Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Joo, näinhän se menee. [QUOTE> [/QUOTE] Niin että mitä? Jos halutaan 1:1 makrokuva niin kyllä se laajiksen valovoima tippuu ihan yhtä paljon kuin telenkin.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) JMies, oletko koskaan kuvannut 300mm telellä 1:1 kokoon? Varmasti et, koska loitonnusta tarvitaan 300mm ja normitäysaukko 4 - 5.6 putoaa jo hankaliin arvoihin 8 - 11. 35mm objektiivilla selvitään 35mm loitolla ja valovoimaksi jäävä 4 - 5.6 vielä riittää hyvin ja (melko diffraktiovapaata) himmennysvaraakin on jäljellä. Olen kuvaillut 35mm paljemakrolla, joka ei ole laajakulmaobjektiivi. Sehän ei edes tarkennu äärettömään kinojärjestelmässä, joten sille ilmoitettu 2.8 valovoima on vähän teoreettinen. Valotuksen kannalta käytetty aukkosuhde ei ole niin oleellinen kysymys. Itse kuvailen lähikuvani käyttöaukolla, tarkennus tietysti kameraa liikuttamalla. Jo luonnollisessa koossa terävyysalue on hyvin pieni, mutta toisaalta diffraktion takia ei kannata himmentää liikaa. Oikeassa tietysti olet, että polttovälin mittainen loitonnus pienentää suhteellista aukkoa aina saman verran. Se on seurausta polttovälin määritelmästä. Käytännössä isommat kuvaussuhteet ovat kuitenkin mahdollisia vain lyhytpolttovälisillä objektiiveilla.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Ei sillä kennokuvan kahden "pikselin" sallitulla CoC:llä tietenkään ole merkitystä normaaliin printtiin ja tätä yritin kyllä sanoa mutta ilmeisesti huonosti muotoillen. Kennokuva on se mitä tarkastellaan 100 %:na näytöllä ja silloin pitää muistaa tuo CoC:n riippuvuus suurennuksesta. Esimerkiksi objektiiveja hifistellessä eli niiden terävyyttä 100 % kuvasta arvosteltaessa tyypillisesti tuo asia unohdetaan kun kuvitellaan syvyysterävyyden noudattavan objektiivissa olevia merkintöjä. Nuo merkinnät on käsittääkseni tehty juuri tuon perinteisen 0,03 mm:n CoC:n perusteella normaalikokoiselle printille ja katseluetäisyydelle ja silloin printin pitääkin näyttää terävältä koska 0,03 mm on SUURIN SALLITTU CoC jotta kohde näyttää kuvassa terävältä. Kennokuvan kahden "pikselin" CoC:llä voi olla merkitystä juuri reproilussa eli tarkennuksen on syytä olla kohdallaan - jos kerran sitä äärimmäistä terävyyttä haetaan eli halutaan reprottavan kuvan laatua mahdollisimman vähän heikentää.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Lähikuvauksessa objektiivin polttoväli pysyy samana, aukon koko suhteessa siihen pysyy samana. Miten siis vetämän kasvattaminen vaikuttaa diffraktioon? Ainoastaan objektiivin projisoiman valon määrä per pinta-alayksikkö vähenee. Mainitsemassasi 1:1 esimerkkitapauksessa neljännekseen. Ajattelenko väärin?
