Muutamat viime vuodet olen kehitellyt etupäässä HC-110 ja rodinalilla, nyttemin päätin vaihteln vuoksi kokeilla Xtolia uudelleen. Kelasin käyttää kehitteen kertakäyttöisen 1+1 seoksena tasalaatuisuuden ja vaivattomuuden vuoksi. Aloitellessani kotikehityksiä kokeilin Xtolia mutta en kuvannut tarpeeksi paljo ja pelkäisin hapettumista ja iso osa jäi käyttämättä. Joten säilöntä vähän askarruttaa: 1. Vesi, Interwebin mukaan olisi hyvä käyttää tislattua, ionivaihdettua tai akkuvettä säilyyden maksimointii. Onko näissä vesissä merkittäviä eroja? Vai pärjääkö ihan hyvin hanavedellä? 2. Säilöntä pullot. Takaavatko lasipullot pidempää säilyvyyttä? Vai pärjääkö ihan hyvin limupulloilla joista puristaa ilmat pois? Vai löytyykö tyyliin Etolasta jotain merkittävästi parempaa?
Hei 1) Oulun hanavedellä olen pärjännyt aivan hyvin. 2) Ostin litran muovipulloja, kun tekee 1+1 ei yhdessä pullossa kovin pitkään ehdi paljoa ilmaa olla vaikken ole pulloja puristellut. Viiden pullon satsi tyhjeni noin kolmessa kuukaudessa enkä huomannut mitään ongelmaa.
X-tol kokemusta itselläni on vain vähän. Siksi vastaus ei ole siihen perustuva. 1. Minusta niillä kotimaisilla hanavesillä joita olen kokeillut, on päässyt niin hyvään tulokseen, etten ole vaivautunut tuhlaamaan akkuvettä tähän. Olisi mukava tietää mitkä liuenneet ainesisällöt huonontavat säilyvyyttä ja mitä siinä kemiallisesti tapahtuu. 2. Lasipullo on eittämättä paras, mutta tae se ei voi tietenkään olla säilyvyyteen. Muovi aina jonkinverran hengittää läpi ainakin teoriassa. X-tol ei ole kuulemma parhaita säilymään ja kun pitempään säilytettyä käyttää, on varmasti syytä tehdä jonkinlaista testiä ettei ihan katastrofia pääse syntymään. Jos esim kunnollinen mustuma syntyy tietyssä ajassa filminpalaseen edelleen kuten syntyi tuoreen sekoituksen kanssa, voi olla ainakin varma että kuvia syntyy. Vedessä on aina enemmän tai vähemmän happea liuenneena, joten millä lailla säilytetttävän liuoksen sekoittaa on merkitystä myös. Hanavedessä on usein runsaasti liuennutta kaasua (kai se on sekä typpeä että happea?) , mutta sitä saa vähennettyä siitä. On hyvä myös tietää, että veteen pyrkii liukenemaan sitä enemmän happea mitä viileämpää se on ja samoin lämmitettäessä sitä alkaa poistumaan siitä. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, mitä pulloonsa säilytykseen sulkee! 1+1 ei ole hyvä säilytykseen periaatteessa. Siinä on niin paljon vettä. http://www.covingtoninnovations.com/xtol/ Täällä oli X-tolin säilyvyydestä jotain erityistä, jos oikein muistan. Luin tuota sivua joskus.
Tarkennuksena: ei tietenkään tuota 1+1 käyttöliuosta säilytetä, vaan se tehdään raakaliuoksesta vain jokaista kehitystä varten. Tarkoitin että kun tekee 1+1 niin raakaliuos kuluu nopeammin kuin suuremmilla laimennuksilla joten raakaliuoksen säilytysaika on lyhyempi.
Muistelen sellaistakin väitettä tai tiedonmurusta, että kehitteet olisivat yleensä suunniteltu hanavesille ja voisi tulla väärä happamuus niihin jos tislattuun sekoittaa. Tämä aivan huhun arvoon vain, mutta Sopiva happamuus lie tärkeä kehitystekijä tietyin kehitysainein? Suomen hanavedet yleisimmin poikennevat selvästi monista isommista maista.
