Testasin objektiivejani 12mm loittorenkaan kanssa. Pre ai 50/2 H aukkorengasta voi käyttää toisin kuin suoraan D200 kanssa ja kuvanlaatu on makroillessa hyvä. Nikkor 80-400 tarkentuu 400mm asennossa arviolta noin 20-25 metriin. Onko kyseessä ainoastaan 80-400 vr ominaisuus vai toimiiko tämä näin kaikilla 400 millisillä ? Minkä paksuisia ovat esim. Canon FD ja Minolta MD linssittömät adapterit Nikoniin? 20-25 metrin tarkennusetäisyys riittäisi jo minulla moneen käyttöön. Ei sillä että olisin heti hommaamassa Canon FD 400/2,8 ainakaan toivottavasti
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Sulla on rikkinäinen yksilö, tuon pitäisi tarkentua 2,5 metriin... Edellyttäen että tarkoitat 80-400 f4.5-5.6 VR lasia
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Kyllä se tarkentuu 2,5 metriinkin, 20-25m maksimitarkennusetäisyys 12mm loitolla. Haen tässä sitä että voiko Nikoniin laittaa esim. Canon FD 400/2.8 kiinni linssittömällä adapterilla (jonka paksuus on toivottavasti alle 12mm) maksimi tarkennusetäisyyden säilyessä 20-25 metrissä.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Tällä laskurilla voi kokeilla: Lens Magnification and Depth of Field Calculator Laitat vain tarkennusetäisyydeksi muutama kymmenen kilometriä (ei ihan ääretön mutta sinne päin). 11 millillä näyttäisi tulevan maksimietäisyydeksi 15.4m. Tuossa ei ole vielä huomioitu että Nikonin rungon paksuus on suurempi kuin Canonilla ja erotus pitää vielä lisätä tuohon adapterin paksuuteen.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Teoriassa se noin taittaa mennä yhtälöön tulee vain polttoväli ja loiton määrä. Saattaa vastata käytäntöäkin aika hyvin kun tässä on kuitenkin kyse "äärettömään" tarkennetusta lasista. Sitä vaan tässä halusin kommentoida että jotkut lasit tarkentuu yli äärettömuuden. Etenkin pitkät lasit kun siinä annetaan tilaa lämpölaajenemiselle/kutistumiselle. Ainakin mun 300mm 2.8 AI-s nikkoriisa on aika reilu vara yli äärettömän. Voi siis tarkentua äärettömään loiton kanssakin mun ymmärryksen mukaan (loitto=lämpölaajentuma).
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Selitätkö hieman, mihin lämpölaajentuma tässä liittyy? Loitto = loittorengas = extention tube
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Sitä tarkoitan että mun obiskassa se tarkennusruuvi menee yli äärettömän. Silloin se ei ole tarkennettuna mihinkään tässä universumissa. Optiikan kannalta tilanne on että optinen polttoväli on 300mm ja optinen keksipiste on alle 300mm kennosta. Tämä ominaiusuus on sitä varten että jos objektiivin fyysinen pituus muuttuu lämpölaajenemisen vaikutuksesta niin saa silti tarkennettu äärettömään. Näin ainakin mulle on kerrottu. Objektiivin optinen pituus voi muuttua lämpölaajenemisen lisäksi myös siitä että canonin lasi laitetaan nikoniin tai että välissä on loitto. En tiedä kuinka monta milliä tuo yli-ääretön vara on ja onko se lähelläkään tuota canon-nikon eroa. Tuolla voisi kuitenkin olla jopa käytännön merkitystä siinä tarkentuuko canonin lasi nikonissa esim 20m vai 60m. Sillä kommentoin.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Lämpölaajenemisen ansiosta objektiivin pituus voi muuttua (materiaaleista hieman riippuen) joitakin millimetrin sadasosia... loittorenkaat ovat tyypillisesti hieman tätä paksumpia. Suurempi merkitys objektiivin säätövaraan on se, että objektiivin osissa ja kokoonpanossa on aina jonkin verran toleransseja - varsinkin näin isossa objektiivissa, ja niiden huomioonottaminen edellyttää myös hieman säätövaraa.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys OK. Yli äärettömän (montako metriä!? Valokuvauksessa voi äärettömäänkin vielä lisätä! ) tarkentavalla voisi saada jännän terävyyden aikaan, jossa vain taivaanranta on terävä. Meinasin että himmentämällä ja yli tarkentamalla - vaan miten se sitten eroaisi äärettömään tarkennetusta täyden aukon kuvasta. . Ehkäpä kyllä, voisi erikoista softia saada aikaan maisemaan.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys AF-objektiivit tarkentuvat usein 'yli äärettömän', taitaa syynä olla tarkennusmoottorien tarvitsema välys - jos liikevara loppuisi just siihen, mihin moottori tarkentaa, olisi vaarana, että moottori jääkin vetämään, kun systeemin mielestä ei vielä olla oikeassa tarkennuksessa.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Kyllä erityisesti pitkät telet ja niistä erityisesti fluoriitit tarkentuvat yli äärettömän. Aikoinaan, kun pakkasella ei päässyt tarkentamaan äärettömään