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) [/quote] Lähikuvauksessa objektiivin polttoväli pysyy samana, aukon koko suhteessa siihen pysyy samana. Miten siis vetämän kasvattaminen vaikuttaa diffraktioon? Ainoastaan objektiivin projisoiman valon määrä per pinta-alayksikkö vähenee. Mainitsemassasi 1:1 esimerkkitapauksessa neljännekseen. Ajattelenko väärin? [/quote] Polttoväli on määritelty objektiivin ollessa tarkennettuna äärettömään, ts. valo tulee tasoaaltona objektiiviin. Kun loitonnetaan polttovälin verran, objektiivi muodostaa terävän kuvan 2x f etäisyydeltä kuvatasosta. Voi siis ajatella, että tällöin "polttoväli" on pidentynyt, koska valonsäteet kohteesta tulevat suppeasta kulmasta. Aukon koko ei tietenkään muutu miksikään. Aukkosuhde sitten putoaa kaksi pykälää ja valon määrä per pinta-alayksikkö pienenee kuten kirjoitit. Loitontamalla pienentynyt aukkosuhde siis lisää diffraktiota kuten muutoinkin himmennettäessä.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Voit havainnollistaa asiaa osoittamalla taskulampulla seinää vaikka metrin päästä. Kuvittele Airyn kiekon kooksi valokeilan halkaisija. Sitten siirrät lamppua metrin kauemmas ja havainnoit mitä kiekon koolle tapahtuu.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Mites nämä jutskat toteutuu verrattaessa makroja joiden koko linssistöä siirretään tarkennettaessa niihin joilla tarkennus tapahtuu objektiivin sisällä linssiryhmiä siirtäen? Tuo jälkimmäinen lie se yleisempi nykyään ja silloin kai polttoväli lyhenee selvästi tarkennettaessa lähelle?
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Parasta lähikuvausoptiikkaa lienee saatavilla olevista objektiiveistä Hartblei Macro 4/120 TS Superrotator. Hartblei Optics by Carl Zeiss Makro 4/120 TS Tuo yhdistettynä "Focus Stacking" -tekniikkaan riittänee laatutietoiselle?
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Ei tuo 800E vaadin sen enempää "superoptiikkaa" kuin esim. TMax 100 filmi.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Kiinnostaa varmaan paljon jos kuvaa D800:lla.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Mitä mitä? Kiinnostavaa on ettei E-versiolla ole suurta eroa tavalliseen, joka sekin kehittää moirea - tai pystyy moireen. Terävä optiikka toki tarvitaan. Mielenkiintoinen kommentti Esalta siinä, että kennojen kehityshistoriassa on monesti aiemminkin sanottu että nyt ollaan jo terävimpien filmien tasolla. Nikonin uutuuksien kohdalla jotkut ovat menneet pitemmällekin ja verranneet keskikokoon. Filmiin vertailu vaan on melkein mahdotonta, sillä yhtäläisyys löytyy eri laatutasoilta riippuen mitä ominaisuuksia verrataan.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Useinpien laatuobjektiivien ilmakuva on parhaimmilla aukkoarvoilla (keskimääri f/4 molemmin puolin) vähintääkin riittävän terävä 800/800E kennolle. Mutta kun kokonaisuus ratkaisee, ei yhden parametrin kororstaminen tuo muuta kuin marginaalisen parannuksen. Ei kennolle taltioiminen ole mikään "häviötön" järjestelmä, joka takaisi itsessään sen, että kaikki tallentuu, mitä optiikka pystyy toistamaan.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Nimenomaan verrattaessa filmiin tuo vertaus häviöttömästä järjestelmästä on osuva. Mitä enemmän kuvaan "tuotetaan" sisältöä interpoloimalla sitä demosaicing-konsteilla, sitä kauemmas todennäköisesti päädytään siitä päämäärästä, johon esim. parhailla objektiiveilla tähdätään.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Kuinkahan läheinen tämä on Hasselbladin Zeiss 120mm makrolle? Ilmeisenä erona on ainakin kaksi tarkennuskierää. Muuten sitten Hasselin makroon saisi tiltin ja shiftin adapterilla. http://www.dpreview.com/lensreviews/hartblei_120_4_pc_n10/4
