Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Kyllä ja ei - tavallaan.. . Oranssimaskauksella poistetaan mm. sivuabsorptioiden aiheuttamia värien vääristymiä leikkaamalla herkisteiden "overlapping"-alueita. Lisäksi filmiemulsioissa on ollut "active scavenger"-tyyppisiä (Kodacolor) kemiallisia ratkaisuja värien epäpuhtauksien suitsimiseen raja-alueilla.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Täällä on selostus oranssista maskista ja sen poistosta: Orange mask removal, Burton's technique Olen tehnyt ohjelmanpätkän, joka poistaa oranssin hunnun yo. menetelmällä. Toimii, mutta ei vaan ole vielä kertynyt vertailu-dataa (Vaatisi negaa, jossa on kuvattu vaikka SpyderCHECKR 24).
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Jos pitäisi saada kuvattua negatiivi mahdollisimman suurella dynamiikalla digikameralle, niin miten sen tekee? Alla on kuva, johon on mitattu eo. SpyderCHECKR:n (harmaa-)ruudut. Kuvaus on tehty seitsemällä eri salamateholla (Löysin virheen ohjelmasta, joten RAW-käyrät ei ole aivan samanlaiset aiempien kanssa): [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/RAW+Optimikayra.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva1: Mittausarvoista on piirretty RAW-käyräparvi, jossa kullakin teholla R, G1, G2 ja B käyrät[/align] Kuvaan on piirretty myös leveä harmaa optimikäyrä, jolla kameran AD-muunnos antaa suurimman dynamiikan. Jos kaikki RAW-värikanavat saisi siirrettyä tuon harmaan käyrän sisälle, saataisiin digi-kuvasta eniten erilaisia värejä. - Harmaan optimialueen yläpuolelle jäävät värikanavat leikkaantuvat huipustaan (saturoituvat) melkein kaikki. Tästä seuraa leikkaantuvaan väriin epälineerisuutta ja lopullisessa kuvassa pikselit onkin väärän värisiä. - Alapuolelle jäävät taas eivät saavuta saturaatiorajaa suurimmillakaan intensiteeteillä ja käyrä leikkaakin ohuella harmaalla pystyviivalla merkittyä suurinta Adobe RGB nimellisarvoa. Nämä värikanavat jäävät siten alle mahdollisen maksimi-dynamiikan, josta seuraa RGB-pikselien värien vähentyminen. - Värikanavien käyrät erovat toisistaan kovasti paljon tällä kameralla - niistä ei muodostu tiivistä kimppua (yhteen kimppuun kuuluu RAW-värikanavat R, G1, G2 ja B). Salaman kaksinkertainen tehokaan ei riitä pitämään saman tehoisia kimppuja erillään toisistaan. Miten sitten saada käyttöön koko mahdollinen dynamiikka-alue: 1) Balansoidaan värit värisuodattimilla siten (salaman eteen tai objektiivin eteen), että samalla salamateholla käyrät (R, G1, G2 ja B) kulkee lähella toisiaan, yhtenä kimppuna, ja parhaassa tapauksessa yhtyy. Jos käytettävissä on negatiivi, jolle on kuvattu SpyderCHECKR (jolloin digikuvassa on mukana negatiivin oranssi "maski"), niin tulos on maksimaalisen hyvä (tällä ei voi kuitenkaan poistaa oranssia maskia). 