Vs: Oripoika pakkasessa Hieno kuva muuten, mutta en tykkää noista ääriviivoista missä tumman ja vaalean raja on epämääräinen.
Vs: Oripoika pakkasessa Syntyy erikoinen tunne, että hevosella olisi viisi jalkaa? Valo kiva, ehkä hetki hiukan rauhaton (siis asennot), tai jokin, valo on kyllä kivaa.
Vs: Oripoika pakkasessa Onkos kommentteja toisesta kuvasta (tyttö ja poni)? Mitä olisitte tehneet toisin rajauksen/kuvankäsittelyn suhteen?
Vs: Oripoika pakkasessa Ei tuossa vissiin pahasti ole töppäilty kun kuva on noinkin hyvä. Jos olisit kuvannut ISO200 niin olisit voinut käyttää hieman täytesalamaa ajalla 1/500s. Olisi saanut hieman silmänvälkettä heposelle. Joku 1x1m heijastin voisi ajaa saman asian lähietäisyydeltä, mutta tuossa taisi olla matkaa hiukan enemmän. Rajauksesta en osaa sanoa mitään fiksua.
Vs: Oripoika pakkasessa Rajauksesta ja kuvan käsittelystä ei tullut mitään mieleen, kuvaustilanteessa valituista ratkaisuista tuli.. Eli kun kuvaat jotain jossa on kohteena ihminen tai pääkohteena eläin, niin olisi ideaalista kuvat sellaiselta korkeudelta tai polttovälillä, että päiden lävitse ei kulkisi mitään. Jos henkilön päätä leikkaa aita, tai siitä kasvaa tolppa tms, niin kuvaan tulee rauhattomuutta (sitä ei toki maallikko huomaa edes lopputuloksesta, mutta hänelläkin helposti jää suurin elämys kuvasta saamatta, jonka voisi saada). "Virhe" on pieni, mutta sillä on selvää vaikutusta lopputuloksen tunnelmaan. Tässä olisi pieni kuvaajan kyykistyminen kuvatessa nostanut ihmisen kasvot ja kaulankin aidan yläpuolelle, jolloin tausta olisi rauhallisempi- Aita sinällään on taustalla oikein kiva ja sopii ratsastuskuvien taustalle hyvin, kunhan sen vaan sijoittaa kuvassa sopivaan sille kuuluvaan rooliin. Kuva on peruskiva siltikin, eli kunhan vaan kehitysehdotelmia kirjoittelin tulevaisuuden kuvaamiseen, tuon taustan tarkastamisen aina kun suljinta painaa, oppii vaan tietoisesti katsomalla sitä huolella.
Vs: Oripoika pakkasessa Jonkunverran kyseistä kuvausta itsekin harrastaneena laitetaan kuvista hieman kritiikkiä, tosin hyvässä hengessä, sillä sehän auttaa aina kehittymään Itseäni hieman ihmetyttää näissä ja monissa muissakin kuvissasi valon käyttö. Kuvat on otettu vastavaloon tai voimakkaaseen sivuvaloon, jolloin kontrasti kohteen ja taustan välille, etenkin talvella, tulee todella voimakkaaksi. Toki tuolla tavoin saa kohteen ääriviivat hohtamaan ja hengityksen näkymään, mutta itse valitsisin valon suunnan toisin. Tuo JPu:n mainitsema kuvauskorkeus häiritsi hieman itseänikin. Itse tykkään ottaa lähes kaikki kuvat aavistuksen alaviistosta, eli polvistuneena. Näin horisontti asettuu yleensä miellyttävämmälle tasolle. Ensimmäisessä kuvassa aita voisi lisäksi olla kauempana. Toisessa kuvassa minulle jäi hieman epäselväksi mitä kuvassa tehdään, eli hetkeen voisi keskittyä enemmän - niin että kuvasta välittyisi paremmin mitä ollaan tekemässä. Ponikin voisi olla hieman ryhdikkäämpi, mutta voihan se olla, että kuva kuvaa hyvin ponin rentoa olemusta. Hyvän hevoskuvaajan tunnistaa yleensä hassusta ääntelystä Korvien asennot ovat kuvissa hyvät (tärkeä asia ainakin hevosihmiselle) Eli tällaisia asioita tuli mieleen, ei mitään varsinaisia virheita, mutta ehkä asioita mitä itse tekisin toisin. Rajaukset ovat turvallisia tiukkoja rajauksia kohteista, mutta rajauksissakin voisi miettiä, että olisiko väljyydestä sittenkin etua.