Pimiöni seinällä on peräti kolme isoa pimiökelloa, pari saksalaista ja yksi Gralab. Kelloissa on isot ja selkeät fosforilla maalatut viivat, numerot ja viisarit jotka näkyvät niin hyvin että pimeässä pystyy jopa niiden avulla orientoitumaan. Ei ne kellot tietenkään varsinaisesti mitään valaise, mutta selkeyttävät kummasti tilaa pimeässä. Kysymys: pimiökelloja siis ovat ja vedostuksessa ei haittaa, mutta onko filmi herkkä fosforivalolle? Koska en tätä tiedä, olen yleensä varmuuden vuoksi filminkäsittelyviaheessa heittänyt pyyhkeen kellojen yli. Tuntuu että valaisevat niin kirkkaasti pilkkopimeässä että olen pelännyt että jotain saattaa tarttua filkallekin.
Vs: Filmi ja fosforivalo Pätkä valottamatonta filmiä työpöydälle sille etäisyydelle kelloista, jolla latailet muutenkin purkkeja, pari kolikkoa päälle, varttitunnin odotus ja kehitys. Siitä sen näkee.
Vs: Filmi ja fosforivalo Miksei olis? Onhan se näkyvää valoa. Mutta ei se ehkä kovin herkästi valotu kuitenkaan niin että mitään huomais käytännössä.
Vs: Filmi ja fosforivalo Minun viisi penniäni tähän keskusteluun: Ei ole olemassa mitään "fosforivaloa". On vain valoa, jolla on tietty aallonpituus. Jos tämä valo on silmälle näkyvää, se vaikuttaa myös filmiin. Joka siis on sattumalta näkyvälle valolle herkkää. Sillä, että osa filmeistä ja kennoista on MYÖS herkkää niille aallonpituuksille, jota silmä ei näe, ei ole mitään tekemistä tämän jutun kanssa. Jos näet valon omilla silmilläsi, kyse on enää vain siitä, onko valo riittävän voimakasta vaikuttaakseen filmiin sinä aikana kun filmi sille altistuu.
Vs: Filmi ja fosforivalo Samasta asiasta, mutta papereilla, huolestuneena lätkäsin rannekelloni lasi edellä kiinni koepalaan minuutiksi. Kyllä näkyi viisarien haamut kehityksen jälkeen, mutta niin heikkona, ettei tavallisessa käsittelyssä ole mitään vaikutusta. Eli kyse on tosiaan ainoastaan siitä, kuinka kirkas valo on ja kuinka kaukana materiaalista.
Vs: Filmi ja fosforivalo OK, kiitos vastauksista, eli taidan jatkossakin peittää kellot. On ne sen verran lähellä työpistettä kuitenkin. Loogista tietysti että filmi reagoi forsforiin, muutenhan pimiössä voisi vaikka maalata kokonaisen seinän forsforivärillä ja sen valossa käsitellä filkkoja.
Vs: Filmi ja fosforivalo En tiedä miten kirkkaat ne valot on, mutta ei ne filmit kuitenkaan kovin helpolla näkyvästi valotu jos ne semmosta normaalitasoa ovat. Ite oon varsinkin alkuaikoina purkittanu filmi vessassa jossa loppupuolella jo huomaa silmällä erottavansa esineitä ihan kohtuu hyvin . Mutta ei se filmillä ole näkynyt ainakaan mitenkään selvästi, joten en usko että pari fosforiviisaria mitään haittaisivat. En kyllä tiedä kuinka kovasti ne loistavat.
Vs: Filmi ja fosforivalo No, kaikki on suhteellista, tietenkin. Mutta niin kirkkaasti loistavat kuitenkin että heräsi heti epäily asiasta ja olen aina peittänyt kellojen taulut. Lisäksi ne ovat seinällä juuri sen pöydän yläpuolella jossa käsittelen filkkoja, eli aika lähellä.
Vs: Filmi ja fosforivalo Silmallä on uskomaton kyky adaptoitua valoon. hetki pimeässä ja jo näkyvät pienet raot ovessa, jos päivällä meina filkan kanssa vessa touhuta. Mulla onkin mustat "heltat" siinä ovessa, jonka pitäis olla valotiivis. kun joskus on kierähtänyt bulkkirulla lattialle, on tullut metritolkulla filkkaa jossa haamuna on näkynyt perforointia. Mitä tulee fosforivaloon, aikoinaan Gralab kellon uutena ostaessani, oli siinä varotukset fisforiväripinnan radio-aktiivisuudesta. raaputin suuren osan noista viivoista pois sentakia ja korvasin valkoisella värillä.
Vs: Filmi ja fosforivalo Tuskin fosfori kauheasti valottaa. Eihän vedostaessa suojavalokaan ole 100% hunnuttamaton. Milloin se virhe sitten alkaa näkymään, mene ja tiedä. Noita fosforoituja kelloja kuitenkin on käytetty pimiöissä iät ajat, joten luulisi niistä olevan melkoisesti kohinaa ympäri nettiä jos tosiaan muodostaisivat ongelman. Pari kertaa on rannekello unohtunut käteen filmiä purkittaessa, mutta ongelmia ei ole tullut. Silti yritän olla varovainen, etenkin Luminoxin itsevalaisevien radioaktiivisten valo-ampullien kanssa. Sen verran kirkkaat kuitenkin. Mulla on sama kuin Frankilla, monta kertaa filmiä purkitellessa olen muutaman rullan jälkeen huomannut että tuolta oven raostahan perhana kajastaa ihan selvästi valoa, mutta ei se ole edes pohjahuntuun ISO 400 -tason filmeillä vaikuttanut. Esineiden ääriviivoja sentään en ole päässyt näkemään tuossa sisään tunkeutuvassa valonkajossa. Normaali vinkki kai pimiön valonpitävyydelle on odottaa siellä noin 10 minuuttia ja katsella sitten alkaako oven rakosista pilkistää valoa.