2) Salaman etäisyyttä ja tehoa säätämällä taivutetaan koko saatu (R, G1, G2, B) kimppu yo. kuvan harmaalle optimialueelle. Tehon ja paikan optimi saavutetaan, kun SpyderCHECKR:n valkoisen ruudun kohdalta saadaan kaikkiin värikanaviin lähes maksimi-intensiteetit (lähes saturoiva signaali). Kysymys: Miksi ihmeessä noi samalla salamateholla otetut käyrät (R, G1, G2 ja B)on noin paljon erossa toisistaan (tai G1 ja G2 on kyllä melkein yhdessä) ? (Olen yrittänyt tuoda kuvassa esiin sen, että samalla teholla otetut käyrät erottaa.) Onko mun salaman valkotasapaino jotenkin pielessä (kuvatessa ei ole ollut värisuodattimia), vai onko kameran (Canon EOS 7D I) bayer-suodatin vaan sellainen, että värien intensiteetti menee noin kovasti erilaisiksi. [hr][/hr] Kun kuvaan ottaa mukaan myös Adobe RGB muodossa olevan gamma-korjatun datan, saadaan käyrät lineaarisiksi: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/Optimikayrat.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Vihreän värikanavan mittausarvoista on piirretty RAW- sekä Adobe RGB (Gamma 1/2.1) käyräparvet[/align] Kuvasta näkee hyvin kuinka epälineaarisiksi Adobe RGB-käyrät (ylempi rypäs) menee saturoituessaan RAW-tilassa (alempi rypäs). Jos RAW-värikanava ei saavuta suurimmallakaan intensiteeteillä saturaatiotasoa, voidaan kanava skaalata RGB-dataan (kuten kuvasta näkyy), mutta dynamiikan supistumista se ei korjaa. Ja sitten: Onko RAW-konversiossa ominaisuus, joka saattaa siirtää RGB-käyrän saturoimaan liian aikaisin (Olen havainnut jotain tämän suuntaista). Vai onko niin, että jos mikään RAW-käyrä ei saturoi, niin mikään RGB-käyräkään ei tee sitä.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Eikö tuo havainto täsmää aika hyvin värikanavien herkkyyteen tässä http://www.dxomark.com/Cameras/Canon/EOS-7D---Measurements (tuosta Color response-kohta ylärivistä)
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Kyllä sieltä (Color Response/Relative Sensitivies) näkee tuon epäbalanssin. Suodattimista otetaan ilmeiseti kennolle kaikki, mitä suinkin läpi tulee haluttua väriä, jotta herkkyys ei kärsisi. Luulisin. Balanssista viis. Negatiivien kuvauksessa valoa on kuitenkin tarpeeksi käytettävissä, joten kanavien balansointi yhteen kimppuun on mahdollista suodattimilla. Lisätään vain valoa lopuksi, jotta saadaan dynamiikka maksimiin. Kokeilin myös mun Canon EOS 30D kameralla (pääasiassa testatakseni mun ohjelmaa), miltä näyttää RAW-kanavien vaste. Käytin kameran salamaa kuvatessani SpyderCHECKR:n (harmaa-)ruudut. Tällaisen vasteen sain: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/RAW+Curves.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Canon EOS 30D RAW-vaste[/align] Kuva on otettu manuaalitilassa, mutta sisäinen salama mittaa silti automaattisesti tarvittavan valon (en tiedä). Ainakaan sen tehoa ei saa mistään säätää. Joka tapauksessa vihreät kanavat on aika hyvin optimialueella, mutta punainen RAW-kanava jää pahuksen alas vähentäen melkosen paljon värien määrään. Kysymys: Jos yo. kuvan RAW-vasteen käyrät saa kasattua pakalla suodattimia yhdeksi kimpuksi ja lopuksi valon määrää lisäämällä kallistettua kimpun optimaaliseen asentoon dynamiikan kannalta (kanavissa ei saturoitumista sekä käyrät ei törmää oikean reunaan liian alhaalla), niin mitä tapahtuu RAW-muuntimessa? Pitäisikö sen värimatriisiin etsiä uudet parametrit. Vai saako kuvaan vielä oikeat värit ihan vaan säätämällä valkotasapainon?