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Tämän logiikan mukaan d3200 24mb kamerassa, jossa on vielä suurempi pikselitiheys kuin d800:ssa, diffraktio- ja isorajoitus tulee vastaan jos aukkoarvolla f6,3. 16mb D7000 kamerassa on suunnilleen sama pikselitiheys kuin d800:ssa. Uudessa d7100 mallissa tulee olemaan sama ongelma kuin d3200 mallissa. Iso arvoista sanon d800 käyttäjänä, että iso 100-640 arvoilla on vaikea löytää d800:lle kilpalijaa. suuremmillakin arvoilla saa loistavaa jälkeä, mutta koska tarkkuus on niin suuri niin kohinan erottaa herkemmin. Diffraktiorajoitus tulee ainakin teoreettisesti vastaan f8-11 arvoilla, mutta käytännössä ei. Jos kuvaa makroja alhaisilla iso-arvoilla ja tukea käyttäen, kuten makrokuvauksessa on normaalia, suurempiakin aukkoarvoja (=pienempääkin aukkoa) voi käyttää. On myös otettava huomioon, että objektiivin piirtokyky alkaa heiketä f8 jälkeen, ja se tulee esille d800:lla. Olen käyttänyt aiemmin lähes kaikkia Canonin ammattimalleja, ja Nikonin D3 ja d800 mallia. Tieto että d800 olisi suurimman osan ajasta käyttökelvoton on jotain ihan uutta... Mikro-Nikkorit pärjäävät hyvin Zeissin ja Sigman 150mm verrattuna. Canonin aikana käytin Zeissin 50mm f2 makroplanaria ja Sigman 150millistä ja mielestäni Nikkorin 105mm vr mikro ei ainakaan ole huonompi, ei d3:lla eikä d800:lla. Myös vanha manuaali 55mm f2.8 Ais mikronikkor on erinomainen.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Kiitoksia vastauksista! Sain M39 sovitteen paljelaitteeseen joten pääsen seuraavaksi kokeilemaan paria suurennusoptiikkaa. Tosin D3:n resoluutio ei erottele parhaista parhaimpia. Toiseksi saan nyt Hasselin laseja kiinni Nikoniin myös ja voin ottaa vertailuun CF 120mm Makro-Planarin. (Ja tietty mielenkiinnon vuoksi mukaan myös CF 80mm Planar sekä LTM Voigtländer Apo-Lanthar 90mm.) Onkohan saksalaisella Contaxiin tehdyllä 100mm Makro Planarilla eroa uuteen ZF objektiiviin (poislukien bajonetti, lastu ja ja jotkin kuoren ulkonaiset seikat)? edit. Vastahan hokasin että eri optiikka on kyseessä. f/2.8 vs 2.0. No kumminkin: onkohan vanha yhtä hyvä? C/Y:n saa kiinni Nikoniin sovitteella ja se sopii nimenomaan lähikuvaukseen. Ei tarkennu äärettömään. -------------
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Makrokuvakin netistä löytyi, 1:2. Selvää eroa ei näy uudempaan f/2 malliin. Vaan eipä mainita millä kennolla. Jokin 5DmkII jo erottelee vähän paremmin kuin D700, jolla valtaosa objektiiveista on yhtä tarkkoja. Onko 1:2 sitten lähempää vai kauempaa otettu kuin 1:1, on aika ikuinen kysymys. Hyvin usein myös väärinpäin merkitty...
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Jos kinoa reprotaan on käännetty 50-millinen suurennuskoneoptiikka erinomainen vaihtoehto. Jos haluaa kasvattaa kuvausetäisyyttä, voi valita 6x6/6x7 sopivan suurennuskoneoptiikan. Tämä vain siksi, että ne ovat nimenomaan tehty jäljentämään tasopintaa.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Laitetaas tähän verrokiksi käsivaralta otettu kuva nelilinssisellä Elmar 65:llä. Ei ole ihan 1:1 kuva sentään vaan kuva-alan leveys kohteessa taitaa olla 70-90mm luokkaa. D800 1/250s f/8 kokoruutu 100% kroppi 50% kroppi Kameran jpeg tehdassäädöillä, PSE:ssä vain koon muutokset rajaukset ja save for web.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Hasselblad Planar CF 80mm. Nyt ollaan melko lähellä 1:1. Samat asetukset kuin edellä mutta 1/160s. Tiedä sitten onko käsivaralla vaikutusta näihin kuinkakin paljon. Mutta tuosta voi laittaa paremmaksi varmaan helposti tarkemmilla objektiiveilla. Kuka on seuraava?