Vs: Peilittömien tulevaisuus Joku tuolla yllä vertasi soittimiin ja siihen että muusikot ymmärtävät ainakin sen tunne jutun. Paljonhan nää kameravalinnat perustuvat siihen fiilikseen. Vaikka kalusto olisi miten "hyvä" tahansa ei sillä kuvaamisesta saa paljoakaan irti jos fiilis uupuu. Joku sielu/tunne/sydämen asia noissa kameroissa on. Ainakin itselleni on hirmuisesti kiinni siitä mitä tunteita kalusto aiheuttaa ei se onko se ergonomisesti oikeaoppisesti muotoiltu taikka parasta teknistä laatua ATM. Nää on sillai hassuja asioita miettiä ja vatvoa foorumeilla. Monta mielipidettä, yhtä monta kuin on kirjoittajaakin.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Noo, on täällä jyystetty valokuvauskoulutusta, apurahoja, ammattilaisten palkkaa, taidetta, nuorison väistämätöntä paremmuutta valokuvauksessa ja muitakin katkeruuden lähteitä. Miksei yhtä hyvin jotain kameratyyppiiä, jolla väistämättä menee edistykselisessä Suomessa lujaa, täällä kun on ollut aina kiire luopua hyvästä uutta saadakseen.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Tässä oli mielestäni hyvät perustelut asialle ja itselläni on myös juuri näin, vaikka olen kuvaajana täysin harrastelija. Muusikkona vielä allekirjoitan täysin tuon viimeisen lauseen.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Pitkälti samaa mieltä, mutta muutama lisämauste: - Jos puhutaan järjestelmästä, niin tarkoitus kai on hyödyntää monipuolista objektiivivalikoimaa, eli objektiivien koko on merkityksellisempää kuin yhden rungon, ja objektiivien koon taas määrittelee pitkälti se kuinka iso on kenno. Kinokennoisesta järjestelmästä ei saa siroa kokonaisuutta vaikka runko olisi kuinka pieni. - Jos kroppikennoisella halutaan saavuttaa sama DOF kuin kinokennoisella, tulee vastaavan kuvakulman objektiiveista hyvinkin saman painoisia kuin kinokennoisellakin, suuri valovoima kun vaan painaa enemmän. - Jos haluaa "kompaktin" kameran jolla on samat polttovälit ja valovoimat käytössä kuin järkkärillä (bridge superzoomit), niin siroa siitä ei saa. - Oikotietä onneen ei ole, aina pitää luopua jostain tai joistain ominaisuuksista painon ja koon pienentyessä. Kuvanlaadussa ei tavan tallaajan tarvitse luopua, mutta niistä friikkitarpeista on aina karsittava jotain. - Järjestelmän etu on se, että se on järjestelmä jonka kokoonpanosta sinä päätät. Jos runko on siro, niin sinulla on mahis valita pieni objektiivi joka sinusta jotenkin täyttää kuvaustarpeesi ja näin saat kameran jonka saat helposti mukaan. Jos taas tarpeesi edellyttää isoa objektiivia, niin ok, silloin vaan luovut siroudesta ja taas sinulla on käytössä tarpeittesi mukainen järjestelmä mukana. Tämän näen ainoaksi eduksi sirolle rungolle, on se sitten varustettu millä kennolla vaan. Tähän saumaan iskee m43.sten mukana Sonyn A7:at, mutta povitaskukameraa niistä ei tietysti silti tule, jonkinlaisia kompromisseja kuitenkin "kunnon" kinokokoisen DSLR:n ja pokkarin väliltä, kompromisseja joihin aika moni saattaa innostua.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Itse tulin siihen lopputulemaan, että jos OM-D E-M5 akkukahvalla + Pana 100-300mm kanssa on suunnilleen peilijärkkärin kokoinen niin sitten on ihan sama roudata mukana D7100 ja 300mm joilla saan D7100 kroppimoodissa tasan saman kuvakulman + huomattavasti ärhäkämmän tarkennuksen, josta luontohommissa on aina apua. Reissukuvauksessa ja makroilussa OM-D:llä on edelleen paikkansa.
