Moi, tuntuu olevan jatkuvasti tarvetta saada värikuvia ~ISO 3200 kieppeiltä (Hasseli käsivaralla ja silleen). Löytyiskö ihmisiltä esimerkkejä prässätyistä väriotoksista, negatiivifilmistä kun puhutaan? Itellä on jonkun verran Portra 800:aa, eli erityisesti sillä kuvatut kuvat kahden aukon prässillä kiinnostaisivat. Kertokaa myös missä on kehitetty.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Olisin hieman skeptinen värinegan kahden aukon prässäyksiin. Toisaalta kiinnostais itseäkin kokeilla efektimielessä, mutta en odottaisi kovin tavallista jälkeä. Kirjallisuudessa on sanottu että parin aukon prässäys nostaa alasävyjä n. puoli aukkoa. Se on luultavasti paljon heikommin kuin mustavalkoisilla. Lisäksi kun negalla tuppaa ainakin itsellä oleen hämärässä vaikeaa, kun varjosävyistä tulee herkästi kohinaisia, niin mä ainakin suosisin diafilmiä tuohon hommaan. Provia 400X menis pari aukkoa vielä aika hyvin, 3200 alkaa kyllä silläkin oleen jo aika rankka. Flickristä löytynee ainakin noita Provia-prässäyksiä. Negasta toi on varmasti jo todella harvinaista. Kinopuolella saattais 3200-kuvia löytyä aukon prässätystä 1600 Superiasta tosin.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? superiaa vaan tai eli pressiä. portra pitäs venyttää pikemminkin jo lähdöistä..
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? No juu, tuota dialle kuvaamista ei taida sitten tukea se, että kuvaan vaihtelevissa olosuhteissa kameralla jossa ei ole mittaria. Joskus voin etukäteen kävellä paikan käsivalomittarin kanssa läpi ja ehkä muistaa muutaman kohdan oikean valotuksen. Jäljen ei tartte hirveän tavallista olla, tai siis ei ole välttämättä paha asia jos jälki on "mielenkiintoista". Jossain toisaalla suositeltiin prässämään aukko ja toisen aukon sitten ottaa siitä filmin "latitudesta" (mikä se nyt suomeksi olikaan...). Kiitti flickr-vinkistä, tässäpä portra 800 +2 (ainakin niin väitetään):
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? En erityisesti suosittelisi diaa, etenkin prässätessä dynamiikka kuolee ja pienikin ylivalotus polttaa sen heti puhki ja yleensä juuri kuvatunlaisissa oloissa tarvitaan dynamiikkaa ja myös ylivalotuksen sietoa. Nopean negan hienous on siinä, että aina kun valoa piisaa, voi ja kannattaakin valottaa aukko tai pari yli, jolloin kuva lähestulkoon monin tavoin näyttää hitaammalla filmillä kuvatulta. Oikea 3200 on aika extremeä värifilmeiltä. Toisaalta jos vertaa digiin niin eipä niissäkään se 3200 ole oikeasti 3200. Että sikäli voit saada ihan tyydyttäviä tuloksia valottelemalla vaan vähän ali. Prässäys toimii huonosti mutta voi silti olla parempi kuin pelkkä alivalotus ilman prässäystä, jos yksinkertaisesti valotusta vaan ei voi lisätä. Esimerkkejä ei valitettavasti pahemmin ole, mutta tässä Portra 400 VC valotettuna 640 mukaan ja prässättynä 2/3 aukkoa: http://sorsa-tv.ath.cx/~antalh/rautakauppa.jpg . Mutta en sitten tiedä, miltä tuo näyttäisi A: valotettuna 640 mutta kehitettynä normaalisti, B: valotettuna 400 ja kehitettynä normaalisti. Erot eivät välttämättä ole suuria. Kahden aukon prässäystä en ole kokeillut.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Ite oon usein tuskaillu hämärässä värinegan kanssa, koska jos valoa on niukasti niin varjoihin tulee paljon kohinaa. Mustavalkoisella se ei ehkä niin haittaa, mutta värinegalla joutuu helposti vetään ne sitten ihan mustaks, koska muuten jälki on aika rankkaa. Vedostettaessakin on tullu ongelma (juurikin rokkikeikalla kinolla 800 ASA, eikä prässättyä). En tiä sit voisko prässäys tähän jopa auttaa... Dialla sen sijaan oon hämärässä saanut aika kivasti kuvat onnistuun. Varjot on suht puhtaita ja jos valotus muilta osin on kohtuudella onnistunu, niin aika hyvältä näyttää. On tullu noissa rokkikonserteissa diaa prässättyäkin ja sekin on aika hyvin onnistunu... Esim Agfa RSX 200 prässättynä 800 asti löytyy tältäkin foorumilta parit (tai tuolta allekirjoituksen linkist, ne Sara-kuvat). Valotuksista tosin en mene niistäkään takuuseen, koska valot aika paljon vaihteli. Voi olla että ne on valotettu enempi kuin 800 ASA mukaan, mutta ainakin siihen prässäten oli koko rulla aika onnistunu. Sanoisin myös että dian valotuksen vaikeutta liioitellaan. On ehkä totta että jopa alle puolen aukon muutokset näkyvät kuvassa, mutta eivät ne usein kuvaa kuitenkaan pilaa. Itsekään en mitenkään äärimmäisen tarkasti mittaile ja diat kyllä onnistuvat siinä missä negatkin. Toinen asia on sitten, miten dian varjot saa skannatessa auki. Prässätessä tosin taitaa se maksimimustuma jopa ohentua? Joka tapauksessa, jos on aikaa ja halua niin molempia voisi kokeilla ennen tätä projektia. Ite kyllä uskon että ihan hyvää jälkeä tulee tuohon 1600 asti diallakin. Negasta ei oo oikeen hajua, mutta tekis tosiaan itekkin mieli kokeilla. Noi esimerkkikuvat kun oli Holgalla tai sen tapasella, niin tuskin voi taas paljoa valotuksista päätellä. Olettaisin että ei oo mittarilla mitattu, joten voi olla vaikka 800 valotettu ja sitten vaan ylikehitetty pari aukkoa. En ainakaan isosti luottais vielä tuohon.