Ellei tuota käsivarakuvausta tarvita niin miksei 67? Yllyttäisin vielä uudestaan tuohon ammattikuvaajilta kyselemiseen. Ne studiot joissa on siirrytty käytännössä kokonaan digiin saattavat kuitenkin vielä omistaa keskikokoisia. Ja kun niistä ei liikkeissä vaihdossa saa käyttöarvoon verrattuna juuri mitään niin saattavat hyvinkin myydä kokonaisen järjestelmän kaikkine tykötarpeineen kohtuuhinnalla. Uskoisin että hinta on halvempi itse kysellessä kuin vapailla markkinoilla joilla saattaa tulla useiden halukkaiden välistä kilpailua. Tai sitten voi käydä niin että markkinoille mennessään samat kokonaisuudet hajoitetaan osiksi ja jokainen nippeli hinnoitellaan erikseen. Jos kuitenkin päädyt Kieviin niin vinkki: mikäli hankit mittaavan prisman niin tarkasta sen tarkkuus ja ennen kaikkea miten se syö tai ei syö paristoja ennen kuin maksat siitä mitään. (Ainakin yhdessä prismassa voi muistaakseni käyttää alkuperäisen pariston sijaan niitä kuulokojeen paristoja ja penninlantteja tai muita metalliprikkoja. Älä kuitenkaan luota tähön tietoon tarkistamatta asiaa.)
Voisinpa minäkin kantaa korteni kekoon, monta vuotta kun tuli paukuteltua kasikaseilla. Kokonaisen kiev-setin voi tosiaan saada törkyhalvalla. Itse ostin 2001 vanhan Saluyt-C:n kahdella perällä ja kolmella linssillä hintaan 250 €, yksi linsseistä oli 88:iin sovitettu Carl Zeiss Jena 180/2.8 MC joka yksinään oli tuolloinkin arvokkaampi. Hankin kalansilmän ja prisman Hollanista ja kuvasin tällä setillä reilun vuoden, kunnes rungosta petti 1/1000s aika. Hankin sitten tilalle Ukrainasta Hartblein modaaman 88 Masterin jossa lisätty peilin esilaukaisu sunmuuta pientä parannusta. Eka runko oli viallinen (banding-ongelmia nopeilla ajoilla), lähetin sen takaisin, kuukauden päästä palanneessa paketissa oli joku huoltokuitti mukana mutta ongelma oli ennallaan. Tulikiven katkuisen mailin jälkeen lupasivat lähettää välittömästi uuden rungon joka toimikin sitten ongelmitta pari vuotta. Sinä aikana kuvasin kameralla todella paljon enkä esim. linssien laadusta voi sanoa pahaa sanaa. Varsinkin CZJ 180 mm on todella hyvä lasi. Mulla ongelmaksi muodostui hidas täsmäysaika (1/30s) joten 2004 syksyllä ostin Hasselblad 2000FC:n ja 150/4 T* Sonnarin, enkä ole kyllä hetkeäkään katunut ratkaisua. Kalansilmää jäin vähän kaipaamaan mutta kyllä sellaisen hasseliinkin tonnilla saisi nykyään. Muun setin myin eteenpäin n. 1/3 hinnalla maksetusta mutta 180/2.8:n pidin, tarkoitus olisi jossain vaiheessa saada se sovitetuksi hasseliin. Eli kyllä noista Kieveistä ensimmäisiin kokeiluihin on ja voivat vakavampaankin kuvailuun aikansa toimia mutta tarve vaihtaa tulee aivan varmasti jossain vaiheessa. Kiev 60 ja Pentacon Six toimivat muuten myös kuilun kanssa, silloin pääsee jo vähän etäämmälle siitä kinokamera-fiiliksestä, ovat paljon toimintavarmempia ja näihin käy Zeiss Jenan lasit suoraan, joten sellaista suosittelisin testailuun ennemmin. Itsellä tuo Saluyt oli ensimmäinen oma kamera monen vuoden kinolainailujen jälkeen, eli hyppäsin suoraan keskikokoon. Kaipa siinä tottui niin hyvälle etten oikein osaa kinoa vieläkään käyttää, varsinkin pikkuruisten negojen kanssa nyhrääminen käy hermoille.
