Nikonin D800 ja D800E mallit tunnetusti jo helpolla erottavat jyvät akanoista suurella resoluutiollaan. Käytännössä tapahtunee usein niin ettei edes saada kennon suuren resoluution hyötyä verraten pienempiresoluutioisiin kennoihin johtuen objektiivin rajoitetusta kyvystä. Lisäksi tietenkin rajoitusta tuo muita herkemmin ihan normaalit kuvaustekniset asiat. Ei minulla ole D800 eikä E mallia, mutta saattaa ollakin jossain vaiheessa. Siksi en pääse kokeilemaan hallussani olevilla objektiiveilla niitten riittävyyttä mahdollisimman terävään lopputulokseen. "Tolkuton terävyys" on tietenkin yliarvostettua pääsääntöisesti, mutta diojen ja negojen reprokuvaamiseen jo homman mielekkyyden kannalta tarkeää, sillä sitä enemmän sillä lailla digitoiduilla valokuvilla voi olla myös erilaista käyttöä kenties jopa vedoksiin asti. (Äkkiähän pikku nettikuvat räpsäisisi melkein millä vaan.) Verraten normaaliin lähikuvaukseen ja makrokuvaukseen, negojen kuvaaminen tuo pari uutta vaatimusta. Tarkennustaso ei saa kaareutua liiaksi. Linjat pitää olla vääristymättömät. Mielellään vinjetointikin saisi olla vähäistä. Objektiivi voisi olla joko monipuolinen yleiskuvaukseenkin käyvä tai sitten ihan tähän erikoistarkoitukseen hankittu ehkäpä jokin huippusarjan suurennusobjektiivi. Tavallisista makro-objektiiveista saattaisi kriteerit täyttää ehkä Zeiss Makro-Planar T* 100mm f/2 ja Sigma AF 150mm f/2.8 EX DG HSM APO macro. Millä lailla näihin mahtaa vertautua Micro-Nikkorit? Sen olen netin testejä katsomalla oppinut, ettei valitettavasti eri kennoille tehdyistä testeistä voi paljoa päätellä, mutta toki jokin +20mpx on vähän parempi arvailukohde D800 toimintaan kuin 10mpx. Kokemuksia? Oma reprotarpeeni on painottunut 120 filmiin, mutta kuitenkin alue olisi kinosta (1:1) aina 4x5 tuumaan. Kyllä ihan laajemminkin lähi- ja makrokuvaamisen objektiiveista sopii tarinoida, ettei tarvitse kopiointiin rajoittua.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Hifiksi meni, tietenkin. Apo-Rodagon-D ym. http://www.rodenstock-photo.com/en/main/products/lenses-for-enlarging-and-ccd/apo-rodagon-d/ Apo-Componon HM ym. http://www.schneiderkreuznach.com/pdf/foto/vergroesserung_e.pdf
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Yhdistelmä D800 ja makrokuvaus on "perverssi" koska diffraktio alkaa purra erotteluun jo aukosta F/5.6 alkaen ja makroilussa tupataan himmentämään usein F/11 ja jopa enemmän. Tässä vähän infoa yhdestä parhaista parhaimmasta (ainakin omalla sarallaan ja hinta huomioiden): http://diglloyd.com/articles/CoastalOpt ... tical.html"]http://diglloyd.com/articles/CoastalOptics60f4/optical.html
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Samalla tavalla filmilläkin diffraktio vaikuttaa ja tulee havaittavaksi hyvin hienorakeisella materiaalilla ja suurilla suurennoksilla. Lisäksi: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,75613.msg553099.html#msg553099 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,75613.msg553314.html#msg553314 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,76457.0.html (Diffraktio tulee ja tappaa) Diffraction
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Verrattuna "normaaliin" makrokuvaukseen filmin reproamisessahan kohde on jotakuinkin taso. Omien kokemuksieni perusteella, 60 mm Micro-Nikkorilla aukoilla 5.6-8 saa tarpeeksi terävyysaluetta myös lasittomissa kehyksissä olevien kinodiojen kuvaamiseen. Kodachrome 25:sta on saanut rakeen näkyviin 16 Mpix kroppikennollakin. Kehystämättömien 120-filmien digireprokokeilut ovat kesken. ppotka kertoo blogissaan MFT-rungolla reproamisestaan: http://www.pekkapotka.com/journal/2012/11/11/copying-slides-with-om-d-and-60mm-macro.html tuota paloina kuvaamista ja yhdistämistä panosoftalla voisi käyttää myös noiden isompien kuvakokojen kanssa. Ja jos optimiaukolla terävyysalue ei riitä, niin ehkä "focus stacking" -tekniikka tarjoaa paremman ratkaisun kuin himmentäminen diffraktioalueelle?
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Parhaista parhaimpia: http://www.jenoptik-inc.com/coastalopt- ... macro.html"]http://www.jenoptik-inc.com/coastalopt-standard-lenses/uv-vis-nir-60mm-slr-lens-mainmenu-155/80-uv-vis-ir-60-mm-apo-macro.html Edit: Ahas, se olikin jo mainittu edellä. Niinpä tietysti.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Niin, kannattaa tyytyä pienempää resoluutioon, ettei diffraktio haittaa....
