Olen yrittänyt ymmärtää, mikä on mittaetsin. Onko sitten infrapunasäde se toinen mittaustapa? Kuinkahan pitkälle sellainen säde menee, ennenkuin hiipuu? Luin valokuvausoppaasta, että nyrkkisääntö on 1/3 ja 2/3, siis tarkennuspisteen edessä on kolmannes terävyysalueesta ja sen takana kaksi kolmannesta. Oletteko oppineet nopeaan silmämääräisesti arvioimaan?
Vs: Etäisyyden mittaus Tässä aika tyypillinen perinteinen kameran mittaetsin: Epson R-D1: Rangefinder accuracy Se on täysin optinen laite ja sitä voisi verrata silmiin: kamera saa etäisyystiedon silmien asennosta. Horisonttiin katsottaessa kumpikin silmä katsoo yhdensuuntaisesti ja lähelle ne katsovat ristiin. Silmät ovat kuvassa ykkönen ja kolmonen. Niitten välinen etäisyys on mittakanta. Mitä pitempi mittakanta, sitä tarkempi tällainen etäisyysmittari on. Tuo toinen silmä on vaan pienempi, ja se tuo etsimeen keskelle pikkukuvan , ja objektiivia tarkentamalla asetetaan kuvat kohdakkain. (Kuvan ikkuna numero 2 ei oikeastaan liity toimintaan. Se on vain valoikkuna joka valaisee etsimen helokehiä.) Ensimmäinen mittaetsinkamera markkinoilla taisi olla Kodakin valmistama ja vuosi oli 1916. Rangefinder camera - Wikipedia
Vs: Etäisyyden mittaus Tämä on taas tätä... Mitäpä jos tarkennat silleen, että terävyysalue kohteen takana ulottuu äärettömään? Sittenhän terävyysalue on ääretön myös siellä etupuolella.
Vs: Etäisyyden mittaus (Heh! Mitä tätä tämä on taas?) Ihan hyvä oppaan perinteinen muistutus kuitenkin. Että tarkennustason (taso varmaan parempi kuvaamaan sitä kuin piste) takana on pitemmälle samoin terävää kuin sen edessä. Makrokuvissa ei taida ihan pitää paikkaansa. (edit. Taisi olla matemaattisesti epätäsmällistä vai?)
Vs: Etäisyyden mittaus Kyl sen oppii, varsinkin on helppoa jos jotenkin vakiintunut kuvausetäisyys... mutta himmentäminen riittävästi on aina hyvä homma.
Vs: Etäisyyden mittaus Arviointia on helppo harjoitella. Otetaan 1 kamera, jossa on tarkka tarkennus. Voi olla peili- tai mittaetsinkamera -- myös metrimitta toimii oikein hyvin. Katsellaan ympärillemme ja arvioidaan etäisyys johonkin kohteeseen. Sitten tarkistetaan tulos kameralla tai mittanauhalla. Kyllä se arviointikyky siitä kehittyy. "Harjoitus tekee mestarin, helvetillinen harjoitus tekee sellaisen joka osaa."
Vs: Etäisyyden mittaus Joo, katsoin dofmasterin laskurista muutaman arvon esimerkiksi. Jos kinokoossa 50mm lasilla tarkennat aukolla f/2.8 kymmeneen metriin niin tosiaankin terävyys jakautuu suhteessa 33%/67%. Sitte jos himmennät kaksi aukkoa niin onkin jo 16%/84%. Sitten jos ruuvaat tarkennuksen viiteen metriin niin onkin taas 42%/58%. Isolla aukolla ja lähelle tarkennettuna se jakauma lähestyy 50%/50%-suhdetta. Kauas sekä pienemmällä aukolla syväterävyys kasvaa kohteen takana nopeammin kuin edessä, siinä on jokseenkin parempi nyrkkisääntö.
Vs: Etäisyyden mittaus Mittaetsintä tuossa linkin takana mainitussa 3A Kodak Autographic Special -kamerassa ei ole, kylläkin tarkennukseen kytketty etäisyysmittari. Etsimenä on ajalle tyypillinen briljanttietsin.
Vs: Etäisyyden mittaus Valtavan hyvä sivusto! Saanko vielä kysyä, mikä on Focal lenght? Onko se se mitä linssissä lukee? Kiitän koko sydämestäni että näin hyvää tuli saataville.
