Löytyisikö suosituksia paperille, jolle näyttelyvedokset kannattaisi tehdä? Seuraavia kriteerejä voisi heittää: 1) samasta paperista löytyy myös pientä kokoa, jolle voi harjoitella 2) paperi ei vaadi erityisiä kehitteitä, vaan aloittelijan 'perusneutolilla' pärjää 3) mahdollisimman edullinen, jotta ko paperin voisi ottaa ehkä ihan muutenkin kotikäyttöön 4) mikä koko, kiiltävä vai matta? Onko mahdoton yhtälö? Oma kokemus rajoittuu kiiltävään Ilford mgiv paperiin... p.s. tämä kysymys siirretty 'kameralaukkulaisten mv -näyttely' -säikeestä tänne
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen 1) Isosta voi myös leikata. esim. 50x60 -> 30x50 = 30x40 + koepalaa. Leikkuri auttaisi tarkkaan työhön. Tsekkaisin myös, onko pinta-alaa kohden mahdollisesti vaikuttavaa eroa hinnassa isossa koossa. Vaikka käteväähän se olisi toisaalta ottaa sitä arkkikokoa mitä tarvitsee omista laatikoistaan. Koepalat pitää kuitenkin ottaa samasta laatikosta (samasta erästä). 4) Kuva- ja tekijäkohtaisia valintoja. Helmiäistä olen suosinut baryyttipapereissa. Se on eräällä tavalla kuin välimuoto kiiltävästä ja matasta. Aika kiiltävä mutta pienesti röpelöinen. Kiiltävässä on musta mustin, mutta myös toimii peilinä. Omaa luokkaansa on kuivauksessa kiillotettu kiiltävä baryytti. Yksi hyvä väline on heikenteet, jolla voi myöhemmin kirkastaa pieniä kohtia pikku pensselillä. Tai vaikka isompiakin alueita. Että kannattaa kyllä kokeiluihin säästää (ja prosessoida kunnolla) semmoiset hupsista-vedoksetkin.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Ilford Multigrade FB Warmtone. semi-matt 40x50. siitä tulee vielä neljä 20x25 kin. muovipaprua on kyllä kivempi sävyttää ja parhautta on neutraali ilhvöördi helmiäispinnalla.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen On aika mahdoton kysymys siksi, että vastaukset ovat etupäässä vain mielipiteitä ja mieltymyksiä. Ensin pitää päättää tuleeko kyseeseen muovi- tai kuitupaperi, koska prosessin vaatimukset ja (lopputulos) erovat selvästi. Kuitupapereissa on yleensä enemmän mahdollisuuksia pinnan puolesta. Myös erilaisten kehitteiden vaikutus näkyy kuitupapereissa yleensä selvemmin, vaikka kaikkien kanssa kyllä pärjää perusneutolilla. Valinta neutraali- tai lämminsävypaperien välillä on myös aivan omasta mieltymyksestä kiinni. Monestikaan kuvan sävy ei kovin merkittävästi poikkea normaalilla neutraalisävyisellä kehitteellä kehitettynä. Erot tulevat hyvin selvästi näkyviin vasta, jos käytetään lämminsävykehitettä tai jos kuvaa sävytrtään. Jos tavoitteena on "vain" maksimimustuman ja kuvan säilyvyyden parantaminen, niin neutraalisävyiset paperit ovat hyvä valinta. Jos taas halutaan selvää lämmintä kuvasävyä, niin lämminsävypaperit reagoivat suoraan sävytykseen herkemmin. Tosin kaksikylpysävytyksellä ( ensin valkaisu, sitten sävytys) saadaan myös neutraalisävyisten paperien kuvasävy muuttumaan ruskehtavaan suuntaan. Paperipinnan laatu on myös makuasia. Minusta ilmakuivattu kiiltävä kuitupaperin pinta on miellyttävä, ei korkeakiiltoinen mutta ei täysin mattakaan. Muita valintaan vaikuttavia seikkoja ovat esim. paperipohjan sävy (vitivalkoinen vai jotain muuta), paperin paksuus, vaste heikenteelle jne. Näitä valintoja pienten nyassierojen osalta on vaikea tehdä muuten kuin itse näkemällä tai kokeilemalla. Joitakin papereita on saatavana samalla emulsiolla sekä muovi- että kuituversioina. Monet tekevät niin, että muovipaperille haetaan ensin pienemmällä työvedoksella valotukset ja kontrastit kohdalleen. Työ on muovilla nopeampaa. Sitten siirrytään lopulliseen näyttelyvedoskokoon kuitupaperille. Eri emulsionumerot eivät suuresti haittaa, koska pienemmästä työvedoksesta suurempaan näyttelyvedoskeen mentäessä joutuu usein kuitenkin vähän vielä säätämään. Suurin osa markkinoilla olevista vedostuspapereista on niin laadukkaita, että niille voidaan vedostaa kelvollisia/hyviä näyttelyvedoksia. Laadun ja taloudellisuuden hyvää yhteyttä haettasessa katsoisin vaikkapa Foman valikoimaa, mutta onhan tietenkin muitakin.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Nämä vastaukset antavat jo paljon käsitystä siitä missä mennään. 'Hyvänä uutisena' koin sen, että paperipinnan ja paperilaadun valinta on aika lailla makuasia ja myös sen, että saatavilla olevat kaupalliset paperit ovat enimmäkseen kaikki hyviä. Ennakko-oletukseni oli nimittäin se, että kalliit ja paksut kuitupaperit ovat ainoa oikea vaihtoehto ja että jotkut perusilfordit nauretaan räkäisesti pihalle. Summa summarum: paperivalinta on siis pitkälti makuasia. Kiitos vastauksista! Ja merkkikohtaiset suositukset ovat tietysti edelleen tervetulleita. Eipä tässä auta kuin mututuntumalta hankkia jotain ja siitä se lähtee