Joo tietty stokkinäliuoksena kelasin ton säilöä ja sitten sekottaa tarvittavan satsin. Talvella nyt tulee vähemmän kuvattua ja sen vuoksi haluaisin maksimoida säilyvyyden. Kuitenkin tosta setistä saa sen 30 kinaria kehitettyä. Mutta jos hanaveden kanssa olis tarkka niin se kannattaisi seisottaa lämpimässä ennen jauheen liottamista?
Akvaarion yhteyksissä olen oppinut, että paineistetussa hanavedessä oleva "ylimäärä" liuenneita kaasuja poistuu vähitellen ja esim. vuorokaudessa se on jo vähentynyt paljon ihan seisottaen. Huomattavaa nopeutumista saadaan sekoittamalla (esim. ns. ilmastamalla eli ilmapumpulla hohkakiven kautta tai vesipumpulla veden liikkeessä pitäen). Voihan vettä vaikka kauhalla sekoitellakin välillä tai kaadella ämpäristä toiseen ja odotella seuraavaan päivään. Kyllä muutamassa tunnissakin suurimman osan paineen aiheuttamasta "ylimäärästä" saa pois. Yksi tapa on pitää vettä kanisterissa aina valmiina erilaisiin kehitystarkoituksiin. Kyllä se siinäkin tasaantuu kun korkkia availee ja kanisteria tömistelee. Hitaammin kuitenkin kuin avonaisemmassa astiassa,. joten ehkäpä kanisteriin kannattaa kaataa ämpäristä kun sen ämpärin on ensin saanut sopivaksi. Lämpimästä vedestä happea poistuu paremmin ja enemmän. Kiehauttaminen on yksi tapa poistaa happea (ja muuttaako se karbonaattikovuutta myös, nyt en muista?). Kun kuuma vesi jäähtyy, alkaa siihen liueta ilmasta happea takaisin. Veden lämpötila on tosiaan suhteessa happipitoisuuteen joka vedessä liuenneena voi olla, mutta aikansa se liukeneminen aina ottaa varsinkin seisovassa vedessä ja jos ilmapintaa on vähän suhteessa tilavuuteen. Suljetussa tilassa taas on tietenkin vain ne aineet mitä sisään suljetaan. Ehkä näistä soveltaen ei tarvii sulkea veden mukana ainakaan ylettömästi happea pulloihinsa. Happi ainakin on yksi tärkeimmistä kehitteitä vanhentavista aineista. http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Miljo/o2.htm Ilmastetussa vedessä typpi (78,1%) ja happi (20,9%) ovat vallitsevia kaasuja. Veteen liukenevan hapen määrä on riippuvainen veden lämpötilasta, 1-asteisessa vedessä liukenee noin 14,25 mg litraan, 10 asteisessa enään 11,25 mg. Mikäli veden lämpötila on 20 astetta liukenee vain 9 mg litraan (ilmanpaine 101,3 kPa ja kosteus 100%). Ilmanpaineella on merkitystä, korkeammassa paineessa liukenee enemmän happea. Veden sisältämän kaasun ylittäessä kyseisessä lämpötilassa liukenevan määrän syntyy kaasujen ylikyllästystila. Ylimääräinen kaasu pyrkii muodostamaan kuplia vedessä. Mikäli kuplia syntyy kalojen kudoksissa tai veressä syntyy kaasukuplatauti. (vertaa sukeltajantauti) https://www.google.fi/search?client=firefox-b&dcr=0&biw=2560&bih=1331&tbm=isch&sa=1&q=hapen+liukoisuus+&oq=hapen+liukoisuus+&gs_l=psy-ab.12...192905.192905.0.194533.0.0.0.0.0.0.0.0..0.0....0...1.1.64.psy-ab..0.0.0....0.LZlZXdFM8fc#imgrc=k-anyZYWwZVirM: https://www.tiede.fi/keskustelu/47752/ketju/hapen_poistaminen_vedesta
Tämän allekirjoitan, minä ja moni muukin on "vanhentuneella" x-tollilla kehittänyt kirkkaan filmin ja stockin loppuliru viimeiseen kehitykseen happanee helposti. Hyvä kehite muuten, mutta lopetin käytön juuri vanhenemisen takia. D-76 ei vanhene oikeestaan vuodessakaan ja stockin loppulirun päälle voi vaan kaataa uuden satsin ja toimii aina.