Tällä on aina saanut tyhmiin kysymyksiin asiantuntevia ja -mukaisia vastauksia, niin kysynpä sitten tätä: mikä on noiden megapikseleiden suhde printin kokoon, ts. minkä verran pikseleitä vaatii esim. A4-kokoinen laadukas printti? Kyselen siksi, että olen kakkosrunkoa vailla ja on tarjottu hyväkuntoista 1Dmkykköstä - ja siinähän niitä pikseleitä on nykymalleihin verrattuna häviävän vähän... Mutta riittäiskö ne kuitenkin? Jari
Vs: Pikselit ja printin koko Laskukaavahan on yksinkertainen. Silmien erotuskyky on noin 0,033 astetta parhaimmillaan. Yleisesti tuo käännetään suoraan siihen, että normaalilta lukuetäisyydeltä, 25 senttimetristä silmä erottaa 300dpi, eli 300 pistettä tuumalla. Siis 12 pistettä millimetrillä (tarkalleen 11,8). Todellisuudessa tarkka näkö on kuitenkin tuplattuna tuo, eli 600dpi. Tarkkasilmäisillä ylikin. Tuo johtuu siitä, että silmä erottaa jyrkkiä kontrasteja pitkälti yli usein käytetyn 300dpi -arvon (printtaa tekstiä 300dpi ja 600dpi ja huomaat kyllä eron). Siksi ennen valokuvauksessa syvyysterävyysaluetta laskettaessa käytettiin tarkalla vedokselle hajontaympyrän kokona lukua joka vastasi 14 lpmm -piirtoa lopullisessa vedoksessa. Eli jos haluaa että printistä tulee kunnollinen onpas terävä kuva -fiilis, niin silloin 600dpi. Mutta ongelmahan on siinä, etteivät mitkään printtauspaikat tee ainakaan valokuvapohjalle parempaa kuin 300dpi. Pikselimäärällä saavutettava suurin kuvakoko on millimetreinä: vaakasuuntainen pikselimäärä / 12 Jos kamerassa on 6mpix -kenno, niin tarkkaa kuvaa saa 3072 / 12 = 256 -> 26cm leveä. Pystysuunnassa tietysti sama, 6mpix-kameroilla yleensä 2048 / 12 = 17 cm. 26x17cm on siis suurin kuvakoko jota 6mipx järkkärillä voi saada tarkkana tehtyä. Tietysti kun interpoloi kuvaa suuremmaksi, lisää sopivasti USM:ää ja luottaa siihen, ettei kukaan katso liian läheltä niin päästään suurempiin tuloksiin. Ehkä auttavasti jopa 50x35cm -kokoonkin. Tuo taisi jo vasta itse kysymykseen, eli A4 riittää jos tinkii terävyydestä aavistuksen Sitten asia erikseen on vielä kennon todellinen erotuskyky digipuolella, joka bayer-interpolaatiosta johtuen ei vastaa täysin ilmoitettuja pikselimääriä vaan voi jäädä helposti siitä 30% huonommaksi tai allekin.
Vs: Pikselit ja printin koko Muuten hyvä vastaus, mutta lievästi virheellinen. Yhden virheet huomasitkin ja kirjoitit viestisi loppuun. Kun kerran rungosta on kyse, asia olisi tietysti hyvä ottaa huomioon jo laskelmissa. Toinen asia, joka liittyy reaalimaailmaan on tietysti se, että kuvioissa on monia muitakin muuttujia, joten objektiivit, tulostustekniikka jne. Kuvan resoluutio on eri kuin tulostimen resoluutio. Ja tulostimen resoluutio on eri kuin tulosteen resoluutio, varsinkin valokuvilla. Mutta isompia asioita ovat ne, että: * silmän maksimin erottelukyvyn saavuttaminen ei tietenkään ole mikään edellytys sille, että kuvasta tulee onpas terävä -fiilis * useimmissa tapauksissa huomiota kiinnittävä onpas terävä -fiilis ei ole pikselien riittävyyden määräävä kriteeri * tarpeet riippuvat vahvasti kuvasta Kun digitaalikameroista on maailmassa jo pitkää kokemusta, voi senkin antia hyödyntää laskelmien tukena...
Vs: Pikselit ja printin koko Jaahs, kerroin mielestäni että 300dpi on tavallinen valokuvapapereille valottavissa systeemeissä. Printtereistä en tiedä mitään, mutta niissähän dpi-määrän pitää tekniikasta riippuen olla moninkertainen. Riippuu tehdäänkö millaista rasteria vai mitä siihen pintaan. 300dpi:n lopputulokseen varmasti yli 1200dpi printteripäässä. Mutta... harrastan valokuvausta, en kirjoittimia : Optiikkaa en viitsinyt huomioida enkä rungon muita vaikuttavia tekijöitä. Kuten vihjaisin, jo bayer-interpolaatio vaikuttaa todelliseen erotuskykyyn huonontavasti. Jos asiat yksinkertaistetaan niin silloin se tarkan kuvan kaava on todellakin tuo jonka esitin. Tai oikeastaan siitä se tarkempi versio jossa olisi enemmän tarkkuutta, mutta ainakaan Lambda-printteinä ei mikään firma taida antaa 600dpi-tasoista jälkeä? Jos haluaa vetää asiat monimutkaiseksi niin sitten pitää olla mitattuna piirtokyvyt jokaiselle käytetylle linssille ja zoomeissa yleisimmille polttoväleille aukkoineen. Sen jälkeen kun tietää paljonko kulloinkin käytetty optiikka +kenno(tai filmi) -yhdistelmä todella tuottaa tarkkuutta, voi vasta tietää mihin kokoon voi tulostaa. Mutta olisi ihan mielenkiintoista kuulla mitä nämä digistä opitut kokemukset ovat? Ovatko ne? <LIST> <LI> USM tekee terävyyden</LI> <LI> Interpoloida voi metriseksi</LI> <LI> Katsoja katsoo kuitenkin kaukaa...</LI> </LIST>
Vs: Pikselit ja printin koko Kaiketi kaikki riippuu kuvasta, kuvan käyttötarkoituksesta ja käyttäjästä. Itse olen vedellyt A4 -tulosteita 2 miljoonan pikselin tiedostoista aivan ongelmitta. Usein näissäkin asioissa on paljon sellaista teorialähtöistä hifistelyä, mikä ei ole käytännössä pätevää.
