Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Näin keväällä kannattaa ketju keittää öljyssä muutama minuutti, sillä on tosi mukava aloittaa pyöräilykausi. Pentti.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Mulle iski fillarikuume... Mitää muuta väliä ei ole, mutta sen pitäisi olla sellainen "turkoosi" ja siinä pitäisi lukea "Bianchi" :-D
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Pitääkin käydä pyyhkimässä pölyt polkupyörästä. Tai ainakin katsomassa vieläkö se on tallessa. Just huollettu, tai siis pari vuotta sitten kun viimeksi ajoin.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 :-D tää lienee se ihan normaalitilanne. Oman taloyhtiön pyöräkellarin tilannetta viitisentoista vuotta tarkkailleena olen huomannut, että vain pieni osa fillarinomistajista käyttää pyöräänsä muuten kuin satunnaisesti. Kellarin koko fillarimäärästä aktiivisessa käytössä on korkeintaan kymmenesosa, loput fillarit seisovat paikallaan kesät talvet. Hassua on se, että mummo- ja lastenpyöriä käytetään huiman paljon enemmän kuin tuhansien eurojen vehkeitä. Aikuisista fillaria käyttää aktiivisesti ympäri vuoden todella pieni ryhmä. Vähän sama tilanne koskee myös fillarin huoltoa (otoksena jälleen oman taloyhtiön kellari). Pääsääntöisesti fillareita ei ilmeisesti huolleta muuten kuin aivan pakkotilanteessa. Jos vaikka rengas puhkeaa tai vaijeri katkeaa niin hienokin fillari näköjään jää kellariin moneksi vuodeksi lojumaan. Muutaman vuoden välein taloyhtiön on pakko tehdä se ikävä "merkitse pyöräsi tai se viedään pois" operaatio. Ei kivaa. Pyörätekniikan osalta toivoisin, että renkaat kehittyisivät niin, että ei enää olisi kolmea sisärenkaan ja vanteen venttiilivaihtoehtoa per rengaskoko. Se vaikeuttaa ihan älyttömästi elämää pyörän kanssa silloin kun perheessä on useita menopelejä. Metalliset ketjut pitäisi jättää kilpapyöräilijöille. Normaalipyöräilijälle riittäisi huoltovapaa vetovyö ja Rohloff-tyyppinen suojattu vaihteisto. Näillä menisi kesät talvet iloisesti. Toivottavasti nämä yleistyvät jatkossa. Jarrujen osalta levyjarrut näyttäisivät toimivan hyvin mutta miinuspuolena on se, että normaali perusjamppa ei niitä osaa huoltaa. Eli ne jäävät huoltamatta ja taas on fillari kellarissa odottamassa aikaa parempaa. Ja vielä se viimeinen toive siitä ihanasta teräsrungosta. Pitäkää hiilikuitunne ja alumiininne, te yli-ihmiset. Antakaa meidän normiksien pitää teräsrungot!!!
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Hyvää tekstiä ja sitä arkitodellisuutta. Nykyaikaisista napavaihteisista mainitsemasi Rohloff ei taida olla niitä kevyimpiä ajettavia, eli hyötysuhde ei ole kovin hyvä ja tosi kalliskin. Itse asiassa normi arkipyöräilijä ei kolmea vaihdetta oikeasti enempää kaipaa, kunhan välityssuhteet on oikein valitut. Ketjun hyötysuhdetta ei mikään hihnaveto saavuta, nykyiset hammashihnat on kuitenkin kehittyneet niin, että erot alkaa olla pieniä, mutta silloin puhutaankin taas melkoisen kalliista hihnoista ja hammaspyöristä, tosin jos tyydytään kolmivaihteiseen napaan, saadaan siitä yhdessä hyvän hammashihnavälityksen kanssa vielä kohtuu hintainen voimansiirto aikaiseksi. Viimeinen lauseesi sai sydämeni lämpenemään, teräs on kimmomoduulinsa ansiosta erittäin hyvä ja kestävä polkupyörän runko- ja haarukkamateriaali, kuten sanoin käytännössä ikuinen jos konstruktio sinänsä on oikea. Alumiini karkenee ja haurastuu iän myötä ja kohdissa jotka joutuvat joustamaan ajettaessa runko väsyy ja alkaa halkeilemaan jännityshuippujen kohdista (yleisimmin pysty- ja viistoputken liitoksista keskiöputkeen ja/tai viistoputken liitoksesta etuputkeen).
