Koska myydään palstalla olleisiin kysymyksiin ei tullut vastauksia, niin esitänpä ne uudelleen. Kyseessä on siis Olympus Trip 35 kamera vuodelta 1973, jossa on objektiivin ympärillä valon mittauksen hoitava seleenikenno. Yleisesti tiedossa oleva asia on, että seleenikenno "väsyy" ajan kuluessa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa. 1. miten kennon toiminta muuttuu vanhetessaan tai oikeastaan mikä siinä muuttuu ? 2. valottaako vanha kenno yli vai ali ? 3. onko muutos johdonmukainen eli kannattaako korjata esim. herkkyysasetuksella ? 4. mikä kennon väsyttää, pelkkä ikä, valo, valon puute, kosteus vai mikä ? 5. pitääkö paikkansa, että kennon käyttöikä on pidempi, jos sitä säilyttää pimeässä esim. linssisuoja päällä ? 6. joku totesi, että sille pitää antaa valohoitoa, liittyykö asiaan mitenkään ? Perimmäinen tarkoitus tässä ei ole selvittää sitä, miten saan oikein valotettuja kuvia tuolla kameralla. Muutaman rullan kuvaamisen jälkeen olisi varmasti selvillä, miten sen kanssa pitäisi toimia, jotta kuvat olisivat pääosin oikein valottuneita. Kysymys on puhtaasti mielenkiinnosta asiaa kohtaan ja jos joku osaa noihin kysymyksiin vastata, olen siitä hyvin kiitollinen. P.S. Googletettu on, mutta niin paljon ei ole tähän mielenkiintoa, että viitsisin puolta tuntia enempää hakutuloksia tutkia ja siinä ajassa ei kyllä löytynyt muuta kuin se, että se väsyy.
Vs: Seleenikennon toiminta Ei minulla ole kuin mutuja noihin muihin, mutta 2. valottaako vanha kenno yli vai ali ? Jos kenno väsyy, eikä tuota osoittimelle enää niin paljoa sähköä kuin ennen, niin mittari näyttää vähemmän kuin ennen. Tuo johtaa suorassa tulkinnassa luonnollisesti ylivalotukseen.
Vs: Seleenikennon toiminta Mä en kanssa tiedä yhtään mitään, mutta olen ajatellut, että seleenikenno voi väsyä epälineaarisesti. Mun Minolta Autocord LMX:n seleenimittari ei värähdäkään sisätiloissa mutta päivänpaisteella se antaa ihan järkeviä lukemia (tosin en ole koskaan vaivautunut miettimään onko ne aurinkoinen 16-sääntöä tarkempia vai ei.)
Vs: Seleenikennon toiminta Valitettavasti kennon ikääntyessä virhe ei ole lineaarinen. Ts. pelkällä herkkyysasetuksen muutoksella ei selviä, tarvittaisiin uusi asteikko. Ikääntyminen on kuitenkin hyvin malli- tai valmistajakohtaista, esim. Retina IIIc:n kennot ovat säilyttäneet sekä herkkyytensä että lineaarisuutensa häkeellyttävän hyvin. T. Kerkko.
Vs: Seleenikennon toiminta Näin tätä ajattelin, mutta empiirinen aineisto (kaksi alivalottunutta rullaa) sotii vähän teoriaa vastaan. Mistä lie johtuu.
Vs: Seleenikennon toiminta Ihmeelliseltä tuntuu, kun vanhalle kameralla mahdollinen ja todennäköinen keskussulkimen pikeentyminen kasvattaaa valotusaikaa eli myös ylivalottaisi. Onko himmennin varmasti ehjä vai voisiko olla mahdollista, että se ei aukea tarpeeksi?
Vs: Seleenikennon toiminta Kyl mulki parit ruudut diaa alivalottu gossenin seleenikennomittarilla, ulkona ei kovin valosassa. Muut ruudut valottu ihan kohtuullisesti kai.
