Oheisena kuva-arkistojen kätköistä 3 ruutua HP5 -kinonegaa, jotka jokainen on kehitetty eri kehitteillä 20 C: Ilford ID-11 Kodak Microdol-X Agfa Rodinal (nyt en muista sekoitussuhdetta) Kuvat ovat osasuurennuksia. Kuvasin rullan samaa kohdetta kaikki ruudut samalla valotuksella jalustalla olevalla M-Leicalla. Valaistus luonnonvalo ja vastavalona lasipinnasta heijastuva jalkalamppu. Leikkasin negan kolmeen pätkään ja kehitin valmistajan ohjeen mukaan (pyöritys 2 x minuutissa a`5 sek.). Ei sinänsä mikään tieteellinen juttu mutta kertoo näiden kehitteiden luonteiden erosta ko. filmillä. Skannus tehty yhtenä liuskana kertaskannina 9x12 -maskiin tehdyn 3xkinopitimien avulla.
Vs: Pieni kehityskoe Kiitos tästä. Tämä kertoo mulle paljon juuri siitä mikä kiinnostaa, siis miltä kuva näyttää. Tieteellisesti tai ei. Toisaalta tässähän on useisiin muihin vertailuihin poiketen olosuhteet suht hyvin vakioitu ja vain yksi muuttuja, joten siinä mielessä tämä on tieteellisesti paljon pitävämpi kuin testit yleensä.
Vs: Pieni kehityskoe Sen voisi tästäkin testistä huomauttaa, että skanneri on oma muuttujansa. Toki keskinäiset erot ovat varmaan samoja, vaikka lopputuotteen tekisi millä tapaa, mutta ne lopulliset kuvat eivät välttämättä ole juuri tällaisia eri skannerilla tai jopa pimiössä vedostettuna.
Vs: Pieni kehityskoe Ei mulla mitään skannereita ole.. Ymmärsin että tämä olisi tehtykin yhtenä skannina ja siten kuvaisi nimenomaan tuota kehitteiden luonnetta suhteessa toisiinsa hyvin.
Vs: Pieni kehityskoe Ihan hyödyllinen testi, jos nyt tekisit, kannattaisi mukaan ottaa vielä Rodinal 1:100 standi ja Ilford Perceptol/Rollei RLS joka on "sama" kehite. Tulisi vielä skarpimpaa ( rotsku) ja hienorakeisempaa (perceptol/RLS). Jos jotakin nyt kiinostaa, mun tämänhetken MV kehitepaletti on Rodinal, eri tavoilla ja laimennuksilla ( siitäkin voisi tehdä testin), sitten Acufine, tuorestettuna , Diafine ( kehittää kaikki matskut samalla, ei kriittisellä kehitysajalla kaksikylpykehitteessä), ja Rollei RHS ( nopeuden hyväksikäyttävä standardikehite) ja Rollei RLS ( erittäin hienorakeinen ja tasaisen sävyskaalan antava, mutta nopeutta hukkaava kehite) Acufinellä, 28 asteessa voi nyky 400 asasista puristaa kevyesti 3200 asa, ja rae ei ole läheskään niin näkyvää kuin perinteisillä 3200 asan Kodak ja Ilford matskuilla
Vs: Pieni kehityskoe Tämä on tosiaan tehty yhtenä skannina jotta saataisiin keskinäiset tiheyserot eroon. Uskon myös, että lopputulos olisi erilainen esim. pimiössä tehtynä, mutta suhteellinen ero eri yhdistelmien välillä säilyisi.
Vs: Pieni kehityskoe Ymmärsinkö oikein, 400:sen voi siis valottaa kuin se olisi 3200 jos vain liemet on oikeat?
Vs: Pieni kehityskoe Voi ne filmit valottaa ihan miten huvittaa, ei se oo mitään uutta. Alivalotusta ja sitten "yli"kehitystä kutsutaan prässäämiseks (push processing) ja toisinpäin pull (venytys). Liemet sitten vaikuttaa että kuinka paljon saat varjosävyjä ja raetta milloinkin. Esim. Rodinal ei oo hyvä kehite jos haluat prässätessä varjosävyjä ja pientä raetta, sen sijaan esim. Xtol taas on siihen hyvä (laimennettuna vähintään 1+1). Kehitteitä on paljon ja niillä on eri käyttötarkoitukset joissa ne on parhaimmillaan, mutta ei valokuvaaja tartte kuin 1-2 kehitettä. Yleensä 400 ASA filmit kestää aivan hyvin prässätä kaks aukkoa, kolmas menee monesti jo vähän rajoille (varjot tosi mustia ja muu äkkiä vitivalkosta), mutta kyllä niillä kuitenkin kuvaa saa - parempi kuin ei mitään. Esim. Tri-X ja Xtol on hyvä yhdistelmä ja tietenkin Tmax filmi ja Tmax kehite (josta jälkimmäinen erityisesti prässäykseen suunniteltu, siis ainakin joku versio Tmax Devistä). Lisäks on sitten näitä erikoisherkkiä filmejä: Fuji Neopan 1600, Kodak Tmax P3200, Ilford Delta 3200. Niillä päässee vielä yhden aukon pitemmälle niin että jälki on ainakin sävyiltään vähän parempaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että noiden oikea herkkyys ei ole tuo mitä paketissa lukee, vaan ne on suunniteltu nimenomaan prässättäviksi filmeiksi ja siksi laatikossa lukee tuollaiset numerot. Esim. Fujin herkkyys on luokkaa 640-800, Kodakin 800-1000 ja Ilfordin 1000-1200, hieman riippuen mm. juuri kehitteestä.