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Samantien kunnolla! http://sheldonbrown.com/chainclean.html Itse vain voitelen ja pyyhin noin kerran viikossa ja tietenkin irrottamatta. Ja mittaan venymää mitalla ketjunvaihdon yhteydessä. Lisäksi ketjuja on kolme, joita vaihdan ehkä 600-1000km välein kolmea kierrättäen. Takapakka kun kestää siten tosi pitkään ja myös ketjut. Toimii tosin vain kun käyttää melko tasaisesti eri takarattaita. Itselläni on kasipakka 13-14-15-16-17-19-21-23
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 No johan on homman keksineet ketjujen voiteluun, tuo on kaiken lisäksi melko vaarallista jos noin voidellaan jalkajarrullisen pyörän ketjua. Ketjuhan EI KATKEA siten, että lenkki katkeaa, vaan siten, että niveltappi ei ole oikealla syvyydellä ja se irtoaa toisen puolen lenkistä, jolloin se aukeaa ja silloin tietysti se vielä kiinni oleva lenkki taipuu ja katkeaa. Ketju ei myöskään veny kuten kuvitellaan, vaan nivelet väljentyvät ja ketjun pituus kasvaa sen takia. Tuo huolellinen ketjun nivelten, rullien ja tappien voitelu on asiaa, mutta toteutus on vaan tehty hieman liian hankalaksi, pitäisin tuota jopa melkein vitsinä jos ei sitten ole kyse huippukilpapyöräilijän ketjuista jotka käsitellään ehkä noin jo uutena. Kaikki voiteluaine joka on ketjun ulkopuolella on turhaa, kerää vain pölyä ja hiekkaa joka liukupinnoilla ollessaan hioo niitä ja toimii mm juurikin tehokkaana ketjun "venyttäjänä". Tuo useamman ketjun kierrätys on yksi hyvä ratkaisu pitkittää mm rattaiden kestoa, rattaiden hampaat menevät pilalle useimmiten juuri venyneen ketjun pieleen menneen jaon takia ja tietysti myös jos ketju ja rattaat on likaiset.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Kyllä se totta on. Yhtä totta kuin pyöräilijöille tarkoitettu kevennetty titaaninen FasterCard-luottokortti. http://sheldonbrown.com/fastercard/index.html
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Jokainen, joka tietää mitään ketjuista, ymmärtää heti, että linkin perässä oleva asia on a) mahdotonta ja b) vitsi.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 c) vaarallista *Warning!Shelbrothane Cleaning Solvent ® Shelbrothane Cleaning Solvent ® is the finest chain cleaner ever developed, especially when used correctly in conjunction with Shelbroconol Pre-soak ® and Deakinol Rinsing Solvent ®. However it is EXTREMELY toxic! In case of skin contact, immediate amputation is indicated. If swallowed, do not bother to induce vomiting, it won't do any good, you're a goner!
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Itse asiassa en edes lukenut juttua, koska se vaikutti niin älyttömältä, minua hämäsi lopussa olleet settien hinnat, eli jotain lienee kaupan kun on hinnatkin. Mahdotontahan tuo ketjun purkaminen ei ole, mutta kuten sanoin mahdottoman työlästä ja sen lisäksi ketjusta tulee uudelleen koottuna erittäin vaarallinen. Olen vieraillut muutamallakin ketjuvalmistajalla, ja kuten sanoin, ei tuo purkaminen/kokoaminen ole lainkaan mahdoton homma. Polkupyöriä valmistavilla ja kokoavilla tehtailla ketjuja lyhennellään ja pidennellään jatkuvasti tarpeiden muuttuessa, ei tuo operaatio poikkea linkin toimista muuten kuin että koko ketjua ei pureta ja koota, vain yksi liitos käy läpi tämän toimenpiteen. Itse asiassa tuo VAIN liukupintojen voitelu on erittäin hieno ajatus, sellaisen aikaansaaminen teollisesti on vaan helvetin kallista, tosi en sitäkään ymmärrä, että Shimano/KMC pilaavat ketjunsa rasvaamalla ne jollain ihmeen liimamaisella rasvalla joka ihan vasiten liimaa lian itseensä ja sitä kautta kuluttaa ketjua todella tehokkaasti. Kiitos kuitenkin taas jäsen vuorelle joka sai todistettua, että 37v polkupyörätehtaan tuotekehitystehtävissä ei saanut minua ymmärtämään mitään ketjuista (yritän hymyillä - vaikeaa)
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Rupesin miettimään oikeasti mitä itse halusin aikoinani parantaa tehdäkseni pyöräilystä miellyttävämpää. En nyt ota mukaan sähköavusteisia pyöriä jonka edelläkävijöitä olemme Suomessa ja itse asiassa koko pohjoismaissa (Ruotsi on jäljessäkulkija suhteessa Suomeen sähköavusteisten pyörien osalta). Normaali polkupyörien osalta on tehty paljon valintoja joilla on merkitystä käyttäjän kannalta: 1. Runkojen geometriaa on trimmattu ajatellen polkijan mukavuutta, keskiön paikka suhteessa istuimeen on siirtynyt eteenpäin, näin istuinta voidaan laskea alemmas ja jalat yltää maahan vaikka istuisikin istuimella - erittäin tärkeää vaikkapa kaupunkien liikenne valoissa, ei tarvitse astua autojen tielle tai hamuta otetta jostain tolpasta tien vieressä. Tässä geometriassa on jopa ääriesimerkkejä runkojen osalta, sitä kutsutaan Stop-Step geometriaksi, jolloin keskiötä on siirretty vielä edemmäksi ja näin sallittu todella rento ajoasento ja siis samalla lyhennetty jalkojen etäisyyttä istuimesta jolloin normaali ajoasennossakin on helppo saada jalat maahan istuessa istuimella. 2. Istuinten konstruktioissa on tehty huomattavia parannuksia ottamalla käyttöön istuimia joiden pehmusteet on sidottu pintamateriaaliin ja reuna-alueilla on erityisen tiivisteratkaisun takia voitu käyttää tiiviimpää umpisolumuovia kuin varsinaisella pehmustealueella. Nämä ratkaisut johtavat mukavuuden lisäykseen ja myös siihen, ettei istuimen reuna-alueella esiinny mahdollista kosteuden tihkumista kuten vielä muutama vuosi sitten. 3. Kädensijat on tärkeässä asemassa polkupyörässä, onhan ne toinen tärkeä kontakti pyörään istuimen lisäksi. Jo pitkään on Helkama käyttänyt termoplastisesta kumista tehtyjä kädensijoja, suurin osa on kotimaisen Herrmanssin tekemiä. Herrmans on yksi maailman suurimpia kädensijojen valmistajia, ja johtava tekijä tuotekehityksen kannalta. Vanhemmat ongelmat kädensijojen ongelmista ovat suurimmalta osalta poistuneet, aikoinaan oli ongelmia uusien materiaalien käyttöönoton suhteen mm se, että kädensijat ei pysyneet kunnolla ohjaimessa kiinni, tai että ne kuluivat turhan nopeasti. Nyt suomalaisen Herrmanssin kädensijat ovat maailmalla johtava brandi jolla ei hinta/laatusuhteessa ole oikeastaan kilpailijoita. 4. Kaiken muun teknisen tuotetietouden lisäksi on yksi asia jäänyt kumman vaatimattomalle tasolle, eli puhun nyt välityssuhteista. Suunnittelemani uuden jopon suosio ei olisi noin hurja jos sen käytettävyys ei olisi kunnossa, on yllättävää kuinka monipuolinen on jopo jossa on vain yksi välityssuhde, se on sekä nopea, että nousee myös yllättävän kevyesti pienet mäet. Tätä "oikeaa" välityssuhdetta on toistettu myös muissa vakiopyörissä ja jopon variaatioissa. 5. Jokainen jopo käy kokoonpanovaiheessa läpi tarkastelun siitä, kuinka kevyesti rullaava on takanavan säätö. Harva tietää, että takanavan laakeroinnin säätö on aika oleellinen asia jotta pyörä tuntuu herkältä ja, että sillä on mukava polkea. Kunnon pyörähuolto osaa hoitaa asian jos napa ei rullaa hyvin. 6. Kaikki ns teräsosat on joko suojattu hyvin ruostumista vastaan tai sitten on käytetty osia jotka ei voi ruostua. Mm ketjut on ns. ruostumattomaksi käsiteltyjä.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Hyviä juttuja kaikki. Miksi kuitenkin nämä kivireet painavat saman 20 kg kuin 20 v sitten?
