Teinpä pienen objektiivitestin, kun huomasin muutaman m42 normaaliobjektiivin omistavani. Siis mukana Fujinon EBC 1.8/55, Fujinon 2.2/55, Cosinon-S 1.8/50, Yashinon DS 1.9/50, Meyer Oreston 1.8/50 ja Helios 44M 2/58. Verrokkina kuvasin vielä Canon 18-55 zoomilla, kamerana 8Mp vanha järkkäri. Kuvauskohteena kirjahylly kirjoineen noin kolmen metrin etäisyydeltä, salamalla ja tarkennus hyväkontrastiseen kirjanselkämykseen. Kuvasin sekä täydellä aukolla että aukolla 5.6, useita ruutuja kullakin. Aukolla 2 paremmuusjärjestykseksi sain seuraavan: Yashinon, Fuji EBC, Cosinon ja Helios, Meyer ja viimeisenä Fuji 2.2. Yashinon ja Fuji EBC varsin tasaväkiset ja Cosinon lähes yhtä hyvä. Helios on erittäin hyvä kuva-alan keskellä, mutta edes dx-koolle reunatoisto ei riitä. Meyer ei ole terävyydeltään em. veroinen, Fuji 2.2:ssa on selviä pehmeäpiirto-objektiivin piirteitä, ylisäteilyä. Aukolla 5.6 kolmen kärki pysyy samana. Helioksen reunapiirto paranee, mutta ei tule parhaiden veroiseksi. Kuvan keskellä Helios ei häviä näistä objektiiveista millekään, taitaa olla jopa paras. Fuji 2.2 pääsee eroon ylisäteilystään. Canonin kittizoomi häviää värintoiston sameudellaan, siinäkin on hieman ylisäteilyä. Meyer on suurinpiirtein Fuji 2.2 tasoa, kumpaakaan en sanoisi Canonin halpiszoomia paremmiksi. Canon ei häviä paljoakaan kärjelle terävyydessään, tosin sameus ja vinjetointi eivät tee kuvalle hyvää. Tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Kittizoomi pärjää yllättävänkin hyvin vanhojen normaaliobjektiivien kanssa terävyydellään. Tosin pitää muistaa, että sen piirtoympyrä on muita pienempi. Helios M44 on oikeastaan aika vaikuttava objektiivi, kuvan keskellä on jopa tiettyä loistokkuutta. Fujinon EBC ja Yashinon ovat reunatoistoltaan parhaita. Ne ovat myös mekaanisesti hyviä, Meyer ja Helios(poislukien "jäykähkö" tarkennus) ovat samaa tasoa. Pieni Cosinon-S muistuttaa kovasti Pentax M sarjaa, mutta ei ole samaa laatua. Fujinon 2.2 on halvalla tehty vähän muovinen kittinormaali. Meyer tarkentuu 0,33m.