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Minä varmaan kokeilen ensin suurennusobjektiiveja mitä on hallussani. Ja ihan vaan D3 kennolla. Jos sitten parempaa haluaa niin rahkeet riittäisivät varmaan Apo-Rodagon-N sarjalaiseen. http://www.rodenstock-photo.com/en/main/products/lenses-for-enlarging-and-ccd/apo-rodagon-n/ Mutta taitaa Componon-S olla myös ainakin jonkinverran apokromaattisesti korjattu (?). Sellainen 105mm versio minulta ainakin löytyy. Suurennusobjektiivin paras toiminta-alue on ilmoitettu esimerkiksi 2-15x (kuten Apo-Rodagon-N 80mm ja 105mm versioilla). Suurennuskoneessa silloin nega projisoituu 2-15 kertaiseksi paperille. Kun kuvataan kinokameralla vaikkapa 6x6cm tai 4x5'' negaa, sehän sijoittuu hyvin tuolle alueelle mutta käänteisesti ja kyseessä onkin pienennös eikä suurennos. Vaan eihän se valo kai eri lailla taitu linssistössä kulkiessaan päinvastaiseen suuntaan objektiivin läpi? Kysymykseni on siis objektiivin kääntämisen tarpeeseen liittyvä. ----- Lisää hifiä. Apo-Macro-Sironar digital. Kertokaapa vertailevaa kokemustanne Coastal Opticsiin. Ihan rohkeasti vaan. edit. Aika isolle koolle se on tehty: 72×96 mm maksimisuositus
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Jos kuvataan aukoilla 4-5,6 (-8), niin eikös lyhyempi polttoväli olisi makrossa parempi, jotta syvyysterävyysalue olisi edes kohtuullinen. Itse vilkuilin juuri Pentaxiin makroja, ja USA:ssa (valitettavasti) oli myynnissä edullinen Super Takumar 50mm F4, no sitten lukemaan tuon objektiivin käyttäjien mielipiteitä, ja sehän näytti "käsittämättömän" hienolta objektiivilta, terävämpi kuin "mikään" uudempi konstruktio jo täydellä aukolla, ei mitään optisia murheita, valon läpäisy 97,5% johtuen vähistä linssipinnoista, tarkennustaso tasainen jne, lukekaapa hieman noita mielipiteitä: http://www.pentaxforums.com/lensreviews/S-M-C-Super-Macro-Takumar-50mm-F4.html
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Vanhatkin makrot ovat erityistarkoitukseensa yleensä hyviä. Lyhyessä polttovälissä on vain se ongelma, että täytyy kuvata lähetä. Kuvausetäisyyden lyhentyminen pienentää myös doffia.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Niinhän se taisi olla, että makrokuvauksessa DOF on kiinni kuvautumissuhteesta eikä enää polttovälistä ja oliko vielä niin, että tarkan kohdan edessä ja takana olevat kohtuu terävät alueet myös muuttavat keskinäistä suhdettaan hieman, eli jos normaalietäisyyksillä edessä on 1/3 ja takana 2/3, niin makroilussa ne on 1/2 molemmat - tai jotain?
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Ei makroetäisyyksillä. Missä vaiheessa alkaa kääntyä tuohon etäisyyden kasvaessa, voisi tutkia laskurillakin. Huom: Show advanced Kokeilin laskuria pikaisesti. FL 100mm / FD 14cm ja FL 50mm / FD 7cm antoivat aukolla f/8 13,99-14,01cm ja 6,99-7,01cm. (Muut säädöt olivat oletuksilla, vedoksen koko, katseluetäisyys). (Tuo 1/3 - 2/3 nyrkkisääntö ei toki myöskään pidä paikkansa jos yhtään tarkkoja ollaan. Hyvä neuvo vaan aloittelijalle kuitenkin. Tuossa jotain tarkempaa siitä: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,73049.msg531890.html#msg531890 )
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Focus Stacking on D800 kanssa päivän sana. yhdistä 10-20 kuvaa aukolla 5.6 niin syväterävyyttä piisaa ennemmän ku millään rungolla aukolla 16. ja jos ei vielä riittä niin sit 30 kuvaa jne.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Diffraktio alkaa purra jo aukosta F5,6? Oho. Mistä tämä tieto on, ei diffraktio kuvanlaatuun kyllä tuolla kenno/filmikoolla vielä tuolla aukolla vaikuta. Viittaan esim Charles S. Johnson Science for the Curious Photographer s. 58.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Diffraktiolla ei ole mitään merkitystä, sillä asiantuntevat foorumilaiset tietävät myös, että _kohina_ alkaa iskeä eli pilaa kuvat heti, kun herkkyyttä nostaa vähänkin "natiivista", joten tuolla kameralla voi ilman jalustaa kuvata ainoastaan hyvässä valossa täydellä aukolla. Suurimman osan ajasta kamera on käyttökelvoton, tietävät asioihin perehtyneet.