Mulla olis koko 67 RB-setti myynnissä, tuolla myydään osastolla. Pahkianen sentään, ei ole ollut semmosta hyvää hetkeä jotta olis jaksanut sille hintaa laskeskella, mutta jos tarjouksella joku lähestyy niin kyllä se siitä purkaantuu. Koko paketin ostokaan ei ole välttämätöntä, kunhan runko ja jotain muuta lähtee ensin.
Nyt on tullut esille vain 6x6 kameroista Kievi ja Hasseli, ja sivulauseessa se Rollei. Itse olen myös vähän sivusilmällä 66 järjestelmää katsellut, 645 Mamin tilalle. Vaihtoehtoja ei vaan hirveästi tunnu olevan mainittujen lisäksi, Bronican SQ linjaa lukuunottamatta. Mitä mielipiteitä Bronicasta löytyy? Suomessa ainakin kovin harvinaiselta tuntuu, mutta jonkin verran löytyy Euroopasta ebayn kautta. Ja hinnat näyttävät/tuntuvat olevan Hasselia halvempia.
Vai että Киев kiinnostaa :> Minulla on kokemusta sekä 60:stä, että 88:sta. Rehellisesti sanottuna. Täyttä scheißea. Ehkä olen epäonninen sitten, mene ja tiedä... Киев-60: Ostin käytettynä vuonna 1992. Tuntui toimivan hyvin testatessa, joten eikun mukaan reissuun kun lähdin motolla käymään läpi suomen merkittävimpiä luonto-nähtävyyksiä. Rullafilmiä paloi paljon - ja onneksi myös kinodiaa. Sillä matkan jälkeen filmejä kehittäessä seurasi järkytys: Kamera vuoti valoa filmipinnalle kuilu-etsimen kautta... Käytännössä kaikki kuvat olivat pilalla, joistakin sai rajattua jonkun pienen osasuurennuksen tai sitten huntu oli sellainen, että sen sai auttavasti peittoon lisävalotuksilla vedostusvaiheessa. Vitutti kyllä ihan tonnilla. Linsseinä minulla oli Вега 90mm/2.8 sekä vähän laajakulmaisempi мир 65mm/3.5. Kameran mukana tuli kanssa TTL-prisma, mutta sen verran pimeä mokoma on, etten koskaan tullut käyttäneeksi sitä - ja valotusmittarinakin luotin enemmän kinarin pistemittariin. Köyhä kun olin, niin valovuodon selvittyä jatkoin tällä kameralla. Piti vain laittaa kuilu kiinni valotuksen ajaksi. Ja nyt sai jopa kuvia, tämä on ehkä yksi parhaista: Raseborg Castle Ruins | Photo.net Tuli armeijat jne.. ja kuvaukseen pakollista taukoa, sitten taas innolla kuvaamaan ja samalla kalibroimaan zone-systeemiä loppuun. Kaikki vaikutti hienolta (vaikka zonettelu vaihtoperättömällä kameralla ei oikein onnistu). Vaan mites kävi kuvien kanssa :F Kamera keksi, että filmi siirtyy epäsäännöllisesti, tuloksena osin toistensa päällä olevia ruutuja - peittosuhde muuttui filmin edetessä. No ei hätää, korjauksena keksin tähän keinon: tein filminsiirtovipuun asteikon, jolla osasin siirtää filmiä aina tarpeeksi. Nyt kamera tuntui toimivan luotettavasti. Tuli tehtyä norjan reissukin, ja kamera toimi \(^_^)/ Mutta nyt kun sai kunnolla kuvia viimeinkin, aloin kärsimään etenkin tuon 65 millisen kehnosta piirrosta ja kamera jäi yhä useammin pölyttymään ja kinari lauloi.. Linsseissä oli jatkuvasti ongelmia himmentimen kanssa, se joko jämähti pohjaan tai auki. Linssejä avaten ja grafiitilla voidellen, ja toimi taas hetken... Himmennin "automatiikka" piti poistaa kokonaan, oli luotettavampaa katsoa, että linssit todella himmenivät samaa tahtia kun käänsi himmenninrengasta. Ja jos näin ei tapahtunut, linssi irti ja kunnon isku kämmenellä, jolloin himmenninlehdet liikahtivat kohdalleen. Киев-88 Sitten olikohan 1998 tai 1999 kun vaivalla säästetyillä rahoilla menin ja ostin netissä niin kovin kehutun Киев-88:n. Ja alkuun 2 vaihtoperää sekä vastaava linssisatsi kuin 60:sessäkin oli (tietenkään bajonetit eivät olleet yhteensopivia). Ostaessa varmistin tarkoin, ettei linsseissä ole samanlaista himmenninongelmaa. Ei ollut. Ensimmäiset koekuvaukset vaikuttivat hyviltä... Valovuotoja tosin filmiperissä sai korjata reilunlaisesti (mutta niin kuulemma Hasseleissakin). Linssien piirtokykykin tuli mitattua. Ihan käyttökelpoisia arvoja.. Laiskanlaisesti tällä kuvailin, mutta sitten kun aloin tosissaan kuvaamaan niin huomasin kuvissa omituisia epäteräviä alueita. Tarkemmat testit ja tulos: terävyysalue on vinksallaan ties minne.. Vrt. palkkiin, jossa etulautaa olisi kallistettu sivulle. Kaikki osat kuitenkin olivat suorassa vaikka kuinka mittailin. Lopulta paloi käämi täysin ja ostin kunnollisen keskikoon kameran. 88:ssa on yhä filmiperissä filmit, en edes ole jaksanut ottaa niitä pois ja kehittää. Suosittelen kyllä pysymään kaukana näistä vekottimista... Ellet sitten ole Holga-wannabe ja tykkää taistella mekaanisten ongelmien, mystisten piirto-ongelmien ja pehmytpiirron kanssa.
