Olet täysin oikeassa. Mutta toisaalta COC:iin vaikuttaa myös tärähdys, koska sehän se sen perusajatus on joskus ollut; hajonta. Niin kuin mainitsin, kyse on siitä mikä on sallittua. Sen(kään) takia mielestäni ei voi erottaa asioita toisistaan, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi, mistä päätellään mitä, jos kuvataan viivoja erottelukyvyn määrittämiseksi? Voisin ihan perustellusti sanoa, että digikuvaamisessa (järjestelmän rajaaman) COC:n voi jokainen määritellä viivoja kuvaamalla. Mielestäni on hieman harmi, että syvä-/syvyysterävyysalueen teoriaa ei ole viety pidemmälle.
Minusta taas ei tärähdystä voi ottaa huomioon. Yksinkertaisesti siksi, ettei tärähtämisen jälkeen ole mitään elementtiä (valotettu filmi / kennon tallentama kuva), jonka yhteydessä voitaisiin edes puhua terävyysalueesta kun ei ole edessitä terävyyttäkään jonka ympärillä tässä pyöritään. Kuten on moneen kertaan todettu on koko määre sovittu asia, jonka juurille pääsee kun miettii miten se on sovittu, kenen toimesta lähtöisi ja milloin ja mistä lähtökohdista. Kiistaa on tullut ja tulee varmasti siitä mitä kaikkea noihin lähtökohtiin sisältyy. Sitä ajatusta ei välttämättä hyvksytä, vaan ohitetaan itsestään selvänä asiaa ettei moista kannata edes ajatella.
Aivan. Tärähdyksen vaikutusta voi verrata huonoon resoluutioon tai isoon suurennokseen jota katsotaan läheltä: se vaikuttaa "terävintä tylsyttämällä" ja rae tai kohina nousee myös siksi suurempaan rooliin kun kaikkein terävin onkin sitten siinä. Syväterävyyden teoriaa tällainen sekoittaa ja oikeastaan kaikki ovat nyt olleet tässä kohtaa ihan perustellusti oikeassa. Vaikutus terävyysalueeseen, jos se tahdotaan ymmärtää, on kuitenkin hienovarainen ja kovin teoreettinen, kuten esimerkiksi on puolikinosta ja kinosta yhtä suureksi valokuvaksi suurennetun ero terävyysalueeseen samoin aukoin ja objektiivein ja samoin katseluetäisyyksin. Koska katseluetäisyys ja printin kokokin on kelpuutettu terävyysaluelaskimiin, voisi siellä olla myös tärähdyksen määrä mukana. Tavllaan harhauttavaa, tavallaan aivan oikein. Yhtä kaikki: vähäistä vaikutusta on sopivassa määrin annosteltuna.
Jukkis71:n postauksessa kyseltiin syväterävyysalueesta fysikaalisen optiikan mallien mukaisena ilmiönä? Tärähdysepäterävyys vaikuttaa koko kuvaan, ihan eri tavalla kuin aukko tai polttoväli (kuvautumissuhde). Olisiko mirrored:lla esimerkkiä tästä: "terävyysaluelaskimiin, voisi siellä olla myös tärähdyksen määrä mukana"? EDIT: yritän selventää... käytännön esimerkki, jos otetaan kuva "käsivaralta" ja jalustalta, niin (yleensä) jalustalta kuvattu on kokonaisuutena terävämpi. Mutta syväterävyyteen ei ole vaikutusta, jos nyt sitten käsivaralta kuvatusta pystyy syväterävyyttä edes vertaamaan jalustalta kuvattuun. Jalustalta kuvaaminen ei lisää syväterävyyttä eikä käsivaralta kuvaaminen vähennä.
Esimerkki tai vertailukohta oli printin koko ja katseluetäisyys. Konditionaali ilmaisi mahdollista tai kuviteltavissa olevaa. Nämä on myös subjektiivisia asioita: Terävyysalue voitaisiin määritellä myös kyselytutkimuksella joukolla katsojia ja tarkastella vastausten jakaumaa. Tärähdyksen vaikutus tuloksiin olisi silloin(kin) kuten heikompipiirtoisen objektiivin olisi. Se vaikuttaa kokonaisuuteenja havaintoon yhtenä tekijänä myös terävyysalueen kokemuksessa. Teoreettinen/ marginaalinen/sekoittava on se toki vähäisyydessään, mutta ilmiselvä ajatuksellisesti. Ihan kuin kunkin näön/ katselutavan /havaintojen tarkkuuskin vaihtelee. Terävyydessä ja sen kokemisessa ollaan aina havaintojen kanssa tekemisissä ja silloin pelkkä matematiikka ei johda syvälle hienojuurisimpiin ilmiöihin. (Valmis : en lisää editillä enää.)
Ymmärränkö oikein, että mielestäsi jalustalta kuvaamalla voi vaikuttaa syväterävyysalueen (kokemukseen)?
Jep. Tässä oletat toisinpäin kuin minä ja mielestäni tämä kuuluisi tutkia joukolla ihmisiä että minkälaiset tulokset siitä tulisikaan, "tuosta tuonne asti mielestäni terävää" katsoisivat ja kokisivat. Mitä enemmän tärähdystä pantaisiin, sitä enemmän tulisi kommentteja myös että eihän siinä ole terävää ollenkaan. Jossain sopivassa määrin epäterävyyttä saisimme tuloksen jossa sillä on terävyysalueen syvyyden kokemukseen vähäistä vaikutusta. Tällainen hypoteesi. Motriksen linjoilla siis.
Kuvan "terävyyteen" vaikuttaa monet asiat. Kun kuvaan niin vaikutan syväterävyyteen aukkoa säätämällä. Tärähdysepäterävyyttä lisäämällä vaikutan lähinnä epäonnistuneiden määrään. Eiköhän Jukkis71:lle ole asiat jo selvinneet tai sitten päivastoin. Avainsana on "syvä" ja miten kuvaajan voi siihen vaikuttaa.
Kun nyt on mainittu myös Jukkiksen käytännöllinen kysymys vielä, täytyy tunnustaa, etten minä ainakaan tullut vakuuttuneeksi vastauksista siihen, että miten se asia oikeasti ja tarkalleen ottaen on. En siis tullut ns. hullua hurskaammaksi enkä siis nähnyt/uskonut kokonaan että lyhyemmällä tulisi tasan sama vaikutus taustan pehmenemiseen tai toisaaltaterävyysalueen syvyyteen. Ainakin taustan laajuuteen tulee eroa kuvakulman eron takia. Sen sijaan alkuperäinen kysymys on mielestäni vähemmän käytännöllinen tapa ajatella sitä, käyttääkö/omistaako mitäkin polttovälejä. Kohteen ja kuvaajan kohtaaminen ja ylipäätään kuvaustilanteen kokemukset ja tarpeet sen saisi mieluummin ratkaista. Ihmisien suhteen etäisyydessä on iso annos myös vaikutusta kunkin ihmisen psykologiseen tilaan , eräänlaiseen kuoreen ympärillämme jota kohtaamisessa aina vähintään koputellaan ellei avata. Kuitenkin yleisesti puhellen. Jukkiksella varmaan oli perusteltu syy kysyä nimenomaan terävyysalueesta. Kuvittelen tämän liittyvän mm. henkilökuvan naamaan että onko terävyyttä sentti tai kaksi, joka usein ratkaisee onko molemmat silmät tarpeeksi terävän oloisia.
Lopputulemaksi jäänee tässäkin ketjussa, että olipa niin tai näin, kuvat ovat kummiskin terävämpiä kuin kuvaajat.
Nämä on juttuja, missä on pakko valita, mitä otetaan huomioon. Jos tärähdystä ei haluta ottaa huomioon, niin sitten sitä ei oteta. Tavallaan sotket nyt ensimmäisen väittämäsi tämän kanssa. Ei ole olemassa mitään "tärähtämisen jälkeen". On vain valotus, niin kuin itsekin kerrot. Ihan oikeasti, jokainen voi määrittää tuon "COC":n ihan itse. Se kyllä kertautuu "tärähtämisen" mukaan. Eli, COC:n voi katsoa/googlettaa/tms. Silti jokainen joutuu sen ihan itse määrittämään. Määrittäminen on erittäin helppoa nykyisin. Alkuperäiseen kysymykseen: Syvterävyys ei ole sama.
Totta turiset. Toisaalta HCB:n sanoin, tarkkuus on porvarillinninen käsite. Tai jotain sinne päin. Mandoliinikrapula on siis suhteellista sen suhteen, mistä katsoo. Aloitukseen taas palatakseni. Jukkiksen aloituksessa mainitsemin reunaehdoin, syväterävyys ei ole sama. Yksinkertaisesti siis isommalla polttovälillä syväterävyys on pienempi kuin pienemmällä polttovälillä. Tämä on ihan fysiikan lakien mukaista, eikä siitä kannata sen enempää vääntää.
Noh. Ei ole mitään mietittävää. Oikeasti, tänäänkin on ihan jees päivä. Mietipä nyt vielä siis ihan itse, jos joku on saanut häkeltymään...
Tällaisia asioita miettiessä auttaa usein parametrien äärimmäistys, jos "yhtälöt" pysyvät samoina. 100:n ja 135:n millin vertailu tuottaa turhaa räknäämistä, jolta välttyy miettimällä vertailupareiksi vaikka viittä ja viittäsataa milliä samalla rajauksella.