Vs: Paljonko maksaa kehitys? On se noussu, melkein 1,5-2 -kertaiseksi.. Tai riippuu filmityypistä. Mä kehittelen kaikki itte joko kotona (mustavalkoiset) tai kerhon pimiöllä (värikemiat tilattu sinne isompana satsina). Maksaa joko euron rulla tai alle jos saa kimppaan vaikka jengiä sen verta että voi noita värikemikaalejakin ostaa isomman satsin (briteistä tai Saksasta esim.)
Vs: Paljonko maksaa kehitys? venyttää valotettujen filkkojen kehittämistä pitkään on kyllä varmin tapa saada sitten aivan makkeli jälkeä takaisin...
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Onhan ainakin C41 kehityksen hinta noussut aika reippaasti - neljästä eurosta melkein kuuteen. Olin viemässä Telefotoon neljää rullaa kun huomasin tuon hinnankorotuksen, ja ostinkin sitten Tetenalin Colortec C41 kemiat. Paketti maksoi 29e ja sillä saa kehitettyä 12-16 rullaa, eli voiton puolelle pääsee jo viidellä rullalla. Ihan hyvää jälkeäkin tuli ainakin ensimmäisellä yrittämällä.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Miten kauan Tetenalin C41 kemiat pysyy käyttökelpoisina kun ne on sekoitettu?
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Olen lukenut siitä vähän ristiriitaista tietoa, mutta kyllä niiden sekoitettujen kemioiden pitäisi pysyä käyttökelpoisina ainakin pari kuukautta jos ne pullot on aivan täysiä ja asianmukaisesti suljettuja. Mua kiinnostais itseäni aika paljon sen tiivisteen säilyvyys puolitäysissä pulloissa, koska sekoitin vain puolen litran satsin nyt aluksi. Ne tiivistepullot on aika kovaa muovia, eikä niistä oikein saa puristettua ilmaa pois.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Tähän ilman puristeluun auttaa toki Vatasenkin monesti neuvoma kikka tupsauttaa sytkärikaasua pulloon ja korkki kiinni. Tämä syrjäyttää ilman, ja auttaa jonkin verran säilyvyydessä. Toki C41-kemioista minulla ei ole kokemusta, tämä on vain tällaista akateemista käsienheiluttelua.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Tohon löytyy Tetenal C-41-setin mukana tulevan käsikirjan sivuilla: käytetty setti avattu setti värikehite 6 viikkoa 12 viikkoa valkaisukiinnite 24 viikkoa 24 viikkoa stabilisaattori 24 viikkoa 24 viikkoa Ohjeessa mainitan Protectan-niminen aine/kaasu, jolla voi suojata avatun, ei täysinäisen säiliön. ja tietysti: www.tetenal.com mikä on sitten täysin avaamattoman ja käyttämättömän setin säilymisaika ... laatikossa ei lue viimeistä käyttöpäivämäärää...
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Uudet pullot on sinetöity foliolla ja ei ois ihme jos siä suojakaasutkin olis, joten ne varmaan säilyy aika hyvin. Hyvin tuntuu avatutkin säilyvän, pitempäänkin kuin noi ohjeet sanoo on meillä mun mielestä hyvin toiminu. Ollaan kyllä pyritty ilmoja noistakin pois puristaan tai siirtään parempiin astioihin, joissa se onnistuu helpommin (tietty ne kannattaa sit pestä ja kuivata niin on vähempi epäpuhtauksia). Käyttöliuoksetkin on ainakin sen yli kuukauden menny niinkun ohjekin sanoo. Meillä on ollu 5 litran settejä noita, joten ne varastoliuokset on olleet pitkäänkin siellä, mutta aika hyvinhän noille säilyvyyttä luvataankin. Kannattaa muuten tosiaan tsekata, että jos löytäis pari kaveria kimppaan ja tilaiskin sen 5 litraa. Ehkä jopa Kodakin ja Fujin kamoja (esim. AG Photography briteissä). Alkaa olla jo oikeesti halpaa, vanhoihinkin Eirin hintoihin verrattuna. Tetenaliakin saa nordfotosta 5 litran setin johonkin 60-70 euroon + postit ja sillä tekee sen 60-... rullaa. Jotkut on litrankin setillä ajaneet