Kertokaapa viisaat, kun ei ymmärrykseni ylety ratkaisemaan oheista asiaa: Minulla on pyöröpolarisaatiosuodin, joka toimii mielestäni normaalisti. Sama, kuinka päin sen laitan silmieni eteen. Vaikutelma on yhteneväinen. Tänään posti toi uuden, ja pyörittelin sitä silmäni edessä, mutta ainoa vaikutus, mikä tuli, oli kuvan muuttuminen kellertävän punaiseksi. Kiinnitin sen sitten objektiiviin, ja kas kummaa, toimi, kuten kunnon polarisaattorin pitääkin. Siispä irrotin sen ja hetken pähkäiltyäni kuikuilin silmälläni uudestaan, mutta nyt suodin toisin päin. Jo toimi. Mihin tuo perustuu? Kiitos etukäteen, ja mieluiten helposti ymmärrettävä selitys. Kapa
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Pyöröpolassa on kaksi kalvoa päällekkäin. Edessä on tavallinen polarisaatiokalvo, toinen sitten n.s. varttikalvo (1/4 aallonpituutta paksuudeltaan), jonka tehtävä on saada se polarisaatiosuunta pyörimään, ettei sotkisi AF-sunmuita valonmittauszydeemejä kamerassa. Taitaa sitten olla eroa, kummalta puolelta sitä katselee. Suotimia on rakenteeltaan muunkinlaisia, joten voipi tämä uusi olla erilainenkin. Luultavasti kuitenkin ei, tai sitten se oli pirun kallis. Varttikalvorakenne on halvin tapa valmistaa. Kuvan kannalta ei varsinaisesti ole eroa, kuvataanko lineaarisella vai pyöröpolalla, pyöröä tarvitaan vain kameran sensoreita varten.
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Juu, tuo edellinen pyöröpola ei tälläistä ominaisuutta osoittanut. Uudempi oli huomattavasti vaaleampi. Vaikutus sama (kunhan laittoi oikeinpäin ) Valohäviö vähempi. Ei ihan ilmainen, toiselle sadalle (siis euroja) meni 77 millinen. Ensimmäisen kerran tuli tälläinen eteen. Se perinteisesti käyttäytyvä on Cokin Circular pola P 164, ja tuo kummallisuus Hoya HD CIR-PL Digital. kapa P.s. siis tuommoinen: HOYA HD DIGITAL pyöröpolarisaatio - Digitarvike.fi
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Tuo Cokinin pyöröpolahan on siinä mielessä "epäkonventionaalinen" että siinä ei ole kahta toistensa suhteen pyörivää osaa vaan koko härpäkettä pyöritetään. Josko sillä sitten olisi vaikutusta asiaan (?)
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Nyt oikeesti. Kaikissa pyöröpolissa nuo kaksi osaa (polarisaatiosuodin ja "varttikalvo") ovat kiinteästi toisissaan kiinni, ne ei pyöri toistensa suhteen. Ellei sitten jotain ole rikki. Jos käsissä on ihan pelkkä CPL, ei pitäisi olla väliä miten päin sen läpi katsoo, silmille tuon pitäisi näyttää samalta. Jos eri puolien välillä on eroja, epäilisin sen johtuvan noista pinnoitteista joita Hoya on lisännyt, estämään heijastuksia ja likaantumista. Ja ilmeisesti tuossa on käytetty jotain kalliimpaa lasia myös, joka hukkaa vähemmän valoa.
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Kapan kysymykseen tässä lie jotain. Taitaisi olla kuitenkin lineaarinen se sun vanha? Linear polarizing filters can be easily distinguished from circular polarizers. In the former, the polarizing effect is the same regardless of which side of the filter the scene is viewed from. In the latter, the polarizing effect is quite marked when the scene is viewed from the male threaded side of the filter, but almost nonexistent when viewed from the other side. http://en.wikipedia.org/wiki/Polarizing_filter_%28photography%29 (quarter-wave plate = varttikalvo). Mikä polarisaatiosuotimien toisen lasin virka sitten on, kun ilmeisesti ulompi jo yksinään on polarisaatiosuodin sekä lineaarisessa että pyöröpolassa? Edit. Katsoin yhtä vanhaa Leitzin polarisaatiosuodinta ja huomaan erehtyneeni: eihän siinä mitää toista lasia olekaan. (En ole koskaan käyttänyt polasuodinta. Muistelin että joskus olisin katsonut jossain toisessa suotimessa olleen kaksi lasia, mutta en olekaan enää varma.)
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Ne kahden lasin viritykset taitavat olla säädettäviä ND-suotimia; kahdella polarisaatiosuotimella saa säädeltyä tummuutta.
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Polarisaatiosuodin on jonkin sortin muovikalvoa, jota on venytetty niin, että molekyylirakenne asettuu yhdensuuntaiseksi. Lasiin se on kai sitten liimattava jotenkin, enpä tiedä, miten niitä käytännössä tehdään. Perinteiset olivat pelkkää muovia, mutta lasi on tietysti kestävämpää ja kalvopinnoituksella saadaan optiset ominaisuudet paremmiksi - mm. se valon läpäisy paranee hiukan.
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Katelkaas niitten polienne läpi omaa peilikuvaa. Jos lineaaripola niin ei väliä miten päin se on, mutta pyöröpola tuottaa väärin päin käytettynä mustaa.
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Johtuu siitä, että metallipinnasta (peilin hopea) heijastuvan pyöröpolaroidun valon pyörimissuunta vaihtuu. Pyöriähän voi kahteen suuntaan, ja pyöröpolasuotimia on kahta laatua, oikealle ja vasemmalle pyörittäviä. Eri päin pyörivä ei läpäise suodinta. Jos on tarpeen saada lamppujen kiilto pois metallipinnasta, niin melkein ainoa mahdollisuus onkin laittaa samanlaiset pyöröpolasuotimet sekä valaisimeen että kameraan. Heijastuva valo menee läpi, paitsi metallipinnasta heijastuva.
Vs: Polarisaatiosuotimen käytös kummastuttaa Ok, my bad. On selvästi mennyt melko paljon aikaa siitä kun viimeksi polaa käytin.