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Nyt vasta huomasin vastauksesi, sorry. Ensinnäkin täytyy ottaa huomioon nykyiset ja vanhojen pyörien ratkaisut. Ei teräs ole keventynyt sadassa vuodessa lainkaan ja kuten sanoin, niin teräs on edelleen se paras runkomateriaali jos ikuisesti kestävää runkoa tavoitellaan. Nykytekniikalla rungot joko MIG tai TIG hitsataan, tarkoittaa, että liitostekniikat tuovat suurehkon määrän lämpöä putkiin ja osaltaan tuhoavat putkien ominaisuuksia, ja sitä sitten helpoimmillaan kompensoidaan käyttämällä ns riittävän paksuja seinämiä jotta rakenne olisi myös liittämisen jälkeen riittävän luja. Vakiopyörien osalta ei liene järkeä sijoittaa runkoon kaksin tai kolminkertainen hinta jotta säästettäisiin normaalista 5kg:sta vaikkapa 1,5kg painossa, rungot siis painaa saman kuin aikoinaan. Vanhoissa pyörissä ei ollut niitä ominaisuuksia mitä nyt tarjotaan, useampivaihteiset napavaihteet on selkeästi painavammat kuin vanhat 1-vaihdenavat, ja jos vertaat nykyisiin 1-vaihdenavallisiin malleihin, niin painot on edelleen melko samat. Mistä se havittelemasi painon pudotus sinusta tulisi, minä en näe järkevää tapaa säästää painossa muuta kuin ostohintaa samalla korottamalla. Sinänsä ollaan unohdettu millä osalla normaali palkkaa saa nykyään yksivaihteisen vakiopyörän ja minkä osan normaali palkasta piti vaikkapa 50-luvulla sijoittaa vastaavaan pyörään. Yllätys yllätys, nykyisen vakiopyörän reaalihinta on vain murto-osa siitä mitä sen hinta oli 50-luvulla. Nykypäivän polkupyörä on erittäin halpa massatuote, jos on tarve kevyemmälle pyörälle joutuu antamaan periksi sille "ikuisuudelle", valitsemaan urheilullisemman mallin ja maksamaan ehkä reaalihinnaltaan 50-luvun 1-vaihteisen pyörän hinnan ;D
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Kerrotko Markku miksi suomalaiset tehtaat eivät koskaan käyttäneet ns. urheilupyörienkään rungoissa muhveja (no ei tainnut Crescentkään juuri käyttää) vaan rungot hitsattiin? Ulkoiluvälinevarastossa on monia vuosia käyttämättömänä seisonut vaimolle 1980-luvun puolivälissä ostamani japanilainen Miyata jossa runko on kolmesti ohennettua (triple butted) Cr-Mo teräsputkea muhviliitoksilla. Ei painane kovin hirveästi ja kuvittelisin lujaksi vai eikö muhvirakenne kestä ikuisuuksia? Tuossa Miyatassa oli muuten jo silloin kevlar-vahvistetut renkaat jotka kestivät ja kestivät....