reilu parikyt rullaa, mutta ei oo välttämättä säilyvyyden kannalta järkevää. Ohjeet taitaa sanoa, että jos kerta-ajolla saa litralla sen 16 rullaa kehitettyä, niin sillon vain sais sen maksimin (muussa tapauksessa vain 12), mutta väitän että ihan huoletta voi jakaa osiin vaikka 1/3 litraan tai puoleen litraan ja tehdä niillä sen 3x 5 rullaa tai 2x 7-8... Ainakin kun pitää kemiat puhtaina välihuuhteluilla ja silleen. Lisäks me ei ainakaan olla prässäyksistä tai herkistä filmeistä laskettu kahta rullaa, vaikka ohje niin ehdotti.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Haha nooh ne oli varmasti huonos hapes tai paremminkin huonois kemikaaleis jo sillo joulukuus. Onko muuten jäbät totta, että normi skannerilla pystyy skannaamaan dioja, ja lopputuloksena voi saada todella monimegapikselisen kuvatiedoston? Kaveri koulussa selitti jotakin sellasta, että hänen veljensä kuvailee jollain isolla paljekameralla tyyliin 10x13cm negoille, ja skannaa ne ja saa kuulemma ihan äly monen megapikselin kuvat ts. että aina vain pienempiä ja pienempiä detaljeja eroittaa lopputuloksesta tietokoneelta. Meinaan jos tuo on totta, niin voisipa vaikka ostaa sellaisen halvan kotiskannerin ja alkaa kuvailemaan dioja tolla mun vanhalla 6x6-yashicalla!
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Kannattaa ostaa skanneri jossa on filmipidike ja valokansi. Esim. Canon 8800F (ja 8400F ja 8600F) tai Epson V600 (tai V500 tms. halvempi). Tietysti ihan tavallisellakin tasoskannerilla voi jollain valokikkailulla saada filmiä skannattua kohtuullisesti tai jopa hyvinkin, mutta kun ei noikaan miljoonia maksa (vaan alle 200 uutena, about satkun käytettynä kai). Jos haluaa oikeen isoa filmiä skannata kunnolla, niin Epson V700 tai V750 ja saa kyllä aika paljon sitä tarkkuutta isostakin filmistä (kun se valokansi riittää 8x10 -tuumaiseen asti).
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Kehite on yleensä heikoin lenkki ja niihin pätee aika lailla samat nyrkkisäännöt niin mv:llä, värinegalla kuin diallakin (joskin dialla toleranssit ovat tiukempia ja siksi suositusaika usein lyhempi). Yleensä kehitekäyttöliuoksille luvataan 2-8 viikkoa säilyvyyttä, mutta käytännössä jos pullot on hyvät niin olen käyttänyt jopa 3-6 kk vanhoja kamoja ilman mitään ongelmia. Samat käytännöt kuin esim. XTOL-mustavalkokehitteelle, pätevät myös värikehitteille. Happi on se, joka kehitteet (ja kiinnitteet, joskin hitaammin) ensimmäisenä tuhoaa. Näinollen hyvä pullo on sellainen, jota pystyy puristamaan pienempään tilavuuteen ja jossa on ohut, mieluusti läpinäkyvä kaula (jotta näkee hyvin nesteen pinnan pulloa puristaessa) -- eli limsapullo. Limsapullon polyeteeni on myös erittäin hyvä muovi. Kun aine on pullossa, puristetaan ja korkki käännetään kiinni. Ilmaa jää parhaimmillaan vain muutama millilitra ja kehite kestää hyvin kuukausia. Kannattaa muistaa, että happi tuhoaa myös tiivisteliuokset, vaikkakin hitaammin. Tiivistepullot täytyy siis myös saada puristettua tyhjiksi ilmasta. Aluksi se onnistuu helpommin, lopuksi ei enää, kun ainetta on vähän. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että filmillä toimivaa blixiä (valkaisukiinnitettä) ei ole olemassa ja tästä syystä Tetenalin 3-bath-C41-kitti (myydään nimellä 2-bath) ei pystyisi tuottamaan aivan yhtä hyviä tuloksia kuin oikeat 4-bath-kitit. En kuitenkaan ole huomannut mitään ongelmia. Olen myös tehnyt yhden rinnakkaisvertailun ja todistanut siinä tilanteessa Tetenalin blixin täydellisen toiminnan. Blixin toiminta on kuitenkin filmiriippuvaista. Siirrymme kerhollamme ihan oikeisiin (Fujin) 4-bath-C-41-aineisiin, siksikin, että ne eivät ole yhtään sen kalliimpia eivätkä sen vaikeampia tai hitaampiakaan.