Vs: Pimiön valon väri Vieläkin kallis, kyllä, mutta halpeni kuitenkin jo reilusti. Ja olen kestävien ratkaisujen ystävä, täytyy myöntää. Lähetin Salamaselänteelle kyselyn putkista, voin päivittää tänne päivän hinta kun saan heiltä vastauksen.
Vs: Pimiön valon väri Punainen on ollut pitkään. Ennen multigradeja käytin keltaista. Se oli kieltämättä mukavan valoisa verrattuna punaiseen
Vs: Pimiön valon väri Salamaselänne vastasi: 120 cm putki maksaa 84 euroa + kuljetus Tampereelta 14 euroa. Mustavalkoisille moniastepaperille oikean putken värikoodi on kuulemma A10 ND4 (punainen). Enköhän loppujen lopuksi päädy tällaiseen.
Vs: Pimiön valon väri Kysypä nyt kuitenkin paikallisista painoista ja mainostomistoista sitä kalvoakin, kyllä tuolla rahalla saisi aika tavalla filmiäkin...tai vaikka lennon Bergamoon ;-)
Vs: Pimiön valon väri Olen Quiquernin kanssa samaa mieltä, jos sulla kuitenkin on mahdollisuus rakentaa itse sellainen suojavalo, niin tulee se halvemmaksi (tod.näk. maksaa vain teipit jota joudut käyttämään kalvon paikalleen laittamiseen)
Vs: Pimiön valon väri Totta puhutte. Saahan tuolla rahalla vaikka jo 50 arkin pakkauksen baryyttipaperia. Ja kun vielä tarvitsen kahta putkea. Välillä tulee vauhtisokeaksi. Ehkä täytyy vielä kysellä painotaloista...
Vs: Pimiön valon väri Ainakin mulla on punaiset LEDit käytössä. Toimii oikein mainiosti ja on halutessani kirkas (n. 0 EV tasoa). Iso valoteho vaati hieman suodatusta, koska punaisessa ledissäkin on jonkin verran keltaista ja vihreää. Pienemmällä teholla osa papereista oli ihan ok ilmankin suodatuksia.
Vs: Pimiön valon väri Kaikilla suojavaloilla tulee myös aina tehdä hunnutustesti. Valotetaan suurennus paperia tasaisesti suurennuskoneen alla sellainen valotus että tulee hiukan harmaaksi jos kehittää normaalisti. Tällaisen perusvalotuksen saanut paperi laitetaan suojavalosta saman etäisyyden päähän kuin kehitysallas ja osa paperista peitetään mustalla pahvilla. Annetaan olla suojavalossa n.2 min. ja kehitetään suojavalo pois päältä. Jos suojavalo oikean tehoinen ja värinen niin mitään eroa peittämättömäm ja peitetyn alueen välillä ei ole. Jos on eroa niin suojavalosi hunnuttaa paperia.
Vs: Pimiön valon väri Ja niin, kun vähän kaikilla tuntuu olevan erinvärisiä valoja, ja eri valmistajien tuotteita käytössä. Linkissä kodakin ohje miten testata juuri oma valosi! Sitten ainakin tiedät (olisiko syytä vaihtaa tai olla vaihtamatta) http://www.kodak.com/global/en/consumer/products/techInfo/k4/k4TestSafelite.shtml EDIT: ..tai tulostettava PDF, alussa vähän yleisempää juttua pimiövaloista http://www.kodak.com/global/en/consumer/products/pdf/k4.pdf
Vs: Pimiön valon väri Hyvät ohjeet. Ja totuushan on se että pelkkä valon väri ei hunnuta vaan myös valon voimakkuus.Miksiköhän tilaa kutsutaan PIMIÖKSI, siksi että siellä kuuluu olla HÄMÄRÄ valaistus.