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Kokeilin muutamalla LEE filtterillä RAW värikanavia (2 salamaa, joiden eteen omat erilaiset filtterit). Otin 2 kuvaa: <LIST> <LI> Ilman filttereitä referenssikuva (yhtenäinen ohut viiva)</LI> <LI> Kummankin salaman edessä LEE filtteri (pistekatkoviivakäyrä). Salaman A edessä LEE 128 Pinkki ja B:n edessä LEE 286 Sininen.</LI> </LIST> Päädyin näihin ilman sen suurempaa miettimistä - halusin vain siirtää sekä sinistä, että punaista kanavaa jyrkemmäksi (lähemmäs vihreitä) ja nähdä kuinka herkästi siirtymä tapahtuu. [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/Kaavio+RAW+LEE+128+P286.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: RAW värikanavat (R, G1, G2 ja B) ilman filtteria ja kahdella filttrillä[/align] Vertailukäyrät (yhtenäinen ohut) on otettu salamakuvasta ilman filtteriä. Siksi yhtenäisellä viivatyypillä esitetyt käyrätkin kulkee ylempänä (Salameteho on pidetty kummassakin kuvassa samana).) Filtterillä otetussa kuvassa näkyy kokeilun onnistuneen liiankin hyvin: sininen on hypännyt vihreiden yläpuolelle (suodatin on siis liian voimakas). Pinkki suodatin sen sijaan ei aivan riittänyt. Tässä vaiheessa miettii miten noiden suodattimien läpäisykäyrät vaikuttaa lopulliseen värien oikeellisuuteen (muuttuuko värien suhteet). Saako tällä tavoin vain pilattua negatiivien värimaailman - vaikka toisaalta saisikin kamerasta laajemman väiriavaruuden.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Milloin olet aikonut kokeilla ihan oikean värinegan kuvaamista?
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja +1 Onneksi värinegan kuvaaminen on mukavaa (Mired-arvojen muuntelussa oli mulle ihan tarpeeksi puuhaa...)
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Kyllä mä olen jo kuvannut niitäkin, mutta ensin pitää tehdä ja tutkia ne asiat, mitkä on epäselviä. Tai kiinnostavia. Niin ja ohjelman pitää myös toimia - ne vaatii yleensä testausta enemmän kuin rakenteen miettimiseen ja itse koodin vääntämiseen menee aikaa. Kuvaushan on nopeaa toimintaa tähän verrattuna.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Miten todennat että ohjelma tuottaa oikeita/vääriä tuloksia? Mihin vertaat tuloksia?
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Nyt ollaan otsikon aihealueen ulkopuolella, mutta vastataan. Tuohon on mahdoton sanoa mitään yleispätevää. Eikä menetelmät ole käytännössäkään 100% varmoja. Kuten ohjelmien kehityksestä on hyvin itse kukin havainnut. Tällä hetkellä mä joudun tekemään päätöksiä, jotka vaikuttaa koko myöhempään ohjelman rakenteeseen. Muun muassa seuraavanlaisia: <LIST> <LI> Mua vaivaa mahdollisuus ottaa kamerasta negakuvauksessa irti enemmän dynamiikkaa, kuin on mahdollista arkikuvauksessa: Väritetään käytetyt valot sopivasti ja nostetaan valon määrä ideaalille tasolle dynamiikan kannalta.</LI> <LI> Saako vahvasti väritetyillä valoilla otetusta digi-kuvasta tehtyä lineaarisen oikeavärisen RGB-kuvan. Tätä voi testata ilman negatiivikuvia, kuten olen nyt alustavasti tehnytkin. Testaukseen on käytettävissä SpyderCHECKR värikortti ja sen värikanavien nimellisarvot. Niin ja digikamera.</LI> <LI> Joudunko tekemään kameralle ja suodattimille ICC-profiilin, jolla ohjelma korjaa väriavaruuden ennen kuin se viedään kuvankäsittelyohjelmalle (kuten LightRoomiin)</LI> <LI> Voinko käyttää koko LibRaw:n repertuaaria, vai tyydynkö vain sen RAW-tiedostojen lukupalaan. (LibRaw on avoimen lähdekoodin kirjasto, jolla voi avata melkein kaikkien kameramallien RAW-formaatin tiedostot. RAW-tiedostojen luvun lisäksi se osaa muun muassa muuntaa RAW-formaatin RGB-muotoon)</LI> <LI> Siirrynkö heti RAW-formaatin avaamisen jälkeen 32-bitin integer käsittelyyn tai floating point lukuihin. RawLib tekee kaiken 16-bitin lukualueella.