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Lisäksi kannattaa pitää mielessä että joku kuva voi näyttää todella paljon paremmalta mattalla kuin kiiltävällä paperilla, tai toisinpäin. Eli ihan oman mielen mukaan ei kannata läiskiä, vaan katsoa millä näyttää paremmalta. Tai ajatella. Matta tai pearl (jota muuten inhoan lähes poikkeuksetta) tuo usein tekstuureja paremmin esiin, joku vanha puuparru kiiltävällä on miun silmään aika yöks. Toisaalta, tehokeinona taas joskus ihan suotava. Ja kannattaa ehkä tosiaan pitää silmällä/googlailla myös warmtone- ja lithkehitteen toimivuutta, yhdellä paperilla monta kärpästä
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Vai perusilford. Kallista hienoa Ilfordia. Joskus käytin ikäänkuin Ilfordin korvikkeena vähän edullisempaa Tetenalin muovipaperia. Kyllä kelpasi, hyvää oli. Mutta onhan baryytteissa eri meininki. Ja usein samat hinnat. Sellaista jotkut aikoinaan kertoivat että Kodakilla on mahtavat tummat ja Ilfordilla vaaleat. Sitten kun jollekulle sitä taas kerroin, olikin siellä käsitys aivan vastakkainen. Baryyttien paksuudet vaihtelevat. Paksu on kivointa, mutta pitää myös huuhdella kauemmin.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Juu melkein painoin Ilmoita Valvojalle asiaton viesti nappia kun aloit pyytelemään Ilford mgiv paperille vedostusta anteeksi ,) Kentmere, Adox, Foma, kun pitää päästä vähän halvemmalla. Kodakille kun kuvaa ja ilfordille vedostaa niin ei se minusta vikaan voi mennä, mutta maksaa aika paljon.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Sitte varmaan täytyy suosia Ilfordia papereissakin. Niitten filmejä oon suosinu jo jonkun aikaa. Annan arvoa jo pelkästään sille, että on olemassa eurooppalainen mv -kuvaukseen pieteetillä keskittyvä perinteinen firma. Ainakin käsitykseni on se, että laatua valvotaan ja hopeajäämiä ei dumpata tehtaalta suoraan vieressä virtaavaan jokeen.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Kuitupapereissa on omat kommervenkkinsä. Mä tulostelen täysin iloisena ilfordin perus multigrade muovipearlille ja olen erittäin tyytyväinen sen jälkeen. On käsittely helppoa ja jälki hyvää. Oon tehnyt eri baryyteillekin, mieleen on kyllä jäänyt agfan mattabaryytti, se oli kivan näköistä. Telefotosta tuo 40*50 50 kpl on kohtuullisen edullistakin. T Jukka
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Semmonen huomio, että jos hakee kunnon mustaa, niin perus Neutol ei sovellu Ilfordin paperin kanssa. Toisaalta se antaa tavallaan myös anteeksi, kun ei tummapää mene niin helposti tukkoon. Neutol/Ilford yhdistelmällä jälki on hiukan lämpimämpi.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Tuo on aika oleellinen seikka. jos nyt rohkenee vielä vähän pumpata vinkkejä, niin tuohon kameralaukun näyttelyyn kaavailemissani kuvissa on melko paljon tummia/hyvin tummia alueita. Tummat alueet saisivat olla sävykkäitä, eli mustaksi ei saisi mennä. Toisaalta kuvissa on vähän, mutta tärkeässä osassa hyvin vaaleita ihonsävyjä, jotka nekään eivät saisi palaa puhki. Negat ovat aika kontrastikkaita jo itsessään. Terävyyteen ei tarvitse uskoakseni vedostuksessa paljoa panostaa, sillä vedostaan 9x12 negatiivista kondensorivalolla. Olisko tältä pohjalta suosittaa jotain komboa? Neutolia löytyy omasta takaa ja tietysti sillä olisi kiva jatkaa.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen On helppoa saada sävyt kohdilleen paperia valotettaessa, koska voi varjostaa ja antaa lisävaloa. (edit. Jyrkkyys valitaan/säädetään tietenkin kuvan osa-alueiden mukaan eli esimerkissäsi tokihan haet naamalle parhaan ja ympäristön tummille parhaan jyrkkyyden. Joskus ne ovat samat.) Siksi sanoisin että se on ihme, jos paperi-kehiteyhdistelmästä kiikastaa.
Vs: paperisuositus näyttelyvedokseen Eli vastaus on, että paperi-kehite yhdistelmällä ei tähän asiaan hirveästi vaikuteta, vaan homma hoidetaan suotimilla ja huiskuttamisella?