Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? No mikäs minä olen sanomaan, kuvankäsittelyä Lightroomilla jo versiosta kaksi.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Luetun ymmärtäminen ei tunnetusti kuulu niffen vahvuksiin ;-) D500:n tapauksessa tiff voi sikälikin olla hyvin mahdollinen kun XQD kortti tarjoaa paljon aikaisempaa suuremman kirjoitusnopeuden SDCH tai CF. Ei ole enää samanlaista tarvetta pakata tiedostoa kamerassa, kuin mitä aikaisemmin oli.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Itse käytin Lightroomia ennen sen esittelyä, Rawshooter Extensial vaimikähänlie oli. D100 Nikonin RAW-kuvista saa nyt Photoshop CCllä parempia kuin aikanaan Nikon Capture 3.0:lla. Onneksi aloitin välittömästi kuvaamaan RAWnä kun muistikortit antoi myöten.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Ennen se oli kaikissa kropeissakin; nyt vain pro-malleissa. Mikä sen ymmärtämisessä nyt on niin vaikeaa? Olennaista on se, että DNG on ongelmallinen, koska kaikki eivät halua jakaa kaikkea omista tuotteistaan ja siten tuki on vaillinainen. Toisaalta taas mahdollisimman laaja tuki on levinneisyyden edellytys. Siinä sitä sitten ollaan ja toisaalta miksi hukata paukkuja jonkin softaominaisuuden tukemiseen, joka tulee jokaisessa jälkikäsittelyohjelmassa automaattisesti mukana. TIFFin exporttaus tuskin on kenellekään ominaisuus, jota ilman ei voi elää, mutta sen kokevat käteväksi todennäköisesti esim. urheilukuvaajat, jotka lähettävät kuvat suoraan kuvatoimistoon kisapaikalta ilman välivaiheita. Big deal?
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Noin teknisenä kommenttina, TIFF on kuvatiedoston kehysmuoto (Tagged Image File Format). Esimerkiksi useimmat RAW-tiedostot ovat TIFF-kehyksessä. Tiffin sisällä voi sitten olla vähän kaikkea mustavalkoisesta FAX-pakatusta kuvasta aina vaikka HDR:ään. Ja myös JPEG:iä. Yleensä kun puhutaan TIFF-valokuvasta, tarkoitetaan sitä, että kuva on 8- tai 16 bittistä, kolmikanavaista RGB:tä ja pakkaamatonta tai RLE-pakattua. Tuo pakkaus on vaan tavallisen surkea valokuvissa, joten tiedostoista tulee isoja. Nopeaa purkaa tosin. Heikosti pakatussa JPEG:ssä ei sinänsä olisi mitään vikaa, jos sen saisi myös 16-bittisenä. Joten itsekin kallistuisin yleisratkaisuna PNG:hen tai sitten vaikkapa DNG-Raw -kuviin. Tosin itselläni ei ole mitään ongelmaa tallettaa kuvia kameran omassa RAW-muodossa. Sitten taas tuohon mitä kamerasta tulee ulos. 16-bittisessä ulostulossa alkaa olla ongelmana se, että kuvasta alkaa olla vaikea tehdä "valmista", ilman että se kuitenkin putoaisi kontrasteiltaan 8-bittisen tasolle. Ei vaan ole näyttöä tai paperia, jolla sitä voisi katsoa. Eli luultavasti kuitenkin haluttaisiin jotain jälkikäsittelyä. Itselleni hyvin toimiva Raw-työnkulku on ihan riittävä ratkaisu.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Kiitos täydennyksestä Tiedätkö muuten onko JPG2000 -projekti ylipäänsä etenemässä, vai onko tekeillä jotain uutta vastaavaa kehityshanketta?
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Minulla on viisi peilillistä sekä filmi että digirunkoja. Kolme peilitöntä digiä. En vaan ole vielä hoksannut että peilillä olisi noin merkittävä osuus valotuksen onnistumiseen.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Kertokaas mulle nyt, kun kameroiden valonmittaus on kehittynyt koko ajan tarkemmaksi ja toiminnat nopeammiksi, ...miksi valottaminen on vaikea juttu?