Vuodesta 2003 saakka Bronica SQ:lla (SQ-Ai) kuvanneena en voi kuin kehua systeemiä. Kaikki toimii kuin unelma, perien, rungon, linssien keskinäinen synkronointi on varmistettu, joten kovin helposti kameraa ei saa mekaanisesti solmuun - kunhan muistaa aina virittää kameran kuvan oton jälkeen ja peränvaihdon jälkeen. Jos jotain tuohon kaipaisi, niin TTL-salama saisi toimia muidenkin kuin Bronican oman nuijan kanssa (ainakaan käsittääkseni ei toimi - ellei sitten joku piraattimerkki ole yhteensopiva). Toinen pieni miinus siitä, ettei kamerassa ole mitään paikkaa valosuojalevylle. Omassa kuvaustyylissäni tuo ei haittaa - kamerarepussa on juuri sopiva rako jonne peltilätkän voi aina tunkea. Mutta olisihan se parempi jos kamera tarjoaisi jonkun paikan tuolle. Jotain huhuja aina liikkuu linssien jne. huonosta saatavuudesta, mutta en ole moiseen törmännyt. Ebaysta tosin olen kaiken ylimääräisen rihkaman ostanut. Moottorikahvan ja AE-prisman kanssa kamera on kuin iso painos takavuosien kinojärkkäristä. Valotus tapahtuu joko keskustapainotteisesti tai pistemittauksella. Löytyy valotuslukinnat, korjailut jne... Hasseleihin (tai sen järkyttävään kopioon) tottuneesta voi alkuun tuntua oudolta, että filmiperä irtoaa pudoten alaspäin kuin "lipas", eikä kallistumalla ylhäältä käsin.. Tämä kertonee lopun oleellisen: http://www.camerahobby.com/Review-SQAi.html
Hassu juttu tuo myytti jumiintuvista Hasselbladeista, omakohtaisesti en ole tavannut koskaan. Vaikeaa käsittää miten se on mahdollista. Onko kyse erikoisesta toimintasekvenssistä vai viallisesta laitteesta? Samoin kaikenlaiset valovuodot, kasetissa tai missään muualla on kokematta. Molemmissa tapauksissa kai auttaa ehjän tavaran ostaminen, maahantuojan huollon käyttäminen ja ihan tavallinen huolellisuus ja hienojen laitteiden kunnioitus. T. Kerkko.
Ostin aikoinani Optotekista vanhan 500C Hasselin kuukuden takuulla. Viimesellä takuu-viikolla se meni jumiin enkä saanut edes optiikkaa irti. Lähetin sen takaisin ja paluupostissa tuli parempi samanmoinen tilalle. Ei vanhalla Hasselillakaan kuvaaminen mitään herkkua ole. Se toinen runko reistaili lopuksi apusulkimesta ja sillointällöin päästi sen kautta valoa filmille. Loppujen lopuksi olin erittäin tyytyväinen vaihtaessani Hasselikikkareet Mamiyaan. SE on kunnon työkalu.