Vs: Pikselit ja printin koko Juu, jos asian yksinkertaistaa: niin voi kokeila ja katsoa mikä on tarkka ja mikä ei.
Vs: Pikselit ja printin koko 6 Mpix:stä on tullut "tarkka" 75 cm:n (IFI:n prolinjalla jota ei enää ole
Vs: Pikselit ja printin koko Tuota on vaan vaikea muistaa/laskea kun näkee jotain satunnaisia pikselikokoja. Kivempi on muistaa, että silmä näkee n. 1/10 mm juttuja. Ja siis esim. 1200 × 1400 pikselin kokoisesta kuvasta voi tulostaa 120 × 140 mm vedoksen. (Tätä vastaava dpi on 254.)
Vs: Pikselit ja printin koko silmän 0,1mm -juttuun muuten perustui taannoisen ( :'( ) IFI-pro -kuvan dpi-luku 254. Helpottihan se näin SI-yksiköitä etupäässä käyttävään kulttuuriin kuuluvaa No joo, onhan tuo tarkka mutta ei vielä terävä. Jos rinnakkain on 300dpi ja 600dpi tai oikealla termistöllä 300ppi ja 600ppi -printit samasta kuvasta niin kyllä se jälkimmäinen on terävämpi. Hankala vain verrata lambda-printtien kanssa. Ehkä jollakin printterillä sitten voisi oikeasti katsoa? Perinteisen valokuvapaperin erotuskyky taas on yli 600ppi. Liekkö jossain 1000ppi-tasolla? No sitäkin voisi joskus measurboida ;D
Vs: Pikselit ja printin koko Ihan käytännön kokemus: kuvasin Anna lehteen muutama kuukausi sitten kokosivun kuvan Nikon 2H:lla joka on käsittääkseni 6megan kenolla varustettu. sanoivat että kuva on liian pieni ! vastasin että interpoloi 10% kerrallaan suuremmaksi. vastaus oli: ei voi tehdä. ?? Aika kummallista. sivu on 24cm leveä. Kuva jäi julkaisematta.
Vs: Pikselit ja printin koko Vähintäänkin kummallista. Nykyään nuo resoluutiovaatimukset ja reaalimaailma eivät kulje juurikaan käsikädessä. Minultakin on pyydetty sanomalehteen noin kymppikuvan kokoiseen kuvaan vähintään 10 megan kennolla kuvattuja kuvia. Toisaalta 6 megaiset on kelvanneet hyvin A4 kokoisiin mainosesitteisiin ym.
Vs: Pikselit ja printin koko Kannattaa "extrapoloida" itse. Genuine Fractalsilla jos pitää tehdä oikein isoksi.
Vs: Pikselit ja printin koko Se ei osannu interpoloida tai sitten ei ollut kuullutkaan sellasta sanaa. Sellasia ne Annaliisat on.
Vs: Pikselit ja printin koko Jokunen aika sitten kuvasin vielä Fujin S2:lla erääseen arkkitehtuurijulkaisuun. Kummasti kelpasi kokosivun (A4) kuvat ja hyvälle paperille painoivat. Kuvan laatu teknisesti hieman toista laatua, kuin hötöpaperille painetussa viikkolehdessä. Ovat siellä Annassa lukeneet kai liikaa nettifoorumeita? kapa
Vs: Pikselit ja printin koko Kyllä se oikea sana on interpolointi. Siinä lisätään pikseleitä olemassaolevien väliin, ekstrapolointi tarkoittaisi pikseleiden lisäämistä kuvan reunoille, siis alkuperäisen kuva-alan ulkopuolelle.
Vs: Pikselit ja printin koko Tuosta käsityksestä päässee eroon katsomalla kameran käyttistä tai vaihtoehtoisesti kuvatiedoston kokoa. Nikon D2H:ssa on 4,1 MP kenno. Riittää kyllä yllin kyllin Annan kokosivulle, totta. Kuitenkin vain osaavan kuvankäsittelijän jäljiltä, joten semmoista ei pidä toimitussihteerin kontolle jättää, jää vain julkaisematta.
Vs: Pikselit ja printin koko Tätä ei löytyne ilmaisena? Ei viitsisi maksaa harvoin, harhautukseen käytettävästä softasta kummallisia ;-