Vs: Peilittömien tulevaisuus crop dSLR objektiivin kokoa kasvattaa tarpeettomasti se että lasin etäisyys sensoriin on kinokoon asettamassa mitassa. minulla on Sigman f2.8 objektiivit 24-70 täyskennolle ja 17-50 cropille. jälkimmäinen ei paljoa häviä painossa ja koossa edelliselle.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Niin, saahan täyskennoiseenkin pienikokoista lasia, esimerkkinä Leica M. Mutta tuolloin pitää elää sen kanssa, että kennon reunoille valo tulee suht vinosti. Samasta puhutaan kovasti mm. Sonyn peilittömien yhteydessä. Peilijärkkärin perusrakenne on siinä suhteessa hyvää pataa digikennon kanssa, että em. ongelmilta pääsääntöisesti vältytään.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Leica M optiikoiden koko oli (kuvanlaadun lisäksi) yksi syy miksi tuntui hyvältä hypätä M käyttäjäksi kokonaan. Runko on suht kompakti kinokennoinen ja yhdistettynä pikkuiset optiikat on helposi mukana kulkeva kalusto mukavasti kasassa. Jos domke f5xb vetää kaksi runkoa ja kaksi optiikkaa ja vielä mahtuisi filkkarullien lisäksi yksi objektiivi, ei kaluston koosta voi valittaa
Vs: Peilittömien tulevaisuus Josko mittaetsin sitten on kovinkaan monipuolinen, toki omalla kapeala alueellaan toimiva ja pidetty.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Ei kai tuolla ole suurta merkitystä sattuuko parin vuoden päässä samalla valmistajalla olemaan juuri sen hetken huippumalli? MicroFourThirds järjestelmä joka tapauksessa on jo vakiinnuttanut asemansa, runkovalikoimaa on sekä panasonic että olympuksella. Canonikoniin erona on se että noiden valmistajien ei tarvitse pelätä mikroformaattien syövät FF- tai APS-koon osuutta vaan panostukset on juuri tuossa formaatissa. Canonikonin riski voi olla isompi, mikrojärjestelmät on tuotu jotenkin varovaisena (hätä)vastauksena markkinoille ja järjestelmät voivat hiipua vaikka valmistaja sinänsä jatkaisikin. Omalta osalta nyt on "isompana" kamerana EM-5 ja jostain kasarilta periytyvässä 20x20x9 cm laukussa kulkee runko, lisäkahva ja paristokotelo, kittizoomi sekä 45 (90) ja 17 (35) millin kiinteät lasit sekä se rungon mukana tullut pikkusalama. Eniten tulee silti kuvattua LX7:lla joka mahtuu povitaskuuun..
Vs: Peilittömien tulevaisuus Valmistajien puolesta peilittömät ovat oiva ratkaisu valmistuskustannuksien alentamiseen ja pääomatulojen kasvattamiseen. Lähes aina kun hienomekaniikka saadaan korvattua massatuotantokelpoisella elektroniikalla, se kannattaa tehdä. Ei tässä ole kyse merkkien sodasta vaan ennemminkin siitä, koska tehdään viimeinen DSLR. Olympus on jo viimeisensä tehnyt.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Taitaa Sonyllakin olla heiluvat peilit historiaa, eikös kaikki kroppirungot ole joko kiinteällä peilillä tai sitten kokonaan ilman..
Vs: Peilittömien tulevaisuus Näin se varmaankin menee. Sen verran vahvasta trendistä on kyse, kun niitä alkaa näkyä järkkäritoimittajien tarjoomassakin. Ainoita jarruja lienee enää nämä perinteiset järjestelmätoimittajat, joilla ei ole vielä kiirettä peilirefleksien käydessä kaupaksi. Tuskin kuitenkaan vielä tarvitsee hamstrata slr-runkoja varastoon...