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Automaation myötä kuvaajien tietämys valituksen perusteista on vähentynyt. Kameraa vaihdetaan niin usein, ettei opi tuntemaan yhtäkään kamermallinsa valotuksen toimintaa riittävästi.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Sinulla ne valituksen perusteet on hallussa;D Sorry, oli pakko kommentoida, eli ei pahalla.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Joo, paksut sormet ja pieni puhelimen näppäimistä. Valotuksen tietysti piti kirjoittaa. Valituksen perusteet tuntuu kyllä olevan hallusda.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Koska jostain syystä ne vain arpovat edelleen väärin. Tai ainakin eritavalla kuin kuvaaja toivoisi. Minä olen suorastaan pettynyt mm. 5D mark III:n monilohkomittaukseen. Luultavasti jpg:lle sillä tulee keskimäärin onnistunutta. En ole kokeillut. RAW:lle se valottaa aivan liikaa ali. Useimmiten tarvitaan vähintään +1Ev valotuskorjaus, mutta siihenkään ei voi luottaa koska sopivassa tilanteessa mennään kuitenkin taas pahasti yli. Oman lusikkansa soppaan tuo muodikas valitun tarkennuspisteen kohdalle tuleva painotus valotuksessa. En osanut elää sen kanssa F100:lla kuvatessa, enkä osaa nytkään. Parantuneista valottimista ei lopulta ole hyötyä. Mennään joko keskustapainoitteisella tai otetaan testikuva ja katsotaan vilkkuuko tukossa/puhki -varoitukset siellä missä ei pitäisi ja väännetään loput RAW:sta kohdalleen. Teknisesti joku Nikon FA oli valotukselta jo sitä parhautta. Siitä on kovin vähän tultu eteenpäin jos lainkaan. Poikkeuksena olympusten takanäytön/sähköisen etsimen mahdollistama reaaliaikainen säädettävien puhki/tukossa -varoittimien käyttö, joiden kanssa ei RAW-kuvaajan tarvitsekaan käyttää muuta valotusmittaria. Kuvataan kuin yksinkertaistetulla "Way beyond the zone system" -menetelmällä, mutta ei tarvita erillistä pistemittaria eikä miettimisiä kun etsin kertoo kaiken lennosta. Valitettavasti sopii vain melko staattisille kohteille.
Vs: peilittömällä valottamisesta ja ETTR? Tuo valottaminen ja dynamiikka onkin sitten juttu erikseen. Kalliiden ammattirunkojen dynamiikka laskee kuin lehmänhäntä herkkyyden noustessa ja se 13-14 aukkoa, joka löytyy jalustalta vedellessä ASA 50-arvolla, mutta vahvistusta lisättäessä on 8-9 aukkoa jo käytännössä herkkyydellä ASA 800. Suurimmassa osassa kennoja korkea dynamiikka on saatu jälkikäsittelyllä tai pikselin lämmittelyllä aikaan, eikä siitä ole mitään etua herkkyyttä lisättäessä sen verran, että kameralla voi rennosti kuvata tilanteessa kuin tilanteessa eli silloin niissä on sama dynamiikka halpojen kroppikennoisten kanssa. Ainoat rungot, jossa dynamiikka pysyy edes kohtuullisesti herkkyyden kasvaessa on nuo Sonyn uudet A7RII ja A7SII, koska niiden natiivi herkkyys on suurempi kuin muiden. Tästä suuren natiiviherkkyyden mukanaan tuomasta edusta oli puhetta jo silloin, kun ppotka intti simona vastaan kennokeskustelussa. Tosin puhuttiin varmaan enimmäkseen toinen aidasta ja toinen aidanseipäästä. Valotuksen kanssa muutenkin tuppaa olemaan niin, että oikeita valotuksia on käytännössä vain yksi +/- puoli aukkoa, jolla tulee optimaalinen. Muut ovat tekohengítetyn tai räpelletyn näköisiä, joista harjaantunut pelisilmä helposti näkee, että ketuiksi on mennyt. Digikuvan mielenkiintoinen materiaali pitäisi aina saada osumaan sille alueelle, mistä otetaan näytteitä riittävästi, johon kysyntään ETTR:kin vastaa. Muuten eivät korjailutkaan näytä oikein kovin hyvältä tai onnistu ensinkään.