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Muisan vanhastaan sellaisen keinon poistaa liikaa ilmatilaa pullosta, että laitetaan puhtaita lasikuulia pulloon sen verran että nestepinta nousee riittävän ylös. Tiedä sitten että mistä noita lasikuulia sitten sais. Mutta typpi on kehitteelle käypänen suojakaasu ja sitähän myyvät Suomessa AGA ja Woikoski ainakin. Eli pullo typpikaasua pimiön nurkkaan ja siitä letkulla ja puhalluspistoolilla pulloon suojakaasuksi.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Limsapullot taitavat olla lähinnä PET- eikä polyeteenipohjaisia. Hyvä niin, koska PE läpäisee kaasuja melkoisen hyvin. Protectan on tunnettu suojakaasubrändi. Minäkin käytin vastaavaa eli propaania. Toimi ihan kivasti, mutta... Lasipulloja käyttäessä nuo palavat kaasut eivät oikein kiinnosta räjähdysvaaran vuoksi. Samoin 20l kanisteria en viitsinyt täytellä kaasulla, koska räjähtäessä puolikaskin kanisteri poksahtaa jo ihan mukavasti. Mikä vain ilmaa raskaampi hapeton ja vähän reagoiva kaasu käy suojakaasuksi. Minä käytän elektroniikkapuolelta tuttua kylmä-spraytä, joka on sekä palamaton että heikko reagoimaan minkään kanssa. Typen ongelma on se, ettei se ole olennaisesti ilmaa raskaampi (heh, onhan ilma lähinnä typpeä). Labrassa suojakaasuna oli aina argon tuon takia ettei tarvitse "huuhdella" pois kaikkea muuta ilmaa. Molempien ikävä puoli on myyntitapa eli kohtalaisen kalliit isot pullot, joita on vaikea varastoida. (Kaasu ei ole kallista mutta oma pullo tai vuokrapullo on) Lasikuulia saa halutessaan melkein mistä vain, noitahan on nykyisin lasten leluina perinteisten mamorikuulien korvikkeena. Minä en ole koskaan käyttänyt noita, koska pieni kaasusuhaus on nopeampi ja vaivattomampi mielestäni.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Oonkos ihan väärässä jos väitän että lasipullot läpäisee enempi ilmaa kuin PET? Tai eivät nekään ainakaan ihan ilmatiiviitä ole. Niitä on myös hankala puristaa =). Noi kaasut lienee "näkymättömiä", eli saattaa olla epävarma olo siitä, että onko sitä siellä suojana vai ei. Tuntuis paljon helpommalta olla puristettava pullo, kun sekin on kuitenkin aika vaivatonta... Ei tartte ees kaivella mitään ylimääräistä ja suhautella, samallahan se menee kun korkin kiinni laittaa.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Totta, kiitos korjauksesta, polyeteeni, PE, on eri aine kuin polyetyleeni-blaablaa. Nimenomaan PET ei juuri kaasuja läpäise. Muuten sitä ei käytettäisi limsojen pakkauksena. PE-pullot ovat useimmiten sameita. Jossain vaiheessa myös kannattaa unohtaa ilman kanssa hifistely, koska aineet eivät muutenkaan säily ikuisesti, vaikka niitä pitäisi tyhjiössä. Lähinnä pointti on sen suuren ilmamäärän poistamisessa pullosta. Pullon materiaalin läpäisemä happi on useimmilla materiaaleilla mitätön, ja se on myös jokseenkin sama jääkö pulloon millilitran kokoinen pieni ilmakupla vai ei. Protectan on tosiaan hintansa vuoksi turha brändituote, koska kyllä kaasuja saa edullisemminkin. Typpi olisi kova sana turvallisuutensa vuoksi, myös sitä ajatellen, jos sitä hengittää (vrt. propaani). Argon lienee vaarallisempaa? Eikös typpi ole peräti ilmaa kevyempää (koska happi, 8, on raskaampaa kuin typpi, 7), joten jotain kikkailua täytyy harjoittaa, jotta sen saa pysymään pullossa