Olen tässä lukenut ruotsalaisen valokuvaajan Svante Lundgrenin kirjoja ja ihastellut hänen mustavalkoisia luonnonkuvia m.m. Sarekista. Lundgrenillä on erittäin mukava kuvaustyyli, kontrastirikkaita mutta kuitenkin harvinaisen sävykkäitä kuvia, juuri sellaisia joista itse pidän. Lisäksi hän on loistava kirjoittaja, on ilo lukea hänen kaunista, elävää ja sujuvaa ruotsinkieltä! Lundgren hehkuttaa jatkuvasti käsitettä "pehmeä filmikehite". Aion kokeilla hänen reseptiään: sekoitetaan neljän litran satsi kehitettä (itse aion käyttää D-76 tai ID-11, full strength) josta erotetaan puoli litra tai litra käyttöliuokseksi. Jokaisen kehitetyn filmin jälkeen kaadetaan käyttöliuoksesta 1/4 osa pois ja lisätään sama määrä tuoretta kehitettä (tai esim. 1/2 mikäli filmi on valotettu tasaharmaalla säällä). Tämä ei tietysti mitään uutta, olen käyttänyt tuorestetta esim. Acufinen kanssa, mutta en ID-11 kanssa, jota olen aina käyttänyt 1:1 suhteessa. Kokemuksia tai ajatuksia...?
Vs: Pehmeä filmikehite Kuulostaa oudolta. Kehite pysyy noin kyllä pitkään lähellä tuoretta varastoliuosta, mutta kuitenkin pikkuhiljaa vähitellen muuttuu erikoiseksi. Oikea tuoreste sisältää nimittäin suuresti erilaisen koktailin kehitteen ainesosia kuin kehite. Kun näin otsikon, ajattelin välittömästi että sehän on Microphen varastoliuoksena - vaan voi olla samoin D-76:kin. En ole koskaan näitä kehitteitä lantrannut. Muuttuu tuo varastoliuos toiminnaltaan myös pelkästään säilyttäessä eli ilman että sillä kehitetään. Kontrasti taitaa kasvaa muutaman kuukauden. (?) (Olin kesäkuvaajana Länsi-Savossa Mikkelissä 1987 ja siellä oli pystytankit muistaakseni 15 litran vetoiset. Sinne tehtiin aina 10 litran pakkauksesta D-76 ja loput vettä. Noin kerran viikossa joku kuvaajista (kolme vakituista oli talossa) päätti sekoittaa uuden satsin kun kehitysajat alkoivat tuntua pitkiltä.)
Vs: Pehmeä filmikehite Tuollainen "seasoned xtol" kehitysmenetelmä on käytössä monilla Xtol-käyttäjillä. Xtolissa on se mukava ominaisuus, että sitä voi tuoreistaa itsellään Xtolilla. Idea menee niin, että sekoitetaan 5l pussi Xtolia kehitteeksi, erotetaan siitä 1-2l erikseen käyttöliuokseksi ja säilötään loppukehite pienemmissä pulloissa. Kehittäminen tehdään aina Xtol stokkiliuoksessa. Jokaisen kehityskerran jälkeen käyttöliuospulloon lorautetaan 70-100ml tuoretta Xtolia ja lopuksi käyttöliuospullo täytetään kehitystankista. Tankkiin jäävä ylimääräinen käyttöliuos kaadetaan pois. Tässäkin mielessä Xtol on hyvä vaihtoehto koska se ei ole myrkyllistä. Näin menetellen käyttöliuos 'pehmenee' muutaman kehityskerran jälkeen kuten Keni kuvasi. Jatkuva tuoreistaminen pitää huolen siitä, että käyttöliuos ei vanhene käytännössä koskaan. Kun käyttöliuokseen alkaa kertyä kehitystöhnää poistetaan se esim. kahvisuodattimella. Kun tuoresteliuos aikanaan loppuu niin yksinkertaisesti sekoitetaan uusi 5l satsi Xtolia ja pannaan se kaikki tuoresteeksi.
Vs: Pehmeä filmikehite Svante Lundström käytti aikoinaan (40-50-luvulla) Kodak DK-20 -kehitettä (ei aavistustakaan mitä se on, en löytänyt googlaamalla), mutta kai tämä sama menetelmä toimii millä kehitteellä tahansa? Ideahan on vaan että kehite on sopivasti käytetty, juuri kuten mablo kirjoittaa. Ehkä itse asiassa Xtol olisi parempi kehite, sillä Lundström kehottaa käyttämään hienorakeista kehitettä. En ole itse käyttänyt Xtolia, mutta eikö se ole juuri sitä (hienorakeista)?
Vs: Pehmeä filmikehite Tästä näkee miten ainesosia on D-76:ssa ja sen tuoresteessa: http://www.silverprint.co.uk/info/D76.html Tuoresteessa runsaasti boraxia.
