Kävin katsomassa Eeva ja Simo Ristan näyttelyn Hankasalmen huvilalla Helsingissä. Viime tingassa kuten näköjään sadat ellei jopa tuhannet muut. Kokonaisuus oli kahdella tavalla positiivinen. Ensinnäkin Helsingissä syntyneelle ja lapsuuden kasvaneelle kuvat olivat riemastuttavan nostalgisia. Monet läheiset paikat ovat muuttuneet valtavasti ja muutoksen rajuuden aistii vasta katsoessa mitä siellä ennen oli. Onko kehitys yli- vai alikehittynyttä ? Sen saa jokainen päättää kohdallaan. Toinen positiivinen asia oli kuvankäsittely ja tulostus. Kinonegatiivit oli skannattu hyvin. Kerrankin skannattiin kuvia eikä rakeita. Samoin Dialab oli tehnyt hyvää työtä printtien kanssa. Kuvista välittyi kuvausaikakautensa olemus ja sävymaailma. Jostakin syystä eivät histogrammit tai pikselit käyneet mielessä... Näyttely herätti taas innostuksen sukeltaa omien mv-negojen pariin.
Vs: Onnistunutta kuvankäsittelyä Viimeisimmässä Kamera-lehdessä oli tästä juttu. Oli mielenkiintoinen ja kuvat mielestäni tosi hyviä ja kiinnostavia. On tullut katsottua useamman kerran.