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Noh mä en oo tieteellistä tai muutenkaan juuri vertailua tehny, mutta mulla on jälki ollu hyvinkin ikävää värinegalla jos on valosta pulaa. Tuntuma olis sellanen että 2 aukkoa ali niin tulee jo aika hirveää. Tietysti riippuu olosuhteista. Noi c:n esimerkithän on aika kirkasta mutta harmaata, eikä tossa oo pahoja varjoja. Jos normaalisti värinegassa on järkevää kamaa jostain -2,5 aukosta ties kuin pitkälle ylöspäin ja noista normaalisti valotetussa on kamaa vaikka -1 ja siitä eteenpäin, niin ei tuu vielä pahasti ongelmia... Mutta jos valmiiks olis jos rajoilla sitä kriittistä aluetta (eli vaikka kasvojen varjopuolet olis lähellä mustaa), niin ehkä silloin se ero näkyis paremmin, jos alivalottaa. Mut tosiaan prässäys voi vaikka auttaa siihen, että varjot on valmiiks mustia ja vähän kauempana niistä valoa saaneista, järkevistä alueista. Saattaa tulla aika jyrkkää alapäästä, mutta sehän saattaa sopia hyvinkin sen tyylisiin kuviin mitä kb:lta on nähty.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Suosittelen Provia 400 Fuji Diamatskua kehitettynä C-41 satsissa. esimerkkikuvassa kehitystä on hiukka prässätty ja hervoton osasuurennus kinoruudusta. hasselilla epäilen että voit surutta paukuttaa 3200 asaa ja vielä skannailla kohtuullisella laadulla, tietty testi ekaks...
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Kiitoksia vastanneille. Ei oikein sovi omaan kuvaukseen jalustan käyttö. Mieluummin vaikka kuvaan 2 aukkoa hitaammalla suljinajalla kuin "suositeltu käsivara-aika" on vaikka meikäläiselle tuo suositeltu aika olisi varmaan oikea. Tärähdykset ei haittaa niin paljoa kuin haittaisi kaikenlainen ylimääräinen säätäminen ja sen takia hetkien missaaminen. Pitääpä varmaan vain testata tuota prässäystä. Käsitteleeköhän esim. foorumeilla kehuttu Who's Next Lab 2 aukon prässäyksen mainittuun kympin hintaan vai onko kahden aukon prässäys niin erikoinen että saattaisivat pyytää siitä enempi? (no, voin vaikka soitella ja kysellä huomenissa). Alivalotettuja fotoja löytyy sen verran että niillä pystyn kyllä demoamaan sen mitä jälkeä saan (skannaamalla) aikaiseksi, jos vain ymmärrän skannerisoftasta sen verran että keksin miten siitä pystyy arvioimaan milloin kuva on suurin piirtein pari aukkoa alle (vertaanko vaan filmikehikon valkoiseen sitä...)
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? vedäs vaikka testirulla ja kehitä nextissä, sitten katotaan. on mullakin C-41 prosessi pystyssä.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Moi, Kodakin 800 portra sietää hyvin aukon prässäyksen, teen sitä jatkuvasti. EI 1600 tuottaa 120-filmille sellaista jälkeä, että 70 x 70 cm vedoksessa rakeen kyllä näkee muttei se mikään golfpallo ole. Sävyskaala tietysti supistuu, tummat päät menee menee hiukan tukkoon; makuasia tykkääkö siitä. Juttelin aikoinaan Pohjakallion tyyppien kanssa ja he totesivat, että yksi aukko on se mitä nega kestää. Kokeilin prässätä kahta aukkoa eikä oikein enää negasta mitään irronnut. Who's Nextin kaverilta kannattaa kysyä kahden aukon kohtaloa, jos hän sen pystyisi tekemään.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Oletko kokeillut monopodia? Toimii sekin Hasselilla, käytän joskus.
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Ei noi jalat oikeen ainakaan liikettä pysäytä, sikäli kovin pitkät valotukset ei ehkä toimi noissa rokkikeikkakuvissa...
Vs: Esimerkkikuvia prässätystä värifilmistä (nega)? Monopodikin on jalusta minun mielestä Hasselilla on tarkoitus kuvata suurimmalta osalta muuta kuin keikkakuvia (eli backstage, keikkabussi...) ja näissä tilanteissa ei ole epätavanomaista se, että valoa on vähemän kuin keikalla. Ja nimen omaan dokumentaarista kuvaa, koen ajatuksen tasolla 'podin kanssa säätämisen sellaiseksi että siinä ikään kuin rikkoo dokumentaarisuuden hengen. Jos sitä ei tee jo iso ja vaikean muotoinen kamera tai se ähinä ja puhina mitä pidän kun yritän hämärässä nähdä milloin tarkennus on oiken. Olen päätymässä siihen että testaan kuvata jonkun rullan Portra 800:aa valottaen välillä 1600-3200, (lähempänä 1600 aina kun mahdollista), pyydän prässäämään yhden stopin ja kokeilen josko tarvittaessa olisi vielä käyttökelopoista jälkeä kaivettavissa esiin jos ruutu on valotettu 3200 mukaan.