Vs: Paperipulma Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla vielä mitä nyt vaikuttaa vanhan suojavalon käyttö. Senhän kerroit testanneesi olevan hunnuttamaton sillä vanhalla kehitteellä.
Vs: Paperipulma Juu, minuakin kiinnostaa asia, koska kokeilin paperia myös täysin pimeässä ja kuvista tuli aivan kauheita. Mutta kun on tällainen sunnuntaikuvaaja, jolla on kaikkea muuta pakollistakin askaretta, niin ei oikein koskaan tahdo liietä aikaa kokeiluihin. Ehkä kuitenkin ensi viikonloppuna. Pienenä sivupolkuna asiassa voin vielä kertoa, että kun valitin asiasta paperin myyneelle Macodiractille mainitsin sähköpostiviestissäni kaiken muun ohessa, että olin kysynyt syytä surkeisiin kuviin myös tältä netti-foorumilta. Myyjä, Hartmuth Shröder oli erittäin avulias, vastaukset viesteihini tulivat välittömästi ja hän myös oli yhteydessä paperin valmistajaan. Kunnon kauppamiehenä hän suositteli minulle tuota Ethol kehitettä. Kun sitten viestin hänelle, että uuden lampun ja kehitteen kanssa kuvista tuli oikein hyviä, hän muistutti, että varmasti kerron myös tällä foorumilla, että paperissa ei ole vikaa ja tuo Ethol on erinomainen kehite. Tuli mieleen ajatus, että jos on jotain valittamista, niin ei siitä ainakaan haittaa ole, jos kertoo myyjälle keskustelleensa asiasta jollain netti-foorumilla. Mutta voi siitä tulla rasitettakin. Tänään sain Hartmuthilta viestin, jossa hän kysyi, voinko kertoa täällä uusista Agfan filmeistä. Ajattelin, että en ole mikään mainosmies, mutta tulipa sekin toive nyt täytettyä.
Vs: Paperipulma Jos pimeässäkin olet kokeillut (suojavalon käyttö ihan kehityksen lopussa paperia pois nostaessa ei varmasti vaikuta mitään), niin silloin se vika on joko paperissa, kehitteessä tai niiden yhdistelmässä. Jos kerran toinen paperi on "huonolla" kehitteellä ok, ja tämä paperi on toisella kehitteellä ok, niin jäljelle jää paperin ja kehitteen yhdistelmän toimimattomuus. Tästä LUULISI olevan netissä infoa, jonkun muunkin luulisi siihen törmänneen. Toisaalta, on myös toinen mahdollisuus, nimittäin se, että toimivassa paperissa on mukana kehitettä (joissain paperiemulsioissa on) ja se toimii paremmin "huonossa" kehitteessä sen takia. Melkein kuitenkin äänestäisin ko. paperin ja ko. kehitteen epäyhteensopivuutta... Lopullinen totuus tietysti olisi kiva kuulla. Kun kuvat ovat "harmaita", niin nyt täytyy erottaa kaksi eri asiaa jotka johtuvat yleensä eri syistä; 1) "huntu": valkoiset puuttuu -- sävyala on harmaasta mustaan. Tyypilliset syyt: - Suojavalo-ongelma - Vanhentunut paperi - Epäyhteensopiva kehite (liian vähän antifoggantia kys. paperille?) 2) "huono Dmax": mustat puuttuu (huono maksimitiheys) -- sävyala on valkoisesta harmaaseen. Syy ei oikein kai voi olla suojavalossa. Sen sijaan: - Vanhentunut kehite (mutta voi olla myös paperi) - Epäyhteensopiva kehite Tietysti molemmat ongelmat voivat olla yhtäaikaa, jolloin sävyala on vaaleanharmaasta tummanharmaaseen... Ongelma nro 1 voi olla vieläpä niin lievä, että täysin valottamaton paperi näyttää kehitettynä ihan valkoiselta, mutta silti huntua on sen verran, että se ihan oikeasti jo haittaa varsinaisten kuvien vedostusta (paperilla kuuluu olla tietty "kynnys" ennen kuin se alkaa mustua). Tästä syystä myös suojavalotestit pitää aina tehdä niin, että suurennuskoneella valottaa paperia vähintään sen verran mikä tuottaa vaaleanharmaan tuloksen, ja sitten tämän valotetun paperin päälle asettelee ne sakset taikka kolikot ja tekee suojavalotestin. Natriumbromidin heittäminen kehitteeseen jossain 1-2 g/l suuruusluokassa kokeeksi voisi tietenkin olla mielenkiintoista (kohta 1). Mutta useimmiten tavallisilla ihmisillä ei taida pyöriä kemikaaleja nurkissa ja erikseen tilailu pikku testailuja varten ei maksa vaivaa eikä aikaa. Kohdalle 2 ei oikein taida voida muuta kuin vaihtaa kehite ja/tai paperi, ja tietysti monikontrastipaperien kanssa tarkistaa että suurennuskoneesta tosiaankin tulee oikeanväristä valoa eikä tiellä ole mitään ylimääräistä keltaista suodatusta! Sitten on vielä sekin villi vaihtoehto, että nega on vaan auttamattoman loiva. Se ei tosin selittäisi suurta eroa kahden eri paperin välillä, taikka sitä, että paperikehitteen vaihto ratkaisi ongelman.
