään. Opuksesta "Canonin opas objektiivien käyttöön järjestelmäkuvauksessa".
Vs: Polttovälin laskeminen No, eipähän nuo polttovälivastaavuudet toimi kuin samoissa kuvaformaateissa (esim. kino vs. 6x9.) Mm. 6x6:n kohdalla on turha puhua 1:1 vastaavuudesta vaikkapa kinon tai 4:3 kanssa. Vaaka- tai pystysuuntainen kuvakulma voidaan ottaa verrokiksi muttei molempia yhtäaikaa, kuten pitäisi.
Vs: Polttovälin laskeminen Nojaa, mun mielestä pidemmän siivun eli esim vaakakuvassa vertikaalinen vastaavuus riittää ja horisontaalinen tulee sitten "mausteena" formaatista, siis jos pitää mieltää, mikä mitäkin suurinpiirtein vastaa, käytännön tasolla.
Vs: Polttovälin laskeminen Niinhän se on. Tämä on yksi ikuisuusaiheista, jossa yleensä aletaan turhaan kiertää kehää. Minusta voisi hyvin painottaa tuota viimeistä virkettäsi, mutta yhtäaikaisuus on mahdoton vaatimus. Pitää tyytyä ainoisiin täydellisiin vastaavuuksiin jotka ovat pysty ja vaaka molemmat erikseen, peräkkäin tai rinnan! Eräänlainen yhtäaikaisuus on diagonaalien vertailussa, mutta kovin epätarkka ja harhaanjohtava juurikin kinon ja kuuskutosen vertaamisessa, mistä miinukset aiemmin esilletuomaasi Zeissin esitykseen. Esimerkkinä 250mm 6x6 (56x56mm) kuvakulma. Kuvakulma on 12,8 astetta. (horisontaali ja vertikaali) diagonaalisesti 18 astetta Diagonaaleja verraten vastaavuus kinolla (24x36mm): 135mm horisontaalisesti 150mm vertikaalisesti 100mm Ehkä joku todella voi olla sitä mieltä, että 135mm kuvastaa riittävällä tarkkuudella asiaa, mutta itse ainakin koen että 100mm ja 135mm välillä on suuri ero käytännön kuvauksiin kuten on myös 12,8 asteen ja 18 asteen välillä. Tai aiempaan Zeiss-juttuun: 21mm on huomattavan eri asia kinossa kuin 25mm eikä se Hasselin 38 tai 40mm mitenkään muutu itseään laajemmaksi vaikka Zeissi kuinka esittää diagonaalivertailuksi kinon 21mm.
Vs: Polttovälin laskeminen Niin kyllä. Neliössä on täydellisen laaja pystykuva! Tai neliön pystykuvassa täydellisen laaja vaaka! Kinon voi vain kääntää pystyyn tarvittaessa lohdutukseksi. Jos asiaa alkaa mieltämään niin, että on tottunut neliöformaattiin, kinovastaavan oikea vertailu onkin vertikaalinen. Harvoin diagonaalien vertailu on mielekäs, mutta voihan sommitella vaikkapa puun kuvaan kulmasta kulmaan kamera vinossa. Toisaalta on kohteita joissa tärkeä ulottuvuus kulkee 45 astetta milloin on hyvä olla kuuskutonen ja sitten kohteita joissa se on 30 astetta, jolloin tarkka valitsee kinarin. ;D 8)
Vs: Polttovälin laskeminen Vähän sinnepäin olin tulossa jo tuossa toisessa. Olisiko se siinä, että todettaisiin suorakulmioiden maailman olevan epätäydellinen ihmisen keksintö ja täydellinen muoto on luonnollinen ympyrä. Kun ensimmäisiä kuvia alettiin tehdä esihistoriassa, eivät ne olleet rajattu suorakulmioihin. Niitä tehtiin maahan, kiviin, ihoon, lehdille. Objektiivikin piirtää ympyrän ja ympyrässä on myös paras kiertää kehää. Ei törmää kulmiin.