Vs: Pehmeä filmikehite Jep, mutta nyt olisi ideana nimenomaan käyttää samaa stockia tuoresteena. Acufinellakin eri purkkeja kehitettä ja tuorestetta mutta tätä en siis nyt aja takaa.
Vs: Pehmeä filmikehite Kyllä kyllä, mutta tämä on syytä tietää. Tuoreste on kuitenkin pyritty tekemään niin, että käyttöliuos säilyttää ominaisuutensa. Toisin sanoen sen koostumuksessa on pyritty siihen että käytössä kuluvat aineet korvataan mahdollisimman samassa suhteessa. Teoriassa voisi siksi ajatella että siinä vaiheessa kun löytämälläsi menetelmällä saavutetaan haluttu kehitystulos, voisi sitä yrittää ylläpitää Kodakin ohjeen mukaisella tuoresteen käytöllä. (Tuo ohje on muistaakseni tietty määrä jokaista filmiä kohden riippumatta kehitteen määrästä, tietenkin. Löytyy kyllä tuoresteen datasheetistä. T-max muistaakseni oli poikkeus.) Tässä on pari kummallisuutta. Toinen on tuorestuksen vaihteleva määrä, sillä se tulee erilaiseksi riippuen onko käyttöliuosta puoli vai 1 litraa. Toinen on tuo tasaharmaa sää. Onko sille jotain perusteita? Keskiharmaaksi kehittäminenkö eniten kehitettä kuluttaisi? Outo juttu maalaisjärjelle ainakin. (Osaako joku sanoa varmasti, kuluuko kehite juurikaan jos kehittää vahingossa valottamattoman filmin? Olen olettanut ettei kulu. Muutenkaan osallistumiseni tähän ei perustu kehiteaineiden ja kehittämisen kemian hyvään tietämykseen. Enemmänkin oletuksiin.)
Vs: Pehmeä filmikehite Lundgren käytti puolen litran purkkeja ja vaihtoi 1/4 osa tuorestetta. Itse säilytän kehitteen aina litran purkissa (aika usein kehitän kerralla kaksi filmiä), joten tuoresteen määrä pitää kai puolittaa per kehitetty filmi tai lisätä tuorestetta vain joka toisen filmin kohdalla. Tai jotain muuta säätöä. Lundgren muutenkin sanojensa mukaan vaihteli tuoresteen määrää riippuen miten filmi oli valotettu. Eli käyttöliuos ei millään voinut pysyä tasaisen samana. Enkä nyt jaksa uskoa että se niin tarkkaa tarvitse ollakaan. Tärkeintä on että kehite on aina hieman käytetty. Tasaharmaasta säästä Lundgren neuvoo noin. ilmeisesti kehite vaatii enemmän potkua ettei mene liiian tasaiseksi ja tylsäksi?
Vs: Pehmeä filmikehite Tässä muuten kiinnostuneille Västerbotten-julkaisu (pdf) Svante Lundgrenista, paljon kuvia: http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CBwQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.fotohallberg.se%2Ffiler%2Fvbotten_3_10.pdf&ei=aJlUUILLB6Wn4gSDtoG4CQ&usg=AFQjCNHkHt31HqnOF3dA3emaNhh8a2xzLQ&sig2=H-97b49tOm9ERQW6YoPouw
Vs: Pehmeä filmikehite Tavanomaista olisi kehittää hiukan kauemmin ja valottaa ehkä myös pikkaisen vähemmän.
Vs: Pehmeä filmikehite Käyttäisin myös mieluiten akkuvettä sen varasto-/tuoreisteliuoksen tekemiseen.. myös D76:n kanssa. Itselläni Xtol alkoi kehittämään jonkinmoista vihreää leväkasvustoa jo parissa viikossa, vaikka puristin aina huolellisesti käytön jälkeen ilmat pihalle tuoreiste-PET-pullosta. Huoneenlämmössä säilytin. Ei se kehityksiin kai vaikuttanut, mutta ei se kovin luottamusta herättävääkään ollut.
Vs: Pehmeä filmikehite Jep, käytän aina akkuvettä kaikessa paitsi kertakäyttökehitteessä. Alan ehkä kallistumaan kokeilemaan XTOL:ia, mutta katsotaan nyt mitä kehitettä tarjotaan (ostoilmoitus vetämässä) tai tulee tilattua...