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys ... , siirrätettiin "topparitappia" reilusti. Palkkikameralla tämä ominaisuus on perusominaisuus ja kyllä toimii siten, että syväterävyysaluetta siirretään tarkentamalla - alkamaan palkin 600-millisellä vasta kilometristä, vaikka on himmentänyt paljon. Lyhyin tehdasvalmisteinen yliäärettömään tarkentava optiikkani on EF 135 SF.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Voidaan varmaan siis tässä todeta että yliäärettömuus ei auta tuossa canonin lasia nikonille sovitellessa. Yks tähtikuvailija oli hoitanu homman rautasahalla (ei välttämättä millään K-rautaversiolla) ja sitten jollain epoksilla, eli sahas pätkän FD-obiskan keskeltä pois. Se sovitti sitä EOS:ille ja lyhennys tais olla luokkaa 6mm. Ehkä varaa on nikonille asti jos vaan luottaa vakaaseen sahaukäteensä. Tuosta oli kuvia tässä samaisessa internetissäkin, en vaan muista missä kohtaa. Toi yliäärettömään tarkennus mun rajallisen ymmärryksen mukaan toimii just päinvastoin kun mirrored ehdotti. Eli kun yli mennään niin nimeomaan ne kauimmaiset kohdat sumenee suhteessa eniten. Tasan äärettömään tarkentaessahan resoluutio on sama kaikilla etäisyyksillä (aukon halkaisija) ja kun yli mennään niin tarkennuspiste siirtyy ikäänkuin kameran taakse. Jos siis haluaa optiikkaa geometrisella mallilla tarkastella. Tällöin horisonttissa resoluutio on huonoin ja kameran edessä paras. Horisontti siis kuvassa näyttää edelleen tarkemmalta kun etuala mutta tämä johtuu siitä että etualalla on samassa kuvassa suurempi suurennoskerroin. Kaikkein tarkin horisontti suhteessa etualaan saadaan siis tarkentamalla äärettömään (tässä tarinassa orisontti = äärettömän kaukana) jolloin pienemmästä suurennussuhteesta johtuen se näytää suhteessa tarkimmalta. Tämä siis perustuu vaan omaan mielipiteeseen ja faktat voi olla toiset. Joku ehkä oikasee jos näin. Fakta kutenkin on että jos mun klasilla yrittää tarkentaa kuuhun ja vetää yli niin sumenee ihan samaan tapaan kun jättäis ali. Eli vaikeeta on kun ei oo mitään stoppia.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Käytännössä tarkennus yli äärettömän ei ole sen kummempaa kuin että kohde on metrin päässä ja tarkentaa sen taakse. Tarkennettaessa äärettömään syvätarkkuuden kuvaajan puoleinen taso on tietyllä etäisyydellä, esim. 10 metrissä. Ruuvattaessa tarkennusta vielä taaemmas epäterävyys lisääntyy kuvaajan puolelta loitontuen taaemmas esim. 50 metriin ja vihdoin äärettömässä olevat kohteet ovat myös epätarkkoja kun aina vain ruuvataan samaan suuntaan. Koko kuva on suttua. Se Canonin 600-millisen FD-lasin kastroiminen oli kyllä tehty jollakin ulkomaalaisella K-rautatyökalulla. Hienomekaniikka on sen vastakohta. Hyvä ettei rälläköinyt
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys No sitä minäkin. Muu ei tullut mieleenkään ja Jokusen juttu meni aivan käsittämättömäksi tässä: "Eli kun yli mennään niin nimeomaan ne kauimmaiset kohdat sumenee suhteessa eniten. Tasan äärettömään tarkentaessahan resoluutio on sama kaikilla etäisyyksillä (aukon halkaisija) ja kun yli mennään niin tarkennuspiste siirtyy ikäänkuin kameran taakse. Jos siis haluaa optiikkaa geometrisella mallilla tarkastella. Tällöin horisonttissa resoluutio on huonoin ja kameran edessä paras. Horisontti siis kuvassa näyttää edelleen tarkemmalta kun etuala mutta tämä johtuu siitä että etualalla on samassa kuvassa suurempi suurennoskerroin."