Vs: Pieni kehityskoe Tästä syystä en ole noihin 3200 filkkoihin juuri sekaantunut.Oma suosikkini tulee todennäköisesti olemaan kodakin leffaraina Double XX josta on vakuuttavaa jälkeä monella taholla.
Vs: Pieni kehityskoe Mulle on uutta, paljonkin Tuossa oli jo kyllä kattava tietopaketti, imen noita mielelläni itseeni. Tässä tosin joutuu kohta luopumaan päivätöistään.. Haittaa pian liikaa harrastusta
Vs: Pieni kehityskoe Kannattaa juu lukea jostain joku kattava perussetti, ennemmin kuin täältä foorumilta yksittäisistä viesteistä poimia juttuja yks kerrallaan. Ois varmaan parempi hahmottaa jonkunlainen kokonaiskuva alkuun ja sitten lähtee hakeen niitä tiettyjä yksityiskohtia.
Vs: Pieni kehityskoe 12800 ASA oli suurin herkkyys, mitä käytin HP5lla ja siitä tuli aivan käyttökelpoisia yökuvia jenkkiautoista. Totta kai rae on melkoinen mutta se ei paakkuuntunut ja sävyskaalakin oli vielä jäljellä.
Vs: Pieni kehityskoe Siksi Kodak Tmax P3200:n ja Ilford Delta 3200:n (Fujia en ole käyttänyt) paketissa lukee EI3200 -- huom. ei lue ISO3200. EI:n (Exposure Index) ja ISO-herkkyyden eron ymmärtäminen on filmiprosessin perusjuttuja.
Vs: Pieni kehityskoe Wikipedia mainitsee asiasta mm: "(....) Exposure index, or EI, refers to speed rating assigned to a particular film and shooting situation in variance to the film's actual speed. It is used to compensate for equipment calibration inaccuracies or process variables, or to achieve certain effects. The exposure index may simply be called the speed setting, as compared to the speed rating. For example, a photographer may rate an ISO 400 film at EI 800 and then use push processing to obtain printable negatives in low-light conditions. The film has been exposed at EI 800.(....)" On huokeasti myönnettävä, että ei yli 30 vuotta kukaan meistä ajatellut asiaa EI:nä kun mittariin (usein miten Lunasixiin) väännettiin ASA-arvoksi 6400 tai 12800 ja sen jälkeen kehitettiin noin tunti D-76:lla. Sävyalan kaventuminen jyrkkyyden kasvun myötä ja rae otettiin itsestään selvänä "hintana" siitä, että saatiin kuvattua se. mitä tarvittiin. Monta kehitystä meni harjoittelun puolelle ennen kuin kokemuksen kautta oppi kuinka yhdistelmä pelaa.
Vs: Pieni kehityskoe kerros anselmi mullekin tyhmälle miten toi eroaa , EI ja ISO esim EI 400 ja ISO 400 ??
Vs: Pieni kehityskoe No sitähän toi Exposure Index eli EI tarkottaa. Valotusarvoa, eli mitä mittarissa on.. Ei mitään sen ihmeellisempää. ISO-herkkyys on sitten se mikä laboratoriossa mitataan jostakin varjosävystä, tietylle kontrastille. Se on filmin fyysinen/kemiallinen ominaisuus, eikä muutu sen mukaan mitä mittariin laittaa, miten valottaa ja miten kehittää. Eli vaikkapa Tmax P3200 voi olla kehitetty käytettäväks EI 3200:lla, esim. tekemällä siitä loivempaa filmiä jotta se kestää prässätä... Vaikka sen ISO-herkkyys oliskin vain siä tonnissa, niin sillä saa ihan ok jälkeä vielä EI 3200. <SIZE size="1"](Prässäämällä voi saada sitä varjosävyjen herkkyyttä vähän nousemaan, mutta sillon kontrasti menee yli joten ISO-standardi "ei enää päde", koska kontrasti on paljon kovempi. Varjoihin voi saada vähän enempi kamaa kuin filmin herkkyys on, jos kehittää sopivasti, mutta yläsävyt menee turhan vaaleiks ja kontrasti kasvaa.)</SIZE>
Vs: Pieni kehityskoe Neat imagella lähtee skannirae, kuvasi sitten Velvia 50:stä tai Delta 3200:sta. Suosittelen!
Vs: Pieni kehityskoe ISO400 prosessoidaan ISO-standardin mukaisesti. EI400 on kuvaaja/suljin/valotusmittari/valotuksenmittaustapa/kehite/laimennukset-ym./ajat/agitointi/jne.. -riippuvainen "resepti". Tuo Tapiola2006:n lainaama wikipedia-lainaus on lyhyt versio. Pidempi ja perusteellisempi: Ansel Adams, The negative, ISBN 0-8212-1131-5 ja kuukkeloimalla löytyy aineistoa runsaasti: http://www.google.fi/search?q=Exposure+Index+film+photography&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:en-USfficial&client=firefox-a