Vs: Paperipulma Sitten vielä se, ettei kehite välttämättä vanhennu tyyliin on/off, vaan voisi myös tulla esiin, että toiselle paperille jonkin verran huonontunut kehite ei enää toimi samoin kuin toiselle. (Tälle paperille oli kuitenkin ilmoitettu Neutol NE sopivaksi.)
Vs: Paperipulma Vaikuttaako paperin vanheneminen muihin ominaisuuksiin, kuin pohjahuntuun? Mustuma tai jyrkkyys? Ilmeneekö vanhenemisen aiheuttama hunnuttuminen samoin, kuin sopimattoman pimiövalon, eli että jonkinlainen valotuksen kynnysarvo pitää ylittää, ennen kuin huntu tulee näkyväksi?
Vs: Paperipulma Ainakin monijyrkkyyspaperilla olen nähnyt myös mustuman heikkenevän ja kontrastin laskevan muutenkin kuin valkoisesta päästä... Vaikken kyllä oikein ole hiffannut miksi. [QUOTE> [/QUOTE] Joo, oikeastaan juuri samoin.
Vs: Paperipulma Kokeilin eilen erilaisia kehite - lamppuyhdistelmiä Adoxin paperille. Sillä vanhalla Neutolilla kuvasta tuli hirmuisen loiva sekä punaisessa että keltaisessa valossa, kuitenkin niin, että keltaisessa valossa tehty kuva oli vielä aavistuksen loivempi, kuin punaisessa valossa tehty. Etholissa kuvista tuli niin hyviä, kuin minun negatiiveistani saa, enkä pysty erottamaan, kumpi kuva on tehty punaisessa, kumpi keltaisessa valossa. Ne ovat aivan samanlaiset. Kaikissa tapauksissa paperi oli valolle alttiina mahdollisimman vähän aikaa. Ongelmat johtuivat siis vanhentuneesta kehitteestä. En vain tahtonut uskoa sitä, koska se kehitti Ilfordin paperit aivan normaalisti. Eivät näköjään paperitkaan ole veljiä keskenään. Se oli kuitenkin helpotus, että jatkossa ei tarvi toimia käsikopelolla sen punaisen heikon kiilun valossa, vaan keltainenkin valo käy.
Vs: Paperipulma Tee vaan suosiolla kunnon suojavalotesti. Se pitäisi tehdä aina jos on valot joita ei ole testannut, tai paperit joita ei ole testannut. Tekemällä vedoksia ja arpomalla niistä kontrastia homma on ihan suolesta. Tee suojavalotesti, ja jos suojavalo ei läpäise sitä, heitä valo mäkeen ja hommaa valo joka toimii. Testi tehdään näin: etsi ilman negaa pelkällä suurennuskoneen valolla sellainen valotusaika, jolla paperi menee selkeästi vaaleanharmaaksi kehittäessä. Nyt valota paperi tällä tavoin. Laita paperi paikkaan jossa paperia eniten käpistellään ja johon suojavalo esteettä osuu, ja pistä sen päälle esim. kolikoita. Anna olla ainakin 15 min siinä, kehitä ja kiinnitä. Jos kolikon varjot eivät näy paperissa, sinun ei enää koskaan (ennen kuin sinulla on jotain uutta ihmepaperia mistä et tiedä) tarvitse ihmetellä ja arpoa että vaikuttikohan valo nyt tähän vedokseen jotenkin vai ei, vaan voit tehdä huoletta sitä itse hommaa. Jotkut paperit tosiaan eivät siedä keltaista, toiset kestävät. Itse teen oikein mieluusti kaiken ihan vaan punaisessa, jota kaikki paperit kestävät, olettaen että punavalo on kunnollinen eikä vuoda yhtään mitään vihreästä aallonpituudesta ylöspäin.