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Optiikka on niin lähellä käsittämätöntä että jutut välillä karkaa rajan yli väkisinkin. Kuitenkaan sitä tuossa aiemmin mainittua äärettömyysefektiä tuolla ei saa aikaiseksi koska etuala ei suttune enempää kun kaukasemmat kohteet. Ton FD-lyhennysjutun mä muistin ihan väärin. Siitä lähti näemmä 70mm eikä 6mm tai sitten muistin jonkun toisen jutun. http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/Canon500_4,5/index.html Eli noilla eväillä FD:tä kiinni vaan nikoniin.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Tarkennusetäisyys on terävyystaso ja molemmin puolin siitä, mitä kauempana ollaan, sitä epäterävämpää on. Himmentäminen vähentää tuota epäterävyyttä, ja kuva piirtyy sitä terävämmäksi mitä lähempänä tarkennusetäisyyttä ollaan. Olemmeko tästä samaa mieltä? Näitäkö tarkoitat äärettömyysefektillä:
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Äärettömyysefektillä tarkoitin tuota sun kommenttia. Kyllä olen samaa mieltä tuosta viimesestä lauseesta. Ääretön vaan ei ole mikään rationaalinen etäisyys ja etenkin jos mennään äärettömän yli niin ei voi enää sanoa kuinka kaukana joku siitä on. Tuosta isolla kameralla kuvaamisesta en juuri mitään ymmärrä mutta luulen että nuo WILMIX:in kommentit liittyvät siihen tarkennusetäisyyteen kun "ääretönkin" näkyy tarkkana eli on syväterävyysalueen sisällä. Tämä tilannehan tulee jo huomattavasti ennen kun tarkennusetäisyys on "äärettömässä". Noin varmaan juuri tapahtuu nun WILMIX kertoi eli jos ensin tarkennetaan mahdollisimman lähelle niin että horisonttikin on terävänä (syväterävyysalueen takareuna on horisontissa) ja siitä lähdetään ruuvaamaan sisäänpäin niin edusta alkaa sumenemaan. Sitten jossain tulee tuo kohta kun horisonttikin alkaa sumenemaan. Mun ymmärryksen mukaan tämä on se piste jossa tarkennusetäisyys on ääretön. Siis se piste minkä jälkeen kaikki sumenee eikä vaan etuala. Tuo piste on kino-objektiiveissa merkattuna, palkkiobjektiiveissä tietysti ei. Ja kuten tässä on keskuteltu merkki ei ole aina tarkka ja pelivaraa on jätetty eri syistä johtuen.