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Lähikuvauksessa, kun kuvaussuhde on 1:1, suhteellinen aukko pienenee. 5,6 -> 11. Niillä kinthailla alkaa diffraktio jo näkyä, mutta toki jälki on sentään parempaa kuin millään muulla kinokoon kameralla. Tasomaista kohdetta kuvatessa ei tarvinne himmentää niinkään paljoa. Toki on syytä katsoa, että kopioitava dia on suorassa.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) - Luin alunperin vähän huonosti eli makroilun sijasta puhuttiin reproilusta, sorry. - On kaksi eri asiaa onko erottelukyky diffraktion rajoittama kennolla vai valmiilla printillä; kun tässä etsittiin "parhaista parhainta" erottelua niin kuvittelin sen tarkoittavan erottelua kennolla ja silloin se on D800:lla diffraktion rajoittama aukosta F/5.6 alkaen ("pikseli" 4,9 um, Airyn kiekko 7,5 um) - Syvyysterävyys on AINA riippuvainen ainoastaan SUURENNUSSUHTEESTA ja AUKOSTA (tämä on vain oleellisempaa ymmärtää makroilussa, koska suurin osa makro-objektiiveista on sisäisesti tarkentavia eli käytännössä zoomeja eli nimellinen polttoväli lyhenee lähelle tarkennettaessa), ja tosiaan todellinen aukko on lähelle tarkennettaessa nimellistä pienempi (yleiset optiset kaavat olettavat kohteen olevan äärettömän kaukana) - Kohteesta kauemmas siirryttäessä suuurennussuhteeseen 1:15 saakka etu- ja takaterävyysalue ovat likimain symmetriset, sitä pienemmillä suurennussuhteilla taka-alue kasvaa suhteessa enemmän kunnes on tuo myyttinen 1/3 edessä ja 2/3 takana todella jollain etäisyydellä mutta tämä etäisyys riippuu myös aukosta, edelleen kauemmas tarkennettaessa taka-alue kasvaa äärettömään myyttisen hyperfokaalisen etäisyyden kohdalla (joka tietysti myös riippuu aukosta) - Syvyysterävyysalue kennolla on tietenkin eri kuin printillä koska "sallittu" CoC kennolla on likimain kaksi "pikseliä" eli D800:lla 9,8 um mutta standardiprintillä ja standardikatseluetäisyydellä 30 um
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Miten käy diffraktiolle kun loitonnusta tai "sisäistä tarkennusta" lisätään?
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Mitähän brororn tarkoitat "erilaisella syväterävyysalueella kennolla kuin printillä"? Eihän suurentamattoman "kennokuvan" tarkastelussa ole mitään mieltä, kun ihmissilmät eivät siitä juuri mitään erota. Vasta riittävän suuri printti/kuva näytöllä on kuva, josta terävyysaluetta voi arvioida. Koska se on suora suurennos kennolta, epäterävien ja terävinä toistuvien alueiden terävyyssuhteiden on oltava samat myös kennolla. Myös 30um CoC:lle printille ja normaalille katseluetäisyydelle on liian pieni lukema, vain 0,03mm. Se oli kinokoolle (24x36) aikoinaan yleisesti käytetty hajontaympyrän koko, joka 10-kertaisesti suurennettuna antaa vedokselle 0,3mm hajontaympyrän. Se näyttää vielä terävältä normaalietäisyydeltä katsottuna. Linssiyhtälö 1/a+1/b=1/f antaa selityksen valovoiman pienenemiselle lähikuvauksessa. Äärettömään tarkennettaessa (b=ääretön) objektiivi muodostaa kuvan polttovälinsä etäisyydeltä kuvatasosta (a=f), näin polttoväli on määritelty. Jos kuvausetäisyys ja linssin etäisyys kuvatasolta ovat samat (a=b), terävä kuva muodostuu objektiivin ollessa 2x f etäisyydellä kuvatasosta, aukko tietysti pysynyt yhtä suurena kuin ennenkin. Samansuuruinen aukko kaksinkertaisella etäisyydellä kuvatasosta tarkoittaa kahden aukon menetystä valovoimassa, kuten tapahtuu 2x telejatketta käytettäessä. Vielä enemmän loitonnettaessa aukkosuhde pienenee vastaavasti enemmän. Diffraktio lisääntyy aukkosuhteen heikkenemisen mukaan. Siksi suuremmilla kuvaussuhteilla käytetään lyhytpolttovälisiä objektiiveja, koska niitä ei tarvitse loitontaa niin paljoa kuin telejä, joiden aukkosuhteet putoaisivat toivottoman pieniksi.
Vs: Parhaista parhaimmat makro-objektiivit (D800 D800E) Ei muutu mihinkään jos suhteellinen aukko pysyy samana. Jos fyysinen aukko pysyy samana niin sitten luonnollisesti Airyn kiekon koko kasvaa.