Vs: Paperipulma Minä tein tuollaisen testin silloin, kun sen Neutolin kanssa tappelin – mutta vain viiden minuutin pituisen. Nyt minua jäi kiinnostamaan, miksi koepalan on oltava noin hirmuisen kauan pöydällä ennen kehittämistä. Eihän se oikeasti ole koskaan viidettä osaa tuosta valolle alttiina. Adoxin mukana tulleessa ohjeessa sanotaan kuitenkin, että suojavalo saattaa vaikuttaa jyrkkyyteen, vaikka se ei aiheuttaisikaan hunnuttumista. Ohjeen mukaan suojavalo testataan kahta peräkkäin tehtyä vedosta keskenään vertailemalla. Toista on pidetty vähän pidempään valolle alttiina, kuin toista.
Vs: Paperipulma Nyt kun kehite on kunnossa, on asiallista tehdä testi uudestaan. Mutta siinä olen samaa mieltä, ettei asiassa tarvitse olla niin mustavalkoinen kuin Alhosen ohjeistus on. Kyllä silmiinsäkin saa luottaa ihan vain vedoksia katsomalla. Eri pituiset suojavalotestit tuovat sitten lisää tietoa.
Vs: Paperipulma Pointti on tehdä asia niin helpolla niin selväksi kuin mahdollista, ettei siihen tarvitse käyttää enää myöhemmin paljon aikaa. Kahden eri paperilla olevan vedoksen kontrastin vertailu on epätarkkaa ja jos ne vedostaa vaan normaalisti, altistumisaika suojavalolle vaikuttaa joka kerta eri tavalla. Siksi kantsii tehdä se selkeä testi. Tai, jos tykkää verrata lopullista vedosta, eikä harmaata paperinpalaa, niin valottaa negasta sen testin normaalisti ja pistää ne kolikot SEN päälle. Tällä tavalla saa selkeitä rajoja joka tapauksessa jotka on helppo erottaa kuvasta. Vähintään 15 min suosittelin kahdesta syystä: (1) joskus voi joutua askartelemaan pidempään, joten ei tarvitse sitten huolestua (2) varmuusvaraa pitää muutenkin jättää, muuten on koko ajan se kalvava epäilys että onkohan tämä valo sittenkään hyvä. Näistä syistä voi mieluusti testata 30 min, tai viedä paperia hieman lähemmäs suojavaloa kuin koskaan normaalisti. Jälkimmäisellä tavalla ei kuitenkaan pidä liioitella; viemällä paperin kiinni suojavaloon kyllä paperi kuin paperi hunnuttuu melkein valosta kuin valosta. Suojavalon tehtävä on "it just works". Jos se vähänkään epäilyttää niin se kantsii varmuudella katsoa kuntoon. Toisin sanoen, suojavalo täytyy eliminoida niin ettei se ole lainkaan muuttuja omassa vedostuksessa.
Vs: Paperipulma Ei pidä unohtaa että oikein pitkään suojavalotestiin voi tuoda lisänsä muu valo. Pimiön pimeys on toki vielä enemmän perusasioita, mutta monella pimiö myös ikkunallisessa huoneessa ja päiväsaikaan voi olla että työskentelyaika lyhenee. Tästä sitten tulee mieleen vielä suurennuskoneen valovuodot sivuille tai ylöspäin. Katto ja seinät siinä kohtaa on syytä olla tummia. Vaikkapa kankaalla laitettuna. Tämä seikka voi tulla vaikuttavaksi, jos ei pelkässä valotuksessa, niin punasuodinta objektiivin alla käytettäessä. Muuten taas valkoiset pinnat ovat pimiössä hyviä, koska valoisuus lisääntyy. Siis suojavaloisuus.