Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Jussi Aalto ei suosittele, mutta kyllä 200 tai jopa 300 millisillä on ihan luonnollisia kuvia otettu. Milloin näyttää latistavan, milloin ei, riippuu kuvasta. Mutta, ihan OK neuvo, kunhan sitä ei ota sellaisenaan totuudekseen. Muistan myös neuvoja, jotka suosittavat 200 millistä muotokuvaukseen. Sekin on OK neuvo, kunhan ei luule että lyhyemmillä ei tekisi mitään, koska suosittelija oli sitä mieltä että lyhyemmillä mittasuhteet vääristyvät kasvoissa. Toiselle ihmiselle voi olla luonnollista tarkkailla ihmisen kasvoja tarkastikin muutaman metrin päästä, ja toiselle puolen metrin päästä. Ensimmäisellä on haukansilmät, toinen on likinäköinen. Mikä siinä nyt latistaa sitä perspektiiviä: luonnollisia perspektiivejä kaikki. Mitäpä muutakaan. Moittimatta Jussi Aallon ansioita pedagogina, tyyppi ei tunnista hyviä kuvia. Kaikkihan hyviä kuvia voi ottaa, jopa robotti, mutta hyvä valokuvaaja tunnistaa ne kaiken joukosta. (En vain ole nähnyt juurikaan yksiselitteisen hienoja, kolahtavia valokuvia Aallolta..) Nyt on asiaa!
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Hölynpölyä. Tee niin -vaikka vaihtelet kuvausetäisyyttä samalla objektivilla, ja teet testirajauksia.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Minusta 85 - 105 -milliset ovat parhaimpia. Mutta tärkeämpää on välttää kuvaamista liian läheltä, jolloin mittasuhteiden vääristyminen yllättää (esim. kameran puoleinen olkapää ja käsivarsi). Nämä netti ketjut ovat sikäli ongelmallisia, sillä samassa ketjussa on usein oikeaa/väärää7epätarkaa tietoa kysymyksestä. Tässä kroppikennoisen "ikuisuuskysymyksessä" jää poikkeuksetta pois se, että perspektiivin muutos riippuu vain etäisyyden muutoksesta. Selkosuomella se tarkoittaa sitä, että jos kuvaat vaikkapa talon 20 metrin päästä 50-millisellä ja samasta kohdasta 200-millisellä ja rajaat 50-millisellä otetusta kuvasta yksityiskohdan, jossa joku valittu kohteen osa on täsmälleen samankokoinen, on perspektiivi erilainen kuin 200-millisellä kuvattu. Sama toistuu muotokuvauksessa. Kuvaat studiossa 50-millisellä ja 100-millisellä samalta etäisyydeltä. Rajaat 50-millisen kuvasta vaikkapa kasvot siten, että tulos vastaa 100-millisellä otettua kuvaa. Teet kuvat, jossa valittu mitta (esim. vasemman silmän ja leuan kärjen välinen etäisyys) on molemmissa kuvissa sama. Huomaat, että kuvien kuvautumisuhde (sisällön mittasuhteet toisiinsa nähden) on eri.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Kyllä kameraoppaat ovat oikeassa, kuten Tapiola2006:kin. 85-105 kaikista luonnollisin kasvo- ja puolivartalokuviin. Voihan muillakin ottaa, jos haluaa vääristää mittasuhteita. Musta saa parhaimman kuvan 300 mm, jolloin nenäni edes hieman pienenee. TJukka
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista En, tarkoitan että perspektiivi nimenomaan on erilainen. Toki sen muutos on vaikea huomata kasvojen osasta mutta jos teet saman kokeen puolivartalokuvalla, jossa etualalla on jotain (vaikkapa käsivarsi lepää sylissä) huomaat, että toisessa (lyhyempipolttovälisellä kuvatussa) kuvassa käsivarren osuus on isompi - se korostuu.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Ehkä tämä asia on helpompi ymmärtää, jos ajattelee vain, ja ainoastaan, kuvan katsojan kannalta. Valokuva on projisoitu kuva 3-ulotteisesta maailmasta tasopinnalle, jossa on vain akselit x ja y. Katsojan kohdatessa kuvan, katsojan ja kuvan välille muodostuu akseli z, jonka suure on t. Pelkkänä tasopintana tarkasteltaessa valokuvaa, suureen arvo on 0. On vain tila.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Herra siunaa ja Taivas varjele! Olenko sittenkin väärässä. Luulin neulanreikä ajatusleikkini olevan aukoton ja helppo ymmärtää. Ehkä se on sittenkin perseenreiästä, toisinsanoen aukollinen ja/tai vaikea ymmärtää. terv Pekeboksi EDIT: kirjoitusvirheen korjasin.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Ei kyse ole rajautumisesta kuten neulareikäesimerkissäsi mainitsit, vaan siitä että muotokuvauksessa matkat ovat keskimäärin liian lyhyitä ja etualalla oleva osa kehosta korostuu. Toinen asia on sitten se, että jos kuvaat lähellä taustaa, toistuvat taustan materiaalivirheet ja/tai pintastruktuuri joskus häiritsevän terävänä kuvattaessa 50-millisellä vs. 100-millisellä.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Tähän asti juttusi kuuluu "oikean ryhmään", mutta sitten esimerkissäsi väität heti perään että vaikka etäisyys ei muutu, perspektiivi on eri. Ja vielä toisessa esimerkissä että kuvautumissuhde on eri. Taisi mennä pahasti sinne väärän ja epätarkan ongelmaryhmään?