Vs: Pehmeä filmikehite Aiheesta näkyy olevan Ilfordin ohjeessa mainintaa, kuten yökuvat joissa on paljon kirkasta negapintaa kuluttavat vähemmän: The time compensation can only be an approximation to cover a range of circumstances such as film and negative types, solution losses and its age, etc. For example, if your negatives are night shots which will be relatively clear when developed then little of the developing agents will have been used in processing them. At the other extreme if the negatives are well blackened after development because they are of beach scenes in bright sunlight then more developing agent will have been used. Löytyy kappaleesta "Reusing developer without replenishment". http://www.silverprint.co.uk/pdf/ilford_powder_dev.pdf ---------------------------------------------- Olisi tuossa muuten vähän liikaa Microphenille sopivaa Refinal tuorestetta... sekoittelin eilen koko 5 litraa kerralla jotta tulee hyvää. Sitä kuluu vain 12ml filmiä kohden. Ketähän kiinnostaisi? Tuorestetta voi parhaimmillaan lisätä siihen saakka kunnes sitä on laitettu yhtä paljon kuin kehitettä on. Joten jopa 80 filmiä litralla kehitettä ja litralla tuorestetta. (Näinhän se toimii isoissa tankeissa ja vaatii tietenkin kehitteen toiminnan seurantaa, mutta soveltaa voi aina. Itse alan tuorestelemaan 5 litran määrää. Pitänee valottaa seurantaa varten rulla filmiä josta voi sitten ottaa aina välillä pätkän testistripiksi.) Pikkuputelia voisi lähettää kirjeessä. YV.
Vs: Pehmeä filmikehite No niin, D-76:lla mennään kun Kameralaukun kautta tätä kehitettä sopivasti löytyi. 3.8 litran satsi sekoitettu akkuveteen ja eka filmi tänään kehitetty. Seuraavat filmit sitten "pehmeällä" kehitteellä. Mielenkiintoista nähdä mitä eroja syntyy (jos syntyy). Säilytän käyttöliuoksen (full strength) yhden litran purkissa ja siihen vaihdan noin 1/4 osa tuoretta kehitettä jokaisesta kehitetystä filmistä.
Vs: Pehmeä filmikehite Mielenkiintoista nähdä miten käy. Kyllähän D-76 pehmenee kun stokkilientä useamman kerran käyttää (olen tätä kokeillut ja oikein hyvältä näytti) mutta siitä en ole ihan varma miten tuon tuoreistamisen kanssa käy. Niinkuin jo jossain toisessa säikeessä mainitsin niin D-76 liemi happanee kemiallisen koostumuksensa vuoksi käyttää sitä tai ei. Käyttöliuoksen tuoreistaminen käyttämättömällä D-76 liemellä ei siis siinä mielessä toimi, että käyttöliuoksen elinikä ei pitene. Ero Xtoliin on se, että Xtol on suunniteltu tuoreistettavaksi itsellään ja siinä ei ole samanlaista sisäänrakennettua kemiallista itsetuhoutumismekanismia kuin D-76 liemessä on. Tämä siis vain teoriaa. Mukava seurata miten Kenin käy. Onnea matkaan. Ps. Lundgrenin käyttämä DK-20 kehite löytyy Anchell-Troop "Developing Cookbook" kirjasen marginaalista. Mainintana on, että kehite ei toimi nykyfilmien kanssa ollenkaan.
Vs: Pehmeä filmikehite Kodakin ohjeiden mukaan D-76 säilyy 6 kk täysissä pulloissa ja 2 kk puolitäysissä. Enköhän saa koko satsin käytettyä muutamassa kuukaudessa, yhdellä kehitesatsilla kehittää loppujen lopuksi vain runsaat 10 filmiä. No, katsotaan miten käy. Voin vaikka pudottaa kuvatuloksia tähän ketjuun. Aloituskuva jo huomenna (filmi roikkuu kuivumassa) täysin tuoreella stokilla että on jotain mihin verrata...
Vs: Pehmeä filmikehite Pari vertailukuvaa tuoreella D-76 stockilla. Ainoastaan hyvin pieniä säätöjä tehty kuvaan (terävöintiä + aavistuksen verran levels). Jatkoa seuraa...
Vs: Pehmeä filmikehite Ensimmäiseen kyssäriin vastaus on, että bromidin määrä suhteessa isompaan liuosmäärään on suhteellisesti pienempi kehityksen jälkeen. Toiseen kyssäriin on, että latteaan kuvaan yritetään kehittää kontrastia. Kolmanteen on, että kuluu, joskaan ei niin paljoa kuin täysin valotettuun. Sitä pdf-kopsua selatessa kiinnitin huomiota siihen, etteivät kaikki kuvat mielestäni olleet samalla reseptillä kehitettyjä. Mene ja tiedä.
Vs: Pehmeä filmikehite Avedon käytti myös stokki d76:sta, kuten moni moni muukin... ettei se kehite ehkä ole niin suuri osa sitä lookkia mikä lopullisessa kuvassa tulee näkymään.. Avedonin kuvia tuskin voi pehmeiksi luonnehtia, vaikka kehite oiskin ollut sama kuin tällä maisemakuvaajalla.