Vs: Etäisyyden mittaus No mutta mutta, olisiko suomessa tässäkin erilaiset termistöt kuin englannissa? Eikö tämäntyyppinen etäisyysmittari ole nimenomaan mittaetsin itsessään kuten se englannissa on. Onhan siinä etäisyysmittarissa etsin jolla tähdätään kun tarkennetaan. Miksei siis mittaetsin. Zeiss Ikon yhdisti sen kuvausetsimeen ensimmäisenä, The Contax II (1936) integrated the rangefinder in the center of the viewfinder. http://en.wikipedia.org/wiki/Rangefinder_camera Tai sitten ei... The combined viewfinder and rangefinder was not the first one on the market, Contax - Wikipedia
Vs: Etäisyyden mittaus Moi, se on se objektiivin polttovälin osoittava millimetrimäärä; esim. obiskan tunnisteessa oleva 85 mm f3.5 kertoo ensin polttovälin ja f-luku on sitten suurin aukko.
Vs: Etäisyyden mittaus ..paitsi että toki dofmasteriin on luvut ja kaavat sovellettu. Eli sovitettu vallitsevaan käsitykseen. Metrin mitaksi sanotaan niitäkin, jotka näyttävät 4cm pieleen ;-)
Vs: Etäisyyden mittaus "Rangefinder" on suomeksi "etäisyysmittari". Mikä tahansa etäisyysmittari, siis vaikkapa rautakaupassa myytävä ultraäänietäisyysmittari tai laseretäisyysmittari. Mittaetsin on laite, jossa kameran kuvausetsin on yhdistetty optisen etäisyysmittarin etsimeen. Rangefinder-sanaa käytetään joskus hyvinkin huolimattomasti tarkoittamaan läpikatsottavaa etsintä yleensä, vaikka kamerassa ei olisi minkäänlaista etäisyysmittaria tai edes etsintä (Bessa-L). Mitään kätevää mittaetsintä tarkoittavaa sanaa ei englannissa tietääkseni ole. Esimerkki: Patent US3581644 - Combined viewfinder-rangefinder
Vs: Etäisyyden mittaus Eikä pääty englanninkieleen, tälläkin saitilla on usein puhuttu mittaetsimestä esim. Fujin X-100 -kameran yhteydessä.
Vs: Etäisyyden mittaus F on vanhastaan polttovälin merkki, esim f=85mm, ja aukko on suhteessa polttoväliin esim. f/3.5. Vaan näyttää nämä merkintätavat elävän vuosikymmenien kuluessa, paljon erilaisia tapaa. Ja erilaista joskus myyntilaatikon päällä ja itse objektiivissa. Tuollaisenkin bongasin missä F onkin suurin aukko: se löytyi uusimmasta Voigländeristä, 35mm F1.4. Näin jutskat muuttuvat. Vanhassa objektiivissa voi lukea 1:2.5 f=10,5cm http://www.mir.com.my/rb/photography/companies/nikon/nikkoresources/RF-Nikkor/RF105mm/index.htm
Vs: Etäisyyden mittaus Kun puhutaan pelkästään kameroista ja etenkin filmikameroista, alkuun pääsee varmaan vähemmllä oheispörinöillä, kun ajattelee asiaa aluksi ihan vaan käytännön kannalta. Eli se (filmi)kameran mittaetsin on se kameran objektiivista erillinen "tähtäin", jossa keskellä näkyy semmoinen kellertävä tmv. salmiakki tai suorakulmio. Kun tihturstat kohdetta sen salmiakin läpi, kohde näkyy sen kohdalla kahtena, jos tarkennus ei ole kohdallaan. Sitten vaan tarkennat objektivista suuntaan tahi toiseen, kunnes ne kaksi kuvaa asettuvat tarkasti päällekäin. Ts. se mittaetsin tulee noissa kameroissa siitä, että sen etsimen sisällä olevat linssit ja prismat on kytketty objektiiviin mekaanisesti (se etsimen sisällä olevat osat liikkuvat tarkennuksen mukana), ja siinä etsinkuvassa on mukana se optis-mekaaninen tarkennusapu, eli se salmiakki tmv. Useimmissa 70-luvun 'pokkareissa' sekä vielä nykyäänkin esim. Leica M-sarjassa moinen kapistus on. Sen toiminta perustuu yksinkertaiseen kolmiomittaukseen, eli siinä etsimessä on kaksi ikkunaa eri etäisyydellä. [QUOTE> [/QUOTE] Veikkaan, että tarkoitat tällä niitä 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Canoneita ja muita vastaavia kompaktikameroita, joissa oli jo automaattitarkennus. Se etäisyyden mittaustapa oli silti pitkälle samanlainen, mutta erona oli siis kuvaajan kannalta vaan tuo automaattinen vs. manuaalinen. Esim. sen ajan suosikkikamerassa Canon AF35M:ssä tuo entinen salmiakki korvaantui pelkällä keskelle