kunnolla ennen korkin sulkemista. Ja kuten Frank sanoi, niin eihän sitä näkymättömästä kaasusta voi olla varma, onko se nyt syrjäyttänyt tarpeeksi hyvin pullossa olevan hapen. Loppujen lopuksi olen ollut siis kaikista tyytyväisin siihen yksinkertaiseen ratkaisuun, että valikoi vain pulloja, jotka pystyy helposti puristamaan kokoon. PET-limsapulloja on nykyään vanhojen tuttujen 0,5 ja 1,5 litran lisäksi myös 0,33 litran ja 0,95 litran koissa, mikä helpottaa elämää ja tuo mahdollisuuden varastoida mikä tahansa nestemäärä. Uudet pullot eivät ole enää edes palautettavia, kun vaan etiketin viivakoodeineen irrottaa, joten tästäkään ei pitäisi tulla enää mitään narisemisia kanssaihmisiltä. Puristamisesta huolimatta näiden ohuiden pullojen kesto on mieletön. Käytimme E6-litkuille, joita pidimme vain 0,33 litraa kerrallaan, Lidlin 0,5l Freeway-limupulloissa. Pulloja puristettiin ja levitettiin jatkuvasti, kymmeniä kertoja. Parikymmentä satsia meni, ennen kuin ensimmäinen halkeama tuli. Sitten piti ottaa uudet pullot. Kallista tämä lysti ei siis säilytysastioiden puolesta ole. PS. Kiva nähdä että tällä foorumilla on asiantuntevaa, ja värihommiakin tekevää sakkia. Uujea!
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Joo näinhän se kai on jos ne on samassa lämpötilassa, mutta pullosta tuleva paineistettu typpi on kuitenkin käytännössä aina kylmempää kuin huoneenlämpötila, joten se on ainakin jonkin (tarpeeksi?) aikaa ympäröivää ilmaa raskaampaa. Luulisin että riittävän kauan jotta suurin osa pullossa olevasta ilmasta poistuu. Jonkun varmaan pitäis alkaa myymään pikkupulloissa paineistettua typpeä missä on väriainetta mukana. Vois vaan olla melko "niche" tuote.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Hmmm... tähän pitää näin kesken oikean auditin puuttua Etiketin poistaminen ei estä palautusta. Et vain saa panttia. Kaikki palautus automaatit ei hyväksy etiketittömiä pulloja, mutta osa hyväksyy. Esim. Lidl:n koneet. Ja niihinkin koneisiin jotka sylkee etiketitöntä pulloa ulos, voi osaan sen pullon 'tuupata' lukijan ohi sinne hihnan peräpäähän. Sieltä se sitten siirtyy muiden sekaan tavalla tai toisella. Eikä tarvitse laittaa pulloa roskikseen. En ota kantaa siihen onko noista kemikaaleista haittaa palautuspulloissa. Joo, aivan OT, mutta pää on nyt audit moodissa.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Parasta on kokeilla eri keinoja ja löytää itselle sopiva metodi. Sen jälkeen kun mulla kesti microphen reilun 1,5v pidin omaani mulle riittävänä Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, ikävää on hintakehitys, niin C-41 kuin E-6 puolella. Nykyisellä hintatasolla alkaa jo c41 kotikehityskin tuntua tosin houkuttavalta. (Puhumattakaan esim. reilummasta laakadian näppäilystä ja sen kuluista Erityisen karvaalta nuo hinnat tuntuvat, jos oma filmivarasto on jotain pakkasessa pidettyä yli-ikäistä, jonka on ostanut tyyliin euron rulla.
Vs: Paljonko maksaa kehitys? Aina vaan enempi syytä tilata vaikka ne Fujin ja Kodakin kemiat. Ei ole oikeasti vaikeaa ja varsinkin C41 on myös nopea(mpaa kuin mustavalkoprosessi), kunhan lämpötilan saa sinne 38 huitteille. Samoin jos olettaa että ihan pieni värivirhe voi filmin iän takia olla, niin voinee sen myös hyväksyä prosessilta (ei sillä että ikinä olis huomattu mitä me ny ollaan kymmenisen vai viistoista litraa Tetenalin kittiä kohta käytetty). Diaprosessi nyt vähän on pidempi, mutta kun vaikka reilummalla tankilla kehittelee niin on se tehokasta ja todella palkitsevaakin.