Vs: pieni m42 objektiivitesti Melkoista tihrustamista objektiivien testaus todellakin on. Tarkennus on vaikeaa dx-koon etsimestä (ei leikkokuvaa tai mikroprismaa) ja vielä näytöltäkin tutkailu vie aikaa. Tarkennusta haarukoimalla ja neljää objektiivia yhtä aikaa näytöltä 100% koossa vertaamalla testailu sentään jotenkin onnistuu. Kittizoomi ei ole mitenkään huono terävyydeltään ainakaan 8Mp kameralle. Jos kuitenkin aikoo saada hyötyä nykyisten Canonien suurista pikselimääristä, kannattaa ehkä hankkia jotain parempaa. Samoin 5.6 suurimpana aukkona (55mm) on todella vaatimaton. Käsitarkennus hämärässä on toivoton. Ilman liveviewia esim. tarkennus tähtiin ei onnistu, eikä stoppia äärettömässä ole, klappia kyllä sitäkin enemmän. Silti kittizoomilla saa "normaalikuvauksessa" mielestäni aivan hyviä tuloksia. Hölskyvä etuosa herättää epäilyksiä siitä, että objektiivissa voi olla laatuvaihtelua. Huomasin myös, että kittizoomin tarkennustaso ei ollut aivan sama kuin muissa objektiiveissa. Kittizoomi taitaa ollakin tilt-objektiivi! Fujin EBC 1.8/55:llä olen kuvaillut jonkin verran jo vuosien ajan. Se on hyvä objektiivi, joka toimii myös tähtikuvauksessa. Se toistaa värit kirkkaammin kuin kittizoomi ja kaivaa sävyjä varjoalueilta. Yashinon 1.8/50 näyttäisi olevan samaa laatua, mutta sillä en ole kuvannut. Helioksen historia taitaa lähteä 1930-luvun Saksasta saakka. Siis Zeiss Biotar -kopio. Kirjahyllyssäni sattui olemaan muutamia kiiltäviä esineitä kuva-alan reunalla. Näiden valopisteet toistuivat täydellä aukolla nähdäkseni komavirheen vuoksi kaikkea muuta kuin pistemäisinä ja muutenkin reunat olivat suttuiset. Ei siis tähtikuvaukseen kinokoolla, mutta keskusta on kyllä hyvä. Tietysti reilu himmennys auttaa reunoihin. Epäterävien alueiden toisto on myös erikoinen, ko. objektiiville ominainen. Olen samaa mieltä foobion kanssa, Helios ei ole tusinatavaraa. Meyer-Optikin 1.8/50 suurin arvo on lähitarkennus, tarkennusrengas kiertyy lähes täyden kierroksen. Kun himmentää 5.6-11, kuvanlaatukin alkaa olla käytännössä muiden tasoa ja riittänee moneen käyttöön. Automaattihimmentimen tapin voi lukita sisään pienellä pikaliimatipalla, jos objektiivissa ei ole valintakytkintä himmentimelle.
Vs: pieni m42 objektiivitesti Canonilla on 3-4 kittizoomia, kaikki polttovälillä 18-55mm. Mikä versio tämä niistä on? Kokemukseni perusteella molemmissa IS-versioissa I/II on optinen suorituskyky aivan kohtuullisen hyvä. Sitten on kaksi muuta ilman vakaajaa, jotka on selvästi rakennettu niin, että ne voidaan antaa ilman veloitusta mukana alle kolmensadan euron runkoihin tms. Molemmat kuulostavat aivan lasten puruhelistimiltä ja jälki on heikkoa verrattuna vakaaja-malleihin.
Vs: pieni m42 objektiivitesti Kittizoomini näyttää olevan versiota II ja ilman vakainta. Jos vakaimelliset kittizoomit ovat mekaanisesti ja erityisesti optisesti selvästi omaani parempia, en ala niitä moittimaan. Tällöin uudet kittizoomit myös menevät piirroltaan useimpien m42 normaalien ohi. Kuitenkin, kuvattiinhan aikoinaan TriX:lle monenmoisilla objektiiveilla. Kittizoomi jo 8Mp:n kameralla on erotuskyvyltään aivan eri luokkaa. Toki valovoimainen normaaliobjektiivi antaa valokuvauksellisia mahdollisuuksia aivan eri tavoin kuin "tylsä" kittizoomi. Ne ovat omalla tavallaan hyviä objektiiveja, ja halpoja. Pitää myös muistaa, että vasta täyskenno tallentaa kaiken niiden piirtämän.
Vs: pieni m42 objektiivitesti Tein pikavertailun kahdelle 50mm Nikkor versiolle (ja tietysti yksilölle) D3 rungolla. Valitsin kohteen niin että tarkennuksen onnistuminen on helppo nähdä. Käytin etsimen merkkivaloja tarkentamiseen ja se näytti toimivan riittävällä tarkkuudella. Tietokoneen näyttöäni epäilen varsin sutuksi. Laitoin kuvia esille. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,75816.0.html