Vs: Seleenikennon toiminta Minun mielestäni juuri Gossenin Sixtomat 3x on eräs parhaista valotusmittareista mitä koskaan on tehty. Ainakin omani toimii aivan oikein. Siellä on kohdistuvan valon kaihtimen alla ruuvi, jolla säädetään osoitin nollille. Ts. kenno peitetään ihan kokonaan ja ruuvia kiertämällä säädetään osoitin nollille. Ja sitten vaan valoon tarkistelemaan. Angulexin kanssa olensamaa mieltä siitä, ettäesimerkiksi Retinan seleenit ovat hyvin säilyneitä. On tullut vähän sellainen tunne, että Gossenin kennot ja instrumentit on paremmin tehtyjä kuin esimerkiksi Bewin tai Metrawatin. Tietysti mallikohtaisia eroja on. Ja 50/60-lukujen japanilaiset seleenit tahtoo olla ihan hukkatavaraa. Mutta Tripin voi käydä jossain kamerahuollossa testautettavana, useimmiten ei maksa itään. Mustonen&Laineella Oksasenkatu 1:ssä homma voisi sujua, Mustosen Seppo kun oli Bensowilla Olympus huoltaja ja osaa härvelin varmaan ulkoa. Trip on muuten ihan kelpo kamera, aikanaan työkaverini, joka ei valokuvausosastolla työskentelystä huolimatta ollut mikään kuvauksen harrastaja, käytti muistokuvien ottamiseen Tripiä ja jälki oli ihan kohtuullista. En tiedä voiko sen valottamasta ruudusta tehdä 30x40 vedosta vasemmasta yläkulmasta, mutta laitehan on tehtykin tuollaiseen mistokuvien ottoon.
Vs: Seleenikennon toiminta Kiitos vinkistä, täytyykin ottaa kamera seuraavalle Helsingin reissulle mukaan ja käydä näyttämässä sitä.
Vs: Seleenikennon toiminta Olympus on nyt huollossa ja ensimmäinen arvio oli tosiaankin käytön puute eli himmennin ei aukea ollenkaan. Sen olisi kyllä nähnyt itsekin, kun olisi vaan tajunnut katsoa. Se myös selittää sen miksi kirkkaassa valossa otetut ruudut olivat oikein valottuneita. Palataan asiaan, kun saan kameran huollosta.
Vs: Seleenikennon toiminta Piti kaivaa Sixtomat laatikon pohjalta. Nollaus näytti olevan paikallaan. Verrokkina Minoltan Flash Meter V. Lukemat pöytälampun alla olivat parin kymmenyksen tarkkuudella samat.
Vs: Seleenikennon toiminta Niin oli juu ja sen olisi voinut silloin tarkistaa itsekin, jos olisi vähän pysähtynyt ajattelemaan
Vs: Seleenikennon toiminta Nostalgia-ähkäisy:Olympus Trip 35 oli ensimmäinen kunnon kamerani, syntymäpäivälahja vuonna 1973... Ennen sitä oli puolisen vuotta Kodak Instametic 104. No joo, asiaan: seleenikennomittarien toimivuus usein kuulemma häviää kennosta riippumattomasta syystä, eli joku kontaktipinta hapettuu tms. Itse kennokin voi "kuolla", useimmiten kaiketi jos se menettää tiiviytensä syystä tai toisesta. Kuollut seleenikenno Trip 35ssä on varmaan yhtä kuin kuollut kamera. Olympus Trip 35 on kiva pieni ja kevyt kamera, nykyisten värinegafilmien valotusvaralla sen kanssa pärjää erittäin hyvin, vaikka siinä on vain kaksi suljinaikaa (muistaakseni 1/40 ja 1/200): optiikka on terävä, kuten Olympuksissa yleensä. Ja on tukevaa tekoa, metallirunkoinen, ja 70-luvun kompaktithan ovat muutenkin taas "in"... =). Otapa kaupasta joku 200 euron muovinen digi-ihme ja vertaa työn laatua... huoh... pelkkää edistystä vai?
Vs: Seleenikennon toiminta No nyt on himmennin puhdistettu ja kenno tarkastettu, ei muuta kuin filmi sisään ja kuvaamaan...