Kun olen yksinkertainen niin olen yksinkertainen.... Jos otan 135 mm aukolla 4 kuvan siten, että kuvassa näkyy pää ja hartiat. Jos otan saman rajauksen 100 mm aukolla 4, niin onko näissä kahdessa kuvassa sama syväterävyysalue? Koska rajaus on sama, niin silloinhan 100 mm optiikalla joutuu menemään lähemmäksi kuin 135 mm optiikalla. Koska menen lähemmäksi, syväterävyysalue pienenee.
Otin ja laitoin 70-200 lasin kiinni ja rajasin sekä mittasin matkan 135mm kohdalla. SItten tein saman 100mm säädöllä. Pistin molemmat lukemat tuohon kalkulaattoriin toisessa tuli tarkkuusalueeksi 16cm ja toisessa 16.9 cm. Jos mittaustulokset ei ole kovin tarkkoja kuten kotioloissa epäilen näyttäis siltä että kyllä se tarkkuus alue melkopitkälti on sama.
No tästähä voi päätella sen että jos henkilöä kuvataan aina samanlailla eli samoin rajattuna terävyys alue on sama kaikilla polttoväleillä samaa aukkoa käyttäen. Onko tämä niin huimaa että oikein huimaa.
Sekin on huimaa, että pitkissä ketjuissa on aina päädytty suunnilleen samaan lopputulokseen suunnilleen puolivuosittain. Olisko tää nyt kahdeksas vai yhdeksäs kerta?
Samalta etäisyydeltä (tässä laskelmassa 3 m) kuvattuna: 135 mm 5,6 aukolla syväterävyysalue (hajontaympyrällä 0,021) on about 0,11 metriä ja 100 mm 5,6 aukolla antaa about 0,21 metriä Eli aika paljon laajemman syväterävyyden tuo lyhyempi polttoväli antaisi. jos etäisyys muuttuu 100 optiikalla lyhyemmäksi vaikkapa 2,5 metriksi, lyhenee syväterävyys 0,14 metriin, jolloin ollaan aika lähellä 135 objektiivin syvyyttä..
Ei, näin ei voi päätellä... tai voi, mutta päätelmä on ehkä väärä. Jos polttoväliä kasvatetaan tarpeeksi, esim 600 mm, niin samaan syväterävyyteen 135:n kanssa pääsisi noin 14 m päässä ja silloin rajaus ei kaiketi ole enää samassa haarukassa?
Oho, olin väärässä.. vaikuttaisi todellakin, että rajauksen/aukon lukitseminen antaa aina saman syväterävyyden polttovälin vaihtuessa koska etäisyyskin muuttuu.
Ja aina samassa keskustelussa minä en saa koskaan samaa vastausta. Samalla kameralla kuvattaessa homma toimii lähes. Jos tuplataan polttoväli ja etäisyys niin syväterävyys pysyy. Mutta jos aletaan lähestyä hyperfokaalista etäisyyttä niin eipä enää pysykään. Syväterävyyden laskenta ei ole lineaarista. Ja eri kameralla taas kennokoon muuttuessa kaikki aina unohtavat muuttaa hajontaympyrää. Tuolloin joudutaan kuvaa suurentamaan enemmän, jotta saadaan saman kokoinen printti. Nuo tässä keskustelussa olevat laskurit ovat ihan hyviä kokella nämä asiat, koska ne huomioivat asian. Kokeilkaa vaikka täysikennoisella f/8, 72 mm ja 5 metrin päässä etäisyys. Sitten 36 mm, 2.5 m ja 18 mm 1.25 m. Sitten samat m4/3:lla.
Laskurit pitävät paikkaansa vain jos käyttäjät huomaavat antaa niille aina kulloistakin kennokoa varten epäterävyysympyrän koon (ellei laskuri sitä tarjoa automaattisesti). Niin, että taas yksi muuttuja sekoittamaan selviä asioita .
Kiitos kaikille vastauksista, ennen kaikkea JukeK, kun ihan testasit. Tämä vahvistaa epäilyni, että 100 makro riittää mulle ja 135 lähtenee myyntiin.
Selviä asioita,,, Syväterävyysalueen syvyys riippuu: polttovälistä, aukosta, kuvausetäisyydestä ja vedoksen koosta. Epäterävyysympyrän koko johdetaan vedoksen koosta ja katsojan näön tarkkuudesta. Ja kaava on tällainen yksinkertainen: Ja muuten sitten mielipiteeni koko syväterävyysasiasta: http://www.digifaq.info/digi_omat/rants/syvaa.html
Kiitos linkin takaisesta hienosta tekstistä. Se selvensi tuosta ne asiat joita en ollut tähän mennessä ymmärtänyt kauniilla ja yksinkertaisella tavalla. Muutamat mielipiteet siellä ovat osin toinen kysymys, mutta asialla ei ole tässä yhteydessä merkitystä...
Circle of confusion on hajontaympyrä tai hajoamisympyrä. Edellä on mainittu epätarkkuusympyrä ja linkissä sumenemisympyrä, mutta ne taitavat olla enemmän "omatekemiä" termeinä. Ei ehkä väärinkäsitystä tuovia kuitenkaan, mutta ei vakiintuneita kai sentään? Hämmennysympyrä. :upside_down_face:
Google-hakukone: * Hajontaympyrä: 178 linkkiä * Epäterävyysympyrä: 143 * Hajoamisympyrä: 43 * Epätarkkuusympyrä: 5 * Hajoamisrinki: 1 * Sumenemisympyrä: 0 Yleensä kannattaa olla uskomatta lähteitä, jotka keksivät vanhoille teknisille käsitteille omia termejään.
Yleensä kannattaa myös olla uskomatta huonojen googlettamistaitojen tuloksia. Sen, että etsintä on ollut onnettoman luokatonta, näkee jo yltä: edellähän kerrotaan, että käsite "sumenemisympyrä" esiintyy Ollin sivuilla. Ei sitten kuitenkaan tässä listauksessa. (Oma yritykseni tuotti 5 osumaa neljältä eri sivustolta.)
Myönnetään, itsellä on paha tapa olla käyttämättä "virallisia" termejä. Mieluummin käytän peräkkäin neljää erilaista tapaa kuvata käsitettä. Muistan joskus lehtiaikoina väitelleeni jonkun sähköpostikirjoittajan kanssa termistä "syväepäterävyys". Se kun ei ole kovin "virallinen", mutta kuvaa huomattavan paljon paremmin tuota kuvan syväterävyyden puutteesta johtuvaa epäterävyyttä käsitteenä (myös sitä kuvan etupuolelle syntyvää). Bokeh tai "taustan sumentuminen" on jotenkin vähemmän osuvia.