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista No joo, ajattelin, että neulanreikäesimerkissä voisi tapahtua seuraavasti. Kaikki valonsäteet joita kohteesta lähtee, kulkevat sen reiän kautta. Eli säteittäisesti, reikä keskipisteenä. Siispä ne lähtee reiän toisella puolella kanssa säteittäisesti siitä reiästä, täysin suoraviivaisesti, taipuilematta mihkään. Siis on herttasen yhdentekevää, millle etäisyydelle filmi/kenno/paperi laitetaan siitä reiästä (ts. mikä polttoväli valitaan). Aina tulee sama perspektiivi. Epätarkasti ja väärin kirjoitin aluksi, kun sotkin tekstissäni rajauksen ja perskeptiivin. Rajauksen voi sitten valita tuon filmin koon avulla. Sittenhän tuo syväterävyys (toinen juttu) ei neulanreikäesimerkissä aukene. Muuten mietin tässä sitä, että aukkohan on sama kun polttoväli jaettuna entrance pupillin (iiris?) halkaisijalla. No jos syväterävyys riippuu polttovälistä ja aukosta, niin oisko seuraavissa sama syväterävyys (paperille saman kokoisena vedostettuna) 1) 50 mm opiska, f1 (=iiris 50mm), 6x6 nega 2) 100 mm opiska, f2 (=iiris 50mm), 12x12 nega ja samalta etäisyydeltä kuvattu. Eli jos on samankokonen tuo iiris niin on sama syväterävyys? Vai onko riippuvuus erikoislaatuisempi?
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Syväterävyyteen vaikuttaa etäisyyden ja reiän koon lisäksi hajoamisympyrä (johon vaikuttaa mm. myös se, että minkäkokoinen tuloste kuvasta tehdään). Circle of confusion - Wikipedia
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Tässä muutamia sivuja, joista löytyy myös noin 200mm polttovälillä otettuja muotokuvia. http://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/eos/EF-lenses/EF200mmf18LUSM/index.htm http://www.project-nexus.dk/pixelpost/index.php?showimage=317 http://forums.dpreview.com/forums/read.asp?forum=1029&message=31549916 http://chriskeeneyphoto.com/blog/2009/12/headshot-portrait-session-with-san-diego-graphic-designer-tara-brouwer/ (Tässä voisi aivan hyvin sanoa "lyhyempien vääristävän". Viimeinen , ja luultavasti myös MV, on jussiaaltonormista pitempi.) http://www.flickr.com/groups/tamron_180mm_macro/discuss/72157604123750016/ http://pinksplash.com/tag/caitlin/ (Zoomin asetusta ei ole mainittu, mutta kun kyseessä on f4 objektiivi, voi päätellä taustastakin jotakin... Ainakin muotikuvauksissa pitemmät ovat suosiossa. Sekavankin taustan häipyminen on usein myös syynä valintaan.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Kiitos korjauksesta . Olet(tte) aivan oikeassa. Kyseessä on kuvautumissuhde.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Kyllä noin siis neulanreikäkamerassa, koska valonsäde on vektorisuure, jolla on suunta ja voimakkuus. Mutta kun formaatti on kerran valittu, niin sitä ei voi suuremmaksi muuttaa. Ainoastaan objektin tai objektiivin kokoa.
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Jes, ja tuolta löyty myös linkki Depth of field - Wikipedia Jos oikein ymmärsin, niin vastaus pulmaani on, että terävyysalue on melko lailla sama formaatista riippumatta, jos iiriksen koko on vakio. Vai? Pitänee käydä nuo kaavat läpi jos ei saa illalla unta ;-) terv Peksi
Vs: Polttoväleistä ja mittasuhteista Ei oo. Kyllä se perspektiivi on sama, jos kuvat otetaan samasta pisteestä. Jännä juttu miten tän tapaset ketjut aina venyy, vaikka ne totuudet on jo moneen kertaan sanottu ;-D. Toinen asia on se, että syväterävyydet on erilaisia eri polttoväleillä. Niistäkin löytyy täältä ketjut. Ei kannata jauhaa samoja asioita miljoonaan kertaan. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,37692.0.html