Sehän on jopa veistoksellisesti hulmuava. Aika hyvä kuva. Asetelmallinen tunnelma mutta lienee ns.aito tilanne. Hyvin havaittu ja kuva taiten toteutettu.
Kaksi vasemmanpuoleista hahmoa taitavat seurustella kännykän välityksellä toistensa kanssa. PS kysytkö luvan ennen julkaisemista?
Eihän Kona olisi edes voinut kysyä lupaa kuvan julkaisuun. Tuon kuvan julkaisua ei voi kieltää, joten ei siihen tietenkään silloin voi mitenkään mielekkäästi kysyä lupaakaan.
kun on yleisellä paikalla otettu kuva eikä kuvassa olevia ole mitenkään halventavasti kuvattu niin itse en ainakaan kuvauslupien perään kyselisi. Toki voi kysyä jos siihen on hyvä mahdollisuus.
Kuvaan sen verran paljon katukuvia, että en ehtisi muuta tekemään kuin kyselemään kuvaus- tai julkaisulupia, semminkään kun niitä ei tarvita. On toki maita, joissa tilanne on eri kuin Suomessa.
Tietenkin täysin mahdotonta olis kysellä kaikilta kadun ihmisiltä lupia kuvien ottoon tai julkaisuun. Spontaanisuus ja koko touhu menettäisi kaiken merkityksensä. Muuttuisi epäluonnolliseksi poseeraamiseksi jne. Lisäksi ei, tämä "Kona", ole - ainakaan täällä - julkaissut yhtään katukuvaa, jossa ihmiset olisivat kuvattu mitenkään halventavassa mielessä. Mainitut julkisen paikan otokset eivät semmoisia lupia edes tarvitse - kuten mainittu. Jos vartavasten lähestyy ihmistä joka "pääosassa" niin on kohteliasta toki kysyä lupaa. (Kuten myös jo todettu) Yksiä harvoja "eläviä" kuvajuttuja, joita näissä kotimaisissa kuvaharrastepiireissä, "netissä", enää edes näkee. Lopun aikoja - ennen tekoälyroskan lopullista rumavoittoa. Yrittäkää nauttia - kohta tämä on loppu.
Asenteet on muuttumassa. Opittu hiljattain kursseilla. Laki toki ei. RPS journalissa viime numerossa pääkirjoitus ja vielä erillinen viitseriartikkeli. Do we have the right?
Keiden asenteet ovat muuttumassa, millä perusteilla, miksi heidän muuttuneiden asenteidensa tulisi olla yleisemmin kiinnostavia tai jopa noudatettavia?
Tollasia "asenteita" (en tiedä ovatko "muuttuneita") on havaittu silloin tällöin. Ei tarvitse olla edes ihmisten kuvaamisesta kyse. Pari kertaa joutunut kohtaamaan selkeästi mielenhäiriössä (jos niin voi ilmaista) olleita yksilöitä. Aiheeseen väljästi liittyen. On toki harvinaista. Toista hermostutti liikkuvan metron kuvaaminen ja toista rannalta käsin meren kuvaaminen. Olivat aggressioissa . Rauhallinen puhe auttoi ja kuvaaminen sai jatkua. Toinen tapaus kyllä jatkoi pälpättämistä "Hollywoodin rappiosta" yms. (aggressio jatkui mutta kohdistui jo muihin aiheisiin). Toinen pyysi käytöstään nopeasti anteeksi ja jätti rauhaan. Kaikenlaisia asenteita aina on mutta ei niitä, ihan kaikkia sentään, voi eikä tarvitse kumarrella. Kaikki eivät vain voi ihan hyvin? Elämä on vaativa suoritus...
En ole lukenut RPS:n pohdintaa asiasta. Mutta vaikuttaa kuolleena syntyneeltä kun tiedetään, että kännyköiden kehityttyä todella kyvykkäiksi kameroiksi esim. Helsingin kaupungissa otetaan joka päivä kymmeniä tuhansia kuvia julkisella paikalla.
Se on tällaista enempi eettis-moraalista pohdintaa. Tuli esille mm. luovan valokuvauksen kurssilla Turun työväenopistolla viime syksynä. Opettaja kiinnitti tähän huomiota ja lupaa kysyttiin kaupunkiharjoituksella. Tämän päivän Turun Sanomissa toimittaja perustelee omia kantojaan asiassa : RPS lehden pääkirjoituksen on kirjoittanut Kathleen Morgan, varsinaisen artikkelin tekijä on pitkän linjan kuvajournalisti Nick Danziger. Perimmältään on paljolti kysymys siitä, kuka kokee tulleensa kuvatuksi mitenkä epäedullisessa tai alisteisessa asemassa. Se on ainakin selvää, että kuvat leviävät nyt aivan eri tavalla internetissä ilman että kuvattavalla tai edes kuvaajalla olisi siitä varmuutta. Joten vaikka alkuperäisessä kuvassa ei kuvaajan tulkinnan mukaan olisi mitään negatiivista sävyä, siihen voi äkkiä tulla - tai sitten kuvattava ei vain halua tulla kuvatuksi internettiin tietyssä paikassa tai ollenkaan. Kuka mistäkin perustellusta syystä. Tämmöinen maailma nyt vain on. Taviskin voi ryhtyä tätä asiaa pohtimaan jos lukee sanomalehteä, mutta vakava valokuvaaja vastaa erityisesti omasta etiikastaan. Koska hän on saanut siihen koulutusta tai lukee asiaa koskevaa kirjallisuutta laajemmin kuin kuka tahansa kännykänkäyttäjä. Jokainen tietysti vastaa omasta linjastaan itse.
Tehdään taannehtiva ajastuskoe: Heti valokuvauksen ja elokuvan keksimisen myötä sovittiin, että kukaan ei julkaise yhtään sellaista valokuvaa tai metriäkään sellaista elävää kuvaa, jossa näkyy yksikin sellainen tunnistettava ihminen, jolta ei ole kirjallisesti pyydetty lupaa. Koska ei voi tietää, milloin joku jostakin syystä voi pahoittaa mielensä. Sopii hetken verran miettiä, miten paljon köyhempi olisi tietomme ja ymmärryksemme historiasta, eri kulttuureista ja yhteiskunnista ja yksinkertaisesti muista ihmisistä. Olen kotikaupunkiani kuvannut kymmenien vuosien ja tuhansien ruutujen verran. Yhtään negatiivista reaktiota ei ole vielä tullut, positiivisia kylläkin. Mutta onneksi toistaiseksi, kuten saloma-3 kirjoitti. "Jokainen tietysti vastaa omasta linjastaan itse". EDIT Asenteitahan on monenlaisia. Ilmeisesti viestissä virkkeen loppuun ei saisi laittaa pistettä, se on passiivis-agressiivista ja siten loukkaavaa. Monenlaisesta ihmiset voivat pahastua.
Tilanne elää ajassa. Mikään ei ole pysyvää onneksi. Mutta oikein hyvä jos asiaa tulee kohdallaan ajatelleeksi. Tämä ilmiö on vähän rinnastettavissa vanhojen kirjojen uusiin oikaistuihin painoksiin, joissa Peppi Pitkätossun isä ei ollut N-kuningas. Ohi ja ylireagointeja voi tulla.