Vs: Peilittömien tulevaisuus Tabit, padit, navigaattorit sen muut matkapuhelimet saavat monia muotoja: Uuden ladun avaaja, avoimen käyttöjärjestelmän Samsung Galaxy N. Tässä lähdetään laitekehittelyyn tietokoneen suunnalta, joku perinteinen kameratalo tekisi lähestymisen varmaan toisin. Saas nähdä mitä muut keksivät. Sony ainakin on alan moniosaaja.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Viime aikoina on tullut testattua FF, kinocroppi ja Olyn puolikennoja iso joukko. Lähinnä sillä ajatuksella ku on 30 vuotta raahannut Canonin ja keskarin reppuja,niin voisi jossain vaiheessa keventää. Myös yksi Olympus on repussa. En tiedä olenko täysin väärässä, mutta ne muutamat jutut ei vielä toimi kunnolla mm. tarkennus,virtapuoli syväterävyyden hallinta ja käyttömukavuus. Nämä omat kokemukset eroavat ainakin toistaiseksi mainosmiesten jutuista. Tilanne joltain osin muistuttaa peilijärkkäreiden kehitystä,poiketen kuitenkin kuvalaadun osalta joka alkaa olla jo hyvä. Tosin sen ratkaisun teen että nyt repussa oleva Oly vaihtuu saman merkin parempaan joka on helpompi käytettävä. Veikkaan että noin yleisesti peilijärkkärit vähenevät peilittomien kustannuksella.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Hyvä veikkaus, voisin kuvitella että olen nähnyt tämän itse asiassa jo kaupoissakin ;-)
Vs: Peilittömien tulevaisuus Harrastajatasolla varmasti käy näin. Ja hyvä niin. Ammattipuolella paikkansa on kinokokoisilla dslr kameroilla ja isommilla formaateilla.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Kinokokoisten DSLR-kameroiden koko on vielä hieman avoin kysymys. Uskonpa, että prismaetsimelläkin varustetut rungot vielä pienenevät.
Vs: Peilittömien tulevaisuus Kiitos teille kommentesita, hyvää keskustelua on syntynyt. Esitän vielä sellaisen kysymyksen, että onko kukaan täällä vaihtanut peilikalustosta peilittömään? Jos on, niin minkälaisia fiiliksiä vaihto on herättänyt?
Vs: Peilittömien tulevaisuus En ole vaihtanut mutta täydentänyt olen. Vanhanaikainen perusvarustus on Canon EOS 1Ds, 1DmarkIIN ja 10D rungot lisävermeineen. Niitä täydentämässä on EOS-M. Runkoihin sidottu pääoma nykyarvon mukaan on luokkaa 500€, joten käytön joskus loppuessa vanhat laitteet päätyvät vitriiniin. EOS-M perustekniikka tulee 7d ja 600d kameroista. Video oli ehkä pääsyy laitehankintaan, koska se on selkeästi ominaisuus mikä noista vanhuksista puuttuu. Videokuvauksessa siihin on helppo laittaa ulkoinen mikrofoni, koko EF varustus salamalaitteineen on yhteensopivia EOS-M kameran kanssa. Valovoimaiset Canon FD objektiivit saavat uuden elämän nyt videokuvauksessa. Olympus PEN E-PL1 ja VF-2 taas täydentävät PowerShot ja IXUS pokkareita "tapahtumakamerana". Kamera on pakattu perinteiseen kuonokoppaan kit-zoomin kanssa. VF-2 on mielestäni hieman kömpelö ratkaisu, koska se kasvattaa laitteen ulkomittoja aika kolhoksi. OM-D on tässä suhteessa toimiva. VF-2 tyylinen irtoetsin olisi voitu toteuttaa myös filmiaikaisen Olympus XA kameran a11 salamalaitteen tapaan, jolloin laitteen päälle ei olisi kasvanut kyttyrää. Pokkarin käyttö on oikeastaan loppunut kokonaan ja matkassa onkin nyt jatkuvasti matkapuhelin suttukameroineen. Sekä EOS-M että E-PL1 kuvan laatu on omiin tarkoituksiini riittävä. - Molemmat rungot ovat mitoiltaa jokseenkin identtisiä. - E-PL1 kiinteä salama on kiva lisä lähes jatkuvasti mukana kulkevassa koneessa. - Valikkopohjaisiin käyttöliittymiin en ole erityisen ihastunut. - En näe EOS-M kosketusnäytön antavan erityistä lisäarvoa. - Sarjakuvausnopeus on EOS 1DmarkII valtti edelleen sekä tarkasti ja nopeasti toimiva autofocus. - Itse saan prismaetsimen kanssa paremman tuntuman kuvaukseen kuin takakannen jättietsimestä. - VF-2 suurin ilo on sen käännettävyys ja käyttö auringon paisteessa. Se ei ole kuitenkaa kunnon optisen etsimen veroinen. - en ole tuntenut vanhojen kameroiden suurta painoa haitaksi käytössäni. - Pienen käytön jälkeen EOS-M koneen tilalle voisin harkita perinteisen näköistä DSLR pikkukameraa eli EOS 100D runkoa. - E-PL1 saa olla enkä juuri haikaile OM-D konetta, ennen kuin se oikea ohittamaton tarjous sattuu kohdalle...