</LI> <LI> Jos siirryn pois 16-bittisestä värikanavakäsittelystä, joudun onkimaan kamerakohtaisesti esiin parametrit värien muunnos-matriisille. Tämä aiheuttaa sen, etten tulisi tekemään ohjelmasta yleiskäyttöistä, vaan nuo arvot kaivan vain omille kameramalleille (nykyisille ja tuleville).</LI> <LI> Kannattaako tuollaista käsittelyä kuville tehdä, vaikka sen voisikin. Vai antaako mennä helpomman kautta (siis kuvaan normaalissa salaman tuottamassa valossa ja annan LibRaw:n tehdä vaikka Adobe RGB-kuvan).</LI> </LIST> Muuten: [QUOTE> [/QUOTE] Jos lukee hieman rivien välistä, niin tässä saatat viitata myös aikataulullisiin seikkoihin. Minusta harrastukseen ei ole hyvä liittää luterilaista työmoraalia. Tätä tehdään sen takia ja sillä tavoin, että homma on mukavaa ja siitä tykkää.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Testauksen problematiikasta: - jos teet ohjelman, jonka tehtävänä on laskea yhteen kaksi kokonaislukua väliltä 1...10 niin sen oikeellisuus on testattavissa. - kun teet ohjelmaa, jonka pitäisi ratkaista miten "väärävärisestä" värinegasta saadaan tehtyä lineaarinen oikeavärinen RGB-kuva, niin sen oikeellisuus ei ole testaamalla ratkaistavissa. IMHO.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Mired "In photography, mireds are used to indicate the color temperature shift provided by a filter or gel for a given film and light source." Ks. myös http://www.leefilters.com/lighting/mired-shift-calculator.html
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja ??? Kuis niin? Helpoltahan tuo vaikuttaa. Kuvataan joku colorchecker-taulu, jonka väriarvot ovat tiedossa. Katsotaan, ovatko aikaansaadun kuvan RGB-arvot sanoja. Mikä siinä vaikeata olisi? Tuloksena on jonkinlainen LUT, josta profiiliohjelmat laskevat profiilin. En oikein tiedä toisaalta, miksi sellaista ohjelmaa pitäisi tehdä, kun niitä on ollut parikymmentä vuotta kaupan, tosin at a price.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Muistanko oikein, että Jaavan tarkoitus on kuvata vanhoja värinegoja, joihin ei ole kuvattuna colorchecker-taulua? Eli verrokki puuttuu. Nykyäänhän saa esim. X-Riten Passportin runsaalla satasella, sisältää softan joka tekee DNG-profiilin. http://xritephoto.com/colorchecker-passport-photo
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Jos tavoitteena on digitoinnin fotometrinen oikeellisuus, ei kauhean hyvää verrokkia ole. Jos tavoitteena on hyvään kuvaan pyrkivän digitoinnin visuaalinen laatu, on verrokki se, mitä tiedämme kuvatuista asioista ja kuvan visuaalinen arviointi on pätevä testaustapa: ovatko elementit sen värisiä kuin niiden odotetaan olevan.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja No joo, ei nyt ihan noinkaan. Kaikki värireferenssit ankkuroidaan johonkin, joskin jossain määrin sopimuksenvaraisiin standardeihin ja niistä sitten tehdään kalibrointireferenssit, joissa tulee mukana korjailuarvot kyseiselle materiaalille.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Tarkoitus ei ole tässä käsitella itse negoja, vaan kameran värimatriisin aiheuttama epäbalanssi värikanavissa. Operaatiossa ei tarvita värinegaa ollenkaan (niitä tarvitaan vasta seuraavassa vaiheessa). Siis tässä pyritään mahdollisimman hyvään dynamiikkaan kaikissa RAW värkanavissa. Siksi tuo salaman valon värin muutos sopivaksi tätä varten. Ja lopuksi saamaan muunnos RGB muotoon mahdollisimman lähelle Datacolor:n SpyderCHECKR 24 talua (jonka omistan). En tiedä kuinka hyvin noi 24 ruutua sitten riittää juuri minkäänlaiseen tarkkuuteen.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Myös ilmaisia ja open source. Ei se mikään mahdoton ponnistus tuollaista ole tehdä. Samalla voi tehdä koko homman yhdellä ohjelmalla ja kirjoittaa lopputuloksen 16-bittiseen tiedostoon LightRoom:a varten(vaikka sisäinen käsittely olisi float tai int32). Todennäköisesti tämän hetken sisäisen käsittelyn 16-bittisyydestä johtuu: Nyt kun olen kokeillut suodattimilla muuttