Minusta esim. bokeh ei ole suoraan synonyymi epäterävyydelle, vaan kuvaa laajemmin sitä, millaisena esim. epäterävä tausta näyttäytyy. Veikkaisin, että jokaisella meistä on objektiiveja, jotka käyttäytyvät tuossa suhteessa keskenään hyvinkin eri tavoin. Mitä tulee sitten käsitteen CoC:n moniin käännöksiin, jo itse lyhennyskin on hieman harhaanjohtava, koska kyseessä on kuitenkin circle of least confusion. Ja sekin jo itsessään on jotain äärimmäisen tarkkaa yhtä "pistettä" monimuotoisempi ilmaisu. Onhan kyseessä valopisteen tihentymä, sitä ympäröivä vähemmän kirkas alue sekä lisäksi vielä kehä. Kaikki nämä lasketaan kuuluvaksi tähän "pisteeseen". Optisen alan koulutuksessa termin käännös on " pienimmän hajonnan ympyrä " ja se mielestäni vastaa täysin alkeperäistä ajatusta. "(....) Location of foci, image planes, principal meridians, and circle of least confusion Fokusointipisteiden sijainti, kuvautumistasot, ensisijaiset meridiaanit ja pienimmän hajonnan ympyrä" Lähde: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21539/koko%20pdf.pdf;sequence=1
Useimmat puheena olevat ilmiöt näkyvät tosiaan parhaiten kuvan etupuolella. Ainakin paperikuvan tapauksessa olennaisesti huonommin siellä takapuolella. - No, minustakin tuo "syväepäterävyys" on aika hyvä terminä. "Bokeh" alkaa tietysti olla jo tuttu, mutta aika omituinen suomalaiseen suuhun. "Taustan sumentuminen" on tietysti hassu, kun sama ilmiö esiintyy terävyysalueen etupuolellakin.
Joulu lähestyy, ja puurot olisi hyvä osata erottaa velleistä. Tuossa ne nyt taitavat olla sekaisin, circle of least confusion on eri juttu kuin se, mistä syväterävyyden laskennassa puhutaan.
Ainakaan esillä olleiden kuvien perusteella ei taida olla makroilu Jukkiksella erityisesti mielessä. Tuo polttoväli on oikein hyvä moneen muuhunkin, tosin makrojen terävyys voi olla jo haittakin....
Kyllä sitä valitettavasti tarvitaan. Jossain kohtaa kennolla tai filmin emulsion sisäällä on (jos back focus on tarkalleen kohdallaan ja filmi suora) - sanotaan nyt vaikkapa "nollapiste", jonka etu- ja takapuolella liikutaan. Se "nollapisteen" (huono ilmaisu) molemmilla puolilla on suurin piirtein hyväksyttävä koko, joka on otettu mm. Leitzilla käyttöön - olikohan 20- vai 30-luvulla, en muista ilman tarkistamista. Yhdessä tasossa ei ko. pistettä löydy, ellei sen synnyttävä optiikka ole apokoromaattisesti korjattusamaan tasoon, joten kyse on eri tasoon taittuvien värien välissä vähiten "huono" piste. Tämän päivän digikameroissa yksi pikseli on pienempi kun edellämainittu arvo, mutta eipä yhden pikselin data toistukaan sellaisenaan. Mitä tulee sitten optiikan polttoväliin ja printin kokoon, on sillä riippuvuus siksi, että kuvan perspektiivi näyttäytyy oikeanlaisena kun sekä printin halkaisijan koko että sen katseluetäisyys suhteessa kuvattaessa käytettyyn polttoväliin ovat balanssissa. Minusta kylläkin homma on sikäli poskellaan, että kun optiikka piirtää sen minkä piirtää vain yhdessä, kaarevassa tasossa, on terävyydestä puhuminen sen etu- tai takapuolella enemmän tai vähemmän arpomista ja toki riippuu printin koosta ja ennen kaikkea ko. printin katseluetäisyydestä.
Niin tai näin, CoC ON eri asia kuin Circle of least confusion, kyse EI ole saman asiaan käännöksestä. Syväterävyystaulukot perustuvat yksinkertaiseen lähestymistapaan, jossa tarkastellaan teoreettisesti pistemäisen kohteen kuvan kasvamista kuvatasosta mitatun etäisyyden funktiona. Perspektiivit sitten ovat taas jo kolmas juttu, joka sekään ei liity tähän aiheeseen. Mitään valitettavaa alkeisoptiikan perusteissa ei sinänsä taida olla.
Kysymys: Jos kuvataan samalla objektiivilla ja samalta etäisyydeltä kuvat APS-kennolla sekä FF-kennolla, niin piirtyykö kuva ja syväepäterävyys näihin (kennon pintaan) jotenkin erilailla? Ainakin FF-kennoon mahtuu enemmän kohdetta, mutta entäs se alue, joka näkyy myös APS-kennossa; onko siinä kohtaa syväepäterävyydessä eroa?
Kokeile: Otat kuvan FF-kennolla, teet siitä kaksi eri versiota, koko kennon kuva ja APS-kennon kokoinen rajaus. Onko kuvien (syvä)terävyydessä eroa?
Jos rajattu suurennetaan rajaamattoman kanssa samaan kokoon, tulee vähäinen ero suurennossuhteen muutoksen takia. ( Katseluetäisyys muuttumaton. )
Juu, helppoa. Teet ensin koko kennon tiedostosta esim 50 x 75 cm printin. Katselet alkuu sitä tovin ja sitten peität printistä vaikkapa paperilla kaiken sen mikä ei olisi mahtunut APS-C -kennoisen ruudulle kuvaa otettaessa. Ymmärtääkseni jäljelle näkyviin jäänyt osa printistä ei ole voinut muuttua miksikään, eli siinä on vastaus kysymykseen.
Ei oikein onnistu, koska toisen sivusuhde on 3:2 toisen 4:3. Sitäpaitsi Jaava kysyi: "piirtyykö kuva ja syväepäterävyys näihin (kennon pintaan) jotenkin erilailla". Siis kennon pintaan ei suurennokseen...
No niin,. :grinning: Asiayhteydestä voi ehkä päätellä, että puhuttiin katseltavista valokuvista. Kennon pinnalta kun on melkomoisen hankalaa katsella kuvaa ja sen terävyyttä. Sivusuhteessa höpsit myös. 3:2 on molemmissa. Esimerkiksi: http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/sony-nex-5-3-maailman-pienin-ja-kevein-jarjestelmakamera
Tekniikan Maailma on hyvä muuten. http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/muuten-koirat-kakkaavat-mieluiten-linjassa-maapallon-magneettinapojen-kanssavalmis-jg/ >
Printti kelpaa oikein hvyin, koska valo ei "tartu" kennon pintaan mitenkään eri tavoin. Kyse vain yhdestä valotuksesta, joka tallentaa kaiken tarvittavan. Mutta kahdella eri kameralla tehty vertailu onkin hankalampaa. Saattaapi olla vaikea löytää kameraparia, joissa erikokoiset kennot ovat samaa valmistussarjaa ja teknisesti identtisiä ja myöskin runkojen softat täysin samat.
Ja hiukan aikaisemmin: En tietenkään tiedä, mitä tarkoitit, mutta kirjoitit kyllä siten, että vieras saattaisi olettaa sinun tarkoittavan CoC:lla samaa kuin "circle of least confusion". Kiva, että asia on kuitenkin nyt selvillä.
Esitin kommenttini kysymysmuodossa vaikka olis saanut olla retorinen, ilman kysymysmerkkiä. On vaikea kuvitella kuvan piirtyvän kennolle eri tavoin (oli kenno sitten minkä kokoinen tahansa), jos sen edessä on samat hilut. Edes kennojen sähköisten tai optisten ominaisuuksien erot ei vaikuta, koska mietitään vain kennolle piirtymistä (ei kuinka kenno tulkitsee saapuvia fotoneja). Joten päästään siihen, että erojen (syväterävyydessä) täytyy tässä tapauksessa syntyä prosessissa, jossa kennolle piirtyneestä kuvasta tehdään ihmisen katseltava. Siis suurennetaan. Aikanaanhan on määritelty jokin suurennos (oliko 10 tuuman printti) ja vakio katseluetäisyys, jolloin keskimääräinen ihmissilmä kykenee erottamaan kuvasta pistemäisen kohteen pistemäisenä. Näin tapahtuu jossain alueessa ja sen halkaisija on sitten epäterävyysympyrän halkaisija. Ja siihenhän ei vaikuta kamera tai sen optiikka, vain ihmisen näön tarkkuus, valo yms. asiat. Myöhemminhän on esiintynyt toisenlaisiakin määrittelyitä. Ei kuitenkaan mitään, joka perustuisi selkeään fysikaaliseen ilmiöön tai matemaattiseen ratkaisuun - tuo raja on vain sopimuskysymys.