Vs: Pimiön valon väri Ei mun 0ev ainakaan mikään hämärä ole, melkein voi vaikka näppäillä kuvia käsivaralta. Tietyissä työvaiheissa tuota on toki pakko himmentää. Pimiöt on perinteisesti hämäriä, koska "suojavalot" päästävät niin paljon ei-toivottuja sävyjä, että valoteho on pidettävä mitättömänä. Kunnon suodatuksella tai sopivalla valonlähteellä homma muuttuu ihan olennaisesti. (ledien lisäksi vaikka natrium-lamput voivat olla melko kirkkaita monilla papereilla)
Vs: Pimiön valon väri Märkäpuolellahan valoa tarvitaan vain sen verran että paperi osuu oikeaan astiaan, mikä tietty onnistuu käsikopelollakin. Vedos pitää kehittää kellon (äänipiippaus) mukaan niin että musta on mustaa, mutta ei sen enempää. Jos musta ei ole mustaa ja valkoinen valkoista niin valotus on väärä.
Vs: Pimiön valon väri testasin nuo suotimet Ilford ja Rollei papereilla. Rollei on herkkä kellanvihreälle, josta Ilford ei ole moksiskaan. Kuitenkin aika jonka valo on päällä on ratkaiseva, Olen labbikseen sirotellut punaisia valoja vähän sinne sun tänne, sillä kattava yleisvalaistus on vähemmän stressaavaa silmille. Sitten vähän kehitysaltaan päällä sivussa on mustassa kartonkituubissa kellanvihreä "tsekkausvalo" ja samanlainen toinen valo kirkasta 25W tuikkua fiksialtaan päällä. Näitä kun hetken käyttää, saa kyllä käsityksen kuvan laadusta.
Vs: Pimiön valon väri Ainakaan mulle ei riitä pelkkä astiaan osuminen. Muistiinpanojen tekemisessä riittävä valo on eduksi, samoin niiden lukemisessa. Joissain prosesseissa (esim. lith printing) on olennaista nähdä milloin vedos on valmis astiasta poistettavaksi. Ilman muistiinpanoja selviää perusprosesseissa toki vaikka ilman suojavaloa, kunhan sijoittelee tavarat siten että ne löytyvät käsikopelolta.
Vs: Pimiön valon väri Jaa, että noin? Taidat puhua nyt väriprinteistä. Aikoinaan mustavalkoisia paljonkin vedostaneena en käyttänyt sellaisia papereita, jotka vaativat punaisen valon, sillä tuo on hirviömäisin valo pimiöön, mitä tiedän. Itselläni oli monesti kahdenlaista kehitettä ja kuvaa katsellessa vaihtelin niissä uittamista tilanteen mukaan. Samoin en aina osannut varjostaa/lisävalottaa nakkisormieni takia täysin samanlaisesti, vaan joihinkin kohtiin piti saada kehitysvaiheessa vähemmän/enemmän, loivempaa/jyrkempää kohtaa. Paperia hieromalla, hönkäyksellä (läheltä, melkein hulet kiinni) lämmittämällä, vedellä laimentamalla, pikkasen stoppia levittämällä etc... sain sen VEDOKSEN, en kopiota, tehtyä. Tuollainen oli ainakin meikäläiselle punaisessa valossa, joka muuttaa sävyt ihmissilmälle tulkitsemattomaksi, mahdotonta. On se mustavalkovedostaminen paljon muutakin, kun vain valottamista ja kellon kanssa kehittämistä. kapa
Vs: Pimiön valon väri Tällaisia juttuja on mukava lukea. Vedostaminen on monimutkaista ja tarkkaa käsityötä. Eri työskentelytapoja ja keinoja on vaikka kuinka paljon. Itse olen parissa vuodessa vasta hieman raapaissut pintaa, mutta kiinnostus ja into on kova. Hyvä nega on vasta prosessin alku, se KUVA tehdään pimiössä!
Vs: Pimiön valon väri Mulla on Gene Nocon:in kirja printtauksesta. Siinä käydään aika hyvin läpi kaikki väännöt. Gene on muuten Lith Printing pioneerejä. Paras printintekijä mitä tiedän on kyllä W. Eugene Smith. Hän oli mestari tekemään tummahkoja printtejä ja sitten aukaisemaan huippuvalot Formaliinillä. (Seppo Saves hänen hyvä Suomalainen opetuslapsi- Alotin urani Sepon assarina ja labbisorjana ...) Olisi kiva nähdä Kameralaukun kundien ( ja mimmien) Printtiesimerkkejä. Omiani voi tiirata sivuilta www.jukkavatanen.com ja www.123Prolab.com