Vs: Filmi ja fosforivalo Valo on valoa, kuten Harald totesi. Jos sitä on riittävästi, niin se vaikuttaa valoherkkään materiaaliin. - trivialiteetti, vai? No niin on. Kuitenkin, jos ne itsevalaisevat kohteet ovat kirkkaita ja lähellä, niin ehkä ne tosiaan on hyvä peittää. Edellä on kuvattu järkevä kokeilu asian selvittämiseksi. BTW; se valo syntyy noissa ilmiön nimeltä fluoresenssi (ei fosforenssi) myötävaikutuksella. Eria asia, sama lopputulos. Fluoresenssi – Wikipedia
Vs: Filmi ja fosforivalo Ihan oikeasta fosforivalosta, fosforenssista, yksi kokemus..... anteeksi offtopic. Siihenhän saanee kuitenkin näillä saiteilla tottua. 'Fosforivaloa' syntyy fosforin hapettuessa ilmassa. Kokeilimme tätä aikanaan norssissa liuottamalla valkoista fosforia rikkihiileen, ja sivelemällä sitten pintoja liuoksella. Inhottavaa puuhaa, heti kun tuppo kuivahti, se syttyi tuleen. Piti muistaa kostuttaa riittävän usein.... No, maalasin puolen metrin kirjaimin luokan lasipintaiselle liitutaululle 'Atso on pöljä' tai jotain yhtä henkevää. (Atso V oli k.o. ryhmän vetäjä, yliopettaja.) Sammutimme valot ja totesimme, että hyvin loistaa. Otin märän rätin ja putsasin taulun. Seuraavana aamuna sitten varmistui konkreettisesti, että fosfori EI liukene veteen (niinkuin kirjoissa kyllä sanotaan, ja rikkihiileenhän sitä liuoteltiin). Koululaiset kuten k.o opekin tulivat aamupimeällä luokkaan, ja teksti loisti edelleen yhtä hyvin kuin illallakin.
Vs: Filmi ja fosforivalo Ja jos vielä haluaa nysvätä niin voisi tehdä sen testin niin että ensin esivalottaa sen paperin tai filminpätkän... Valoherkkä materiaali kun kerää niitä fotoneita ja se lopputulos on kaiken siihen osuneen valon summa, niin jos filmin on vaikkapa jo valottanut kuvatessa niin, että ihan vielä ei mustumaa normaalisti synny, voikin olla että tämä "pimiön" hajavalo on se ratkaiseva lisäannos jonka jälkeen alkaa huntua tulla. Sitä ei pelkkä valottamattomalla matskulla tehty kerro. Mutta en mä noita jaksaisi peitellä, jos ei ne niin paljoa valaise että ympärilleen alkaa nähdä. Kyllä mä oon WC:ssä filmiä spiraalille laittaessa parhaimmillaan erottanut jo hyvinkin esineitä ja wc-kalusteita, mutta filmeihin ei mitään ihmeempää tullut. Kestostakin tietysti kiinni ja siitä että katteleeko filmejään jollain densitometreillä vai tekeekö niistä vain kuvia silmillä katsomista varten .
Vs: Filmi ja fosforivalo Oletteko muuten koskaan huomanneet, että kun rullafilmistä vetäisee nopeasti sen (pimeässä tietysti) teipin irti, joka siis pitää sitä taustapaperia itse filmissä kiinni, niin siitä tulee pimeään tottuneisiin silmiin havaittava heikko valonväläys, väriltään muistuttaa e.m. "fosforivaloa". Olin pitkään varma, että hallusinoin, kunnes mainitsin asiasta museon valokuvaajalle, joka kertoi havainneensa saman. Ainakin Ilfordin filmeillä havaittavissa, muista en muista. Mutta silmien täytyy olla tosiaan tottuneita pimeyteen, sen verran heikko väläys on. Museovalokuvaajakin totesi, ettei koskaan ollut havainnut filmin häntien väläyksestä hunnuttuneen. Mikähän fluoresenssi lienee kyseessä.
Vs: Filmi ja fosforivalo Juu. Lähes joka kerta. Saman voi havaita muillakin teipeillä, mutta niitä kiskotaan harvemmin pilkkopimeässä.
Vs: Filmi ja fosforivalo Noita sähköilmiöitä näkee pimiössä usein. Ei pelkät teippien repäisyt, myös esim. laakafilmipakan suojamuovin haparointi ja sormen kulkeminen sitä pitkin voi näkyä kivana valovanana staattisen sähkön purkautuessa. Samoin muovispiraalille filmiä vetäessä joskus syntyy staattista sähköä joka myös näkyy. Toisinaan olen epäillyt sen jopa vaikuttavan filmin reunaan, kuva-alan ulkopuolelle, toisinaan taas olen ajatellut että kuva-alan ulkopuolinen valottunut alue on vain merkki pitkään kehitystä odottaneesta rullafilkasta ja valon vuotamisesta paperin reunalta..
Vs: Filmi ja fosforivalo Kaveri väitti valottaneensa filmiä selvästi tuolla teipin aiheuttamalla valolla. En ole ko. negaa nähnyt, epäilin ettei se siitä olis tullu. Itsekin joskus nähnyt tuon valon, mutta ei se ole mielestäni näkyvästi filmiä valottanut...
Vs: Filmi ja fosforivalo En usko teipin repäisyn valottavan, muuten mulla olisi noni 70% rullafilmeistä pilalla Ei edes densitometri ole huomannut pohjahunnussa mitään vaikka repii teipin, joten en jaksa huolestua