kuva-alaa merkityllä pyörylällä. Niissä oli jo semmoinen kapealle suunnattu valonsäde, joka toimitti sen salmiakkikuvien tihrustamisen virkaa kuvaajan puolesta. Tuo etsinkuvan pyörylä näytti sen alueen, mihin siis se kameran automatisoitu tarkennin sen tarkennusken tälläsi kuvaushetkellä. Eli ihan kuten nykyäänkin. Noissakin kameroissa oli siis vielä semmoinen tavanomainen optinen etsin, mutta enää ei puhuttu mittaetsimestä, koska sitä manuaalista tarkennusmekanismia salmiakkeineen ei enää tarvittu. Niiden kohdalla riitti, että sen etsimen (tähtäimen) näyttämä kuva näytti suurinpiirein sen kuva-alan, mikä filmille tallentui, ja keskellä kuva-alaa oli se entisen salmiakin paikalla merkattuna se alue, mistä se automaattitarkennus etäisyyden mittasi. Tuo mittaetsin -termi on AF:n yleistymisen jälkeen jäänyt silti elämään yleiskieleen. Sitä käytetään usein kuvaamaan noita etsimiä kameroissa, joissa on tuo (perinteisen mallinen) sisäänrakennettu mutta objektiivista erillinen optinen etsin (vrt. järkkärit). Olkoonkin että se ihan tarkalleen ottaen pidäkään enää paikkansa. Tuon yksinkertaistamisen syynä lienee vaan pyrkimys erottaa kyseinen etsintyyppi SLR-kameroissa (järkkäreissä) käytetystä etsintyypistä, joka sekin on optinen, mutta tihrustus tapahtuu aina objektiivin läpi. Teknisesti epätarkka, mutta aloittelijan ja nk. suuren yleisön näkövinkkelistä looginen yksinkertaistus. Mutta se niistä termeistä. Näin aluksi riittänee simppelinä nyrkkisääntönä vaikka se "salmiakki" kaksoiskuvineen siellä etsinkuvan keskellä. Jos sellainen etsimestä löytyy, ja kamera muistuttaa enemmän vanhanajan kompaktikameraa kuin tavallista järkkäriä, on kyseessä mitä todennäköisimmin se perinteinen manuaalinen mittaetsin. Tuo automaattitarkennusken apuvalon hiipuminen on kamerakohtainen juttu, ja riippuu monesta eri asiasta. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pitää 5-7 metriä, tosin käytännössä monelle halvemmalle pokkarille jo kolme metriä voi olla se käytännön maksimietäisyys. Mitä halvempi kamera, sitä karkeampi jako sen tarkennuspyällys oli. Joka tapauksessa se apuvalon hiipumisraja lienee mainittu useimpien kameroiden käyttöohjekirjassa. [QUOTE> [/QUOTE] Jep, tuo on ihan hyvä nyrkkisääntö, kun kuvaat jollain tavanomaisella (filmi)pokkarilla, tai vaikka järkkärilläkin. Se on tarkoitettu käytännön avuksi esim. silloin, jos kuvaat isompaa porukkaa, jossa ihmiset seisovat useammassa rivissä, ja haluat että kaikkien kasvot mahtuvat terävyysalueelle. Silloin ei kannata tarkentaa sinne takimmaisen rivin ihmisten kasvoihin, vaan joko keskimmäisen tai etummaisen. Silloin on todennäköisempää, että sekä etu- että takarivissä olevien ihmisten kasvot mahtuvat kutakuinkin terävyysalueelle. Toki se terävyysalueen riittävyys on sitten kiinni mm. etäisyydestä, valaistuksen määrästä ja sitä kautta käytetystä aukosta, mutta se onkin sitten jo vähän toisen tarinan aihe. Mutta se käytännön yleispätevä ohje toimii kutakuinkin noin, esim. semmoisen tavanomaisen filmipokkarin kanssa kuvatessa. Nykykameroilla se yleisempi käytännön ongelma onkin se, että sitä tarkennuspistettä ei ole hoksattu/muistettu valita/lukita kuvaushetkellä, ja kameran automatiikka tarkentaa sinne taustaan, jolloin kuvan etuala jää epätarkaksi. Kannattaa kokeilla kailenlaista ihan itse, ja näpsiä surutta kaikenlaisia testikuvia, ainakin digikameralla, missä filmikuluja ei ole. Siinä sitä oppii. [QUOTE> [/QUOTE] Kyllä sen oppii suht hyvin arvioimaan, vaikka ihmiset ovat luonnostaan aika epätarkkoja "mittareita". Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. [QUOTE> [/QUOTE] Jep. Focal length on suomeksi polttoväli. Se on se objektiivin millimetreissä ilmaistu lukema, esim. 35mm. PS. Minkälaisen "wanhan" kameran olet hommannut, tai hommaamassa?