RB KIRJOITTI: """""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""" Ostin aikoinani Optotekista vanhan 500C Hasselin kuukuden takuulla. Viimesellä takuu-viikolla se meni jumiin enkä saanut edes optiikkaa irti. Lähetin sen takaisin ja paluupostissa tuli parempi samanmoinen tilalle. Ei vanhalla Hasselillakaan kuvaaminen mitään herkkua ole. Se toinen runko reistaili lopuksi apusulkimesta ja sillointällöin päästi sen kautta valoa filmille. Loppujen lopuksi olin erittäin tyytyväinen vaihtaessani Hasselikikkareet Mamiyaan. SE on kunnon työkalu. """""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""" 500 C:tä vanhempaa työkalua onkin vaikeaa saada, esittelystä taitaa alkaa olla jokseenkin 50 v. Kyllä huolella pidetystä ja huolletusta C:stäkin on työkaluksi (jopa digikuvaukseen!), toisaalta niistäkin koviten käsiteltyjen ja vähiten huollettujen osa alkaa olla huonossa kunnossa. Jo 50 duunivuoden jälkeen, hassua. Kuitenkin ne kuluneimmatkin ovat maahantuojan huollon korjattavissa, ei vaan taida kannattaa kun uudempiakin on saatavana. Ja lähes ilmaiseksi nykymarkkinoilta. Ja sitten vaan suosittelemme: ... ehjän tavaran ostaminen, maahantuojan huollon käyttäminen ja ihan tavallinen huolellisuus ja hienojen laitteiden kunnioitus. Mutta toisaalta joskus on sanottu "Jeden das Seine"? T. Kerkko.
Päivä pimiössä. Samaa mieltä - ehdottomasti. Kiva tunne kun voi tarkentaa raetarkentimella mallin pupillista sateenvarjon reunaan, osasuurennoksesta. Pitäisköhän ostaa jonkunmoinen Mamiya takasin kun nyt jo myynnit vituttaa. Taidan vaan ostaa RZ67 kun niitä(kin) saa halvalla.
Oireita: Se ensimmäinen Hasseli oli ilmeisen kulunut, kun rungon viritti niin optiikka nousi sitä alareunasta tarkasti katsoen ylöspäin. Kun rungon laukaisi, niin optiikka kääntyi samanverran alaspäin. Todennäköisesti tässä välissä oli kuluneisuutta ja jumiin meneminen johtui tästä. Huomasin tämän liikkeen vasta kotona muutaman viikon jälkeen ostamisen ja hieman ennen jumiintumista. Uudemmmassa rungossa ei tätä klappia ollut ja se toimiikin siitä kohdin aivan moitteitta. Varmaankin ostohetkellä vanhaa runkoa tutkiessa tämäkin on yksi tarkistuskohta. Hyväkuntoinen uudehko Hasseli on varmaankin unelma, se myönnetään.Toinen omani oli vuodelta 1969. Ensijärkytys 500C:n kanssa tuli sen kaameesta mattalasista. Eihän sillä kuvaamisesta meinennut tulla yhtikäs mitään. Kun vielä kuvaan pääasiassa henkilökuvia niin monesti alkoi tulla tuskanhiki tiiraillessa tarkennusta kohdilleen, ja usein ei natsannutkaan. Vaihdatin siihen sitten ihka uuden kalliilla ostetun kirkkaan tähyslasin, jolla homma sai uutta potkua. CF 150/4 oli makee lasi. Jokatapauksessa kyllästyin 6x6:n pieneen ja epäkäytännölliseen negakokoon ja ostin ensimmäisen RB:n.Hasseli jäi miljöökuvauskameraksi (muka) mutta eihän sillä viittinyt enää mitään kuvata ja ulkokuvauksiinkin lähti aina RB.Myin sitten senkin pois ja ostin ProSD:n kun kaksi kameraa oli oltava.
Pyh Neliössä on voimaa! Ja jos nyt viisastellaan vielä, niin Hasseli vs. Mamiyan RB/RZ ulkoillessa menee mun mielestä 6-0 Hasseliln hyväksi. Toi tähyslasijuttu on mielenkiintoinen. Hasselin perusmatta on todellakin "pimeä" - AcuteMatte ihan loistaa siihen verrattuna. Toisaalta kirkkaamissa olosuhteissa tuntuu usein, että normaalilla mattalasilla on helpompi tarkentaa "viimeisenpäälle". Suomessahan näitä kirkkaita päiviä rittää....