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Kyllä Suomessakin on koottu pyöriä muhvirunkoihin, mutta ne on olleet ostotavaraa. Helkama valmisti aikoinaan runkoja kovajuottamalla hopealla putket toisiinsa samaan tapaan kuin hitsataankin, siis ilman muhveja, tuosta tekniikasta johtui mm nimi Hopeasauma ja Hopeasiipi, olivat kestäviä runkoja, tosin putket tasapaksuilla seinämillä. Kun tulin Helkamalle -77, oli Shimano nousussa myös urheilu- ja kilpapyörien osavalmistajana ja kun kerran saatiin komponäytteitä myös niistä, ajateltiin kokeilla kantaisiko Helkama brandi urheilupyörienkin osalta. Suunnittelin 80-luvun aivan alussa Kuningaskulkurin, siihen käytettiin Reynolds'in mangaanimolybdeeni putkia, viistoputken osalta muistaakseni triple buttedia. paino polkimien kera ilman tavaratelinettä ja lokasuojia 10,5kg. Suurin virhe oli varustaa pyörä lokasuojin ja tavaratelineellä, kyseessä oli siis urheilullinen retkipyörä, mutta asiakkaat halusivat urheilu/semiracingpyörän. Menihän Kunkku lopulta kaupaksi kun valittiin sille uusi vaaleansininen väri ja myytiin sitä varustelemattomana. Miksi sitten MIG hitsaamalla, no muhvijuotostekniikka olisi edellyttänyt investointeja jotta se olisi ollut tehokasta, määrät ei siihen olisi riittäneet ja toisaalta muhvit on mahdottoman sitovia kiinteine kulmineen, tarkoittaa, että geometrioita ja mitoituksia oli erittäin vaikea hallita suhteessa täysin vapaaseen valintaan liitosten kulmista. Pienistä sarjoista johtuen korkeampi runko oli, no, vain korkeampi, eli pituutta ei lisätty jolloin osa putkista oli samoja, vain pystyputki, etuputki ja ylätakahaarat olivat pitempiä. Liian iso kompromissi tämän päivän tilanteessa, mutta silloin se meni läpi joten kuten vain ohjainkannattimen ulottumaa muuttamalla. Kunkku on todella luja rungoltaan vaikka Reynolds'ilta tultiin paikan päälle ihmettelemään mitä me oikein puuhaillaan, he eivät olleet koskaan kuulleet, että ohuita lujia teräsputkia voitaisiin hitsata polkupyörän rungoksi vaikka heidän putkiaan oli käytetty kaiken maailman lujien, mutta keveiden rakenteiden aikaansaamiseksi hitsaamalla (rantakirput, aavikkoautot, kilpa-autojen tukirakenteet, mikroautojen rungot, pienlentokoneiden runko-osia jne.). Lujuuden varmistamiseksi olimme tehneet erilaisia testilaitteita joista osa oli jo armeijan polkupyöriä varten olemassa, mutta juuri Kunkun takia teimme vielä rungon testauslaitteen jolla voimme verrata väsymislujuutta jo olemassa olevien lujiksi todettujen runkojen kanssa jossa mm Kunkku osoittautui jopa armeijan runkoakin lujemmaksi väsytyslujuuden kannalta. Helkama oli itse asiassa maailman ensimmäinen polkupyörien runkovalmistaja joka hitsasi lujista ohennetuista putkista runkoja käyttäen hitsausrobottia, sama koskee myös vakiopyörien runkojen valmistusta, tämä siis jo 80-luvun aivan alussa. Helkama otti myös käyttöön ensimmäisenä maailmassa viisiakselisen robottiaseman joka pystyi hitsaamaan eturungon putkien ympäri menevät saumat yhdellä aloitus/lopetus kohdalla, joka sekin voitiin valita lujuusteknisten ja visuaalisten toiveiden mukaan optimaalisesti. Mielenkiintoista on, että Helkaman "perässä" tuli käytännössä kaikki muutkin teräsrunkojen valmistajat ja muhvit jäivät pois pikkuhiljaa 80-luvun aikana. Vain halvimmat kiinalaiset rungot oli ja osin on edelleen muhveilla koottuja. Nyt menee taas turhan perinpohjaiseksi, joten lopettelen tähän ;D
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Markku55, mukava kuulla syventävämmin polkupyörien teollisen suunnittelun lähtökohdista. Tavallisen fillarinostajan on todella vaikea hahmottaa mikä polkupyörässä maksaa ja milloin lisäpanostus on sen väärti.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Kotimaisuus valttia, ja hyvä niin. 'Kotimaisia osia pyörissä tulevat olemaan vannenauha, pinnat ja heijastimet'. http://yle.fi/uutiset/kotimainen_laskipyora_tulee_sittenkin_kesaksi__ennakkotilauksia_jo_tuhansia/7865698 Odottelen että voisi selkäleikkauksen jäljiltä ruveta taas pyöräilemään... Itsellä teräksinen muhvirunko, tosin italiasta.
Vs: Polkupyörät vuonna 2015 Kaksi muhvirunkoa. Toinen Italiasta ja toinen Ranskasta. Ranskalaisessa teräs on Vitusta. (Teräslaadun nimi...ei se, mikä ensin tulee mieleen.)