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Äärettömän yli menevä osuus tietenkin ikäänkuin leikataan pois tarkastelustamme ja kuvasta, ja täten kun objektiivi on tarkennettu äärettömään eli mahdollisimman kauas, puolet tarkennostason molemmin puolin olevasta vähitellen etäisyyden mukaan epäterävämmäksi muodostuvasta alueesta jää pois - eli takana oleva kuvitteellinen. Riippuu aukosta ja siitä mitä tulkitsemme teräväksi tai mikä on tarvitsemamme terävyyden aste. Mutta yleisimmin kyllä. Aivan. Tarkennos siirtyy kohti ääretöntä. Kun tarkennos on äärettömässä, se on tasan yksi tietty objektiivin vetämä. Tarkennusetäisyys on tarkka etäisyys ja aina molemmin puolin sitä on vähemmän tarkkaa. Vaikkei voikaan sanoa luvulla etäisyyttä äärettömään, ääretön tarkennos on silloin kun esimerkiksi tähdestä eri puolille etulinssiä tulevat säteet taittuvat filmille kaikki samaan pisteeseen. Ei. Tuossa on tarkennettu jo yli. Esimerkiksi, kun meillä on kamera säädöissä, jossa terävyysalue (riittävä terävyys kuvaamme ja käyttöömme) ulottuu äärettömään tarkennettaessa 300 metrin päähän, voi yli tarkentamalla siirtää sen alkaamaan vasta kilometristä. Lämpölaajenemiset ja toleranssit tietenkin rajaavat tarkkuuden mahdollisuuksia. Usein valmistaja on piirtänyt myös terävyysalueen ("syväterävyys") merkit eri aukoille objektiiviin. Terävyys on suhteellista ja tarvittava terävyys riippuu suurennossuhteestakin, ja katseluetäisyydestä. Terävyysalueella (syväterävyysalueella) ei oikeasti ole rajaa, mistä alkaa epäterävä. Silti on laskukaavoja sille, mikä aukko tarvitaan tiettyyn terävyysalueeseen eri tapauksissa. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,40777.msg313756.html#msg313756 (Hauskaa: Löysin toiminnon, jossa vastausta kirjoittaessa voi poimia edellisistä viesteitä lainauksia. Kirjoituslaatikon alta. ) (Tarkennos vai tarkennus? En osaa päättää. Molempia sekaisin. Kenno. Kenno. Nus. Nus)
Vs: Pitkä tele, adapteri ja pisin tarkennusetäisyys Ymmärrän kyllä tuon syväterävyysteorian. Itse en ole sen kannattaja kun en sitä omassa kuvauksessa tarvi. Mukaelin vaan tuossa WILMIX:in käyttämiä termejä kun kuvailin mahdollista lähestymiseroa. Väite oli siis että yli äärettömän tarkentamalla ja sitten himmentämällä saa etualan sumeammaksi kun tasan äärettömään tarkentamalla. Teoriaperuste tälle myöhemmissä viesteissä oli että koska ääretön tarkennusetäisyys muitten joukossa niin tuo on mahdollista. Kokeilin todistaa tämän väiteen ottamalla kuvia. Koska on pilvinen keli en saanut mukaan hyvää "ääretöntä" tarkennuspistettä vaan jouduin tyytymään eri etäisyyksillä oleviin katulamppuihin. Koska väitteessä ääretön on piste muiden joukossa niin sillä ei pitäisi olla merkitystä. Laitteistona oli D300 ja Tokina 50-135 joka tarkentaa yli äärettömän niinkun varmaan kaikki zoomit. Kuvat on täällä http://www.flickr.com/photos/amutanen/sets/72157623118867337 Otin kuvat ikkunan läpi ja heijastuksia näkyy katulamppujen ympärillä ettei tarvi sitä ihmetellä. 2 ekassa kuvassa aukko on f/4 ja viimeisessä f/11. Polttoväli oli se 135mm. En saanut väitettä todistettua todeksi tuolla kokeella. Mun silmään yli äärettömän mennessä molemmat etäisyydet sumeni samaan tapaan. Himmentäessä ylitarkennettua kuvaa en saanut kauimmaista pistettä yhtä tarkaksi kun siihen kohdistamalla mutta sekä lähempi että kauempi piste tarkkenivat samaan tapaan. Mun tulos tuosta on että väite on väärin koska en saanut sitä todistettua oikeaksi. En saanut kuitenkaan todistettua tässä tuota teoriaa "ääretön on tarkennusetäisyys muitten joukossa" todeksi enkä vääräksi kun en saanut siihen äärettömään tarkennettua. Jos jollain muulla on muita kokeita joista on tullu vastakkaisia tuloksia niin olisi kiva nähdä niitä. Optiikka on mielenkiintoinen juttu valokuvausharrasstajalle vaikkei nämä aina ihan käytännön tilanteita olekkaan. Kiva että on oikein tällanen "Optiikat" niminen paikka missä siitä saa keskustella asiantuntevassa porukassa.