Aaarrvasinpas että formaatista tulee kinaa! Ensinnäkin 6x6 on pieni verrattuna 6x7. Ihan oikeesti. Ainakin sen huomaa jos retusoi negaa vanhaan malliin retusointiväreillä. sitäkin on tullut tehtyä. Epäkäytännölliseksi sen tekee sopimattomuus ammattilabbisten negamaskisysteemiin, joka on tehty 6x7:aa varten. Kuvan tarkka rajaaminen wanhan Hasselin epämääräisen kuiluetsin/tähyslasin avulla ei ole helppoa. Maskien koon vaihtaminen tekee lopullisessa rajauksesa suuret portaat ja kuvien sovittaminen eri kuvakoolle on hankalaa. 6x7 nega negamaskissa on simppeli homma, negan koko pinta-ala tulee hyötykäyttöön ja maskikoon vaihto erikokoiseen ei aiheuta liian suuria portaita rajauksissa. Mamiyan (jotain vm.1974 tai vähän uudempi) alkuperäinen tähyslasi oli oli hiukan himmeä, mutta selkeä ja siitä on helppo nähdä lopullinen kuvan rajaus vaikkapa millintarkasti.Salamaselänteen myymä tehotähyslasi teki RB:n etsimestä vähintään yhtä kirkkaan kuin Hasseli. Olet ihan oikeassa, että Hasselin Akku-matti tähyslasi tuntuu liiankin kirkkaalta, leikkokuvaa tai mikroprismaa jäi joskus kaipaamaan. Mamiyan lasissa on nämä molemmat ja tarkennus on yhtä juhlaa.
En tiedä mikä lasi (siis tähyslasi) mulla on mun 500C/M:ssä, mutta tänään kun skannasin 800dpi resolla yhden kuvan, niin en tiennyt miten päin olisi pitänyt olla. Niin tarkkaa oli. Ja Hasseli on kiva kantaa mukana.
Mun mielestä tilanne on vielä 1-1 Pienellä koolla on merkitystä. Oisko ollut -82, kun inttiaikoina vaihdoin läjän Canonin FD:tä RB67:aan - rt:ssä oli paljon lomia hoidella kamerakauppoja... Hieno vehje, uutena toimi kuin unelma ja paljetarkennuksen ansiosta pääsi yllättävän lähelle. Mutta.... Niin iso. Ja kolho. Neliön diggaaminen tulee Hasselissa kaupan päälle. Löytää yllättäviä sommittelumahdollisuuksia, joita 6x7 kuvaajat eivät panoraamavillityksessään tajua Jos sekotetaan alkuperäistä Kiev-juttua vielä sen verran, niin jos "normaali" riittää, ei liene parempaa keskikoon kameraa kuin Rolleiflex. Ainakin 2.8F ja 3.5F ovat loistavia.
Mulla pölyttyy hyllyssä Yashica B -merkkinen kottaraisenpönttö, jonka kanssa en oikeen ole päässyt sinuiksi. Jotenkin se ei vaan istu kouriin. Eihän se mikään Rolleiflexi ole mutta jotekin epäilen ettei se rollei sen paremmin toimis meikäläisellä...
Yashica B on Rolleicordin huonojen kopioiden malliston vaatimattomin, Rolleiflexin kanssa sillä ei ole muuta yhteistä kuin hieman aavistuksenomaisesti mutta etäisesti yhtäläisen näköinen kuiluetsin. Siitä huolimatta kaiketi silläkin kuvaa. Itse kuvasin pari rullaa Yashica C:llä, kamera on sittemmin Tipellä ja olin yllättynyt ihan käyttökelpoisesta jäljestä. Mutta Rolleiflexia sekään ei muistuta, ei edes etäisesti. Molemmat taas sitten kuitenkin selkeästi Kiev 88:aa (vai mikä se lähtökohta ketjun alussa nyt oli) fiksumpia vekottimia. T. Kerkko.
Eikä tarvitse normaaliin tyytyä, järjestelmään kuuluu tavallisen Rolleiflexin (nykyään FX) Weitwinkel-Rolleiflex ja Tele-Rolleiflex. Objektiivien vaihtaminen on kömpelöä. No olihan noihin sitten saatavana laajakulma- ja tele-Mutar, mutta Weitwinkel- ja Tele-koneet olivat hienonhieno lisäys järjestelmään. Weitwinkeliä valmistetaan muuten edelleenkin. Ja käytettyinä molempia on säännpöllisesti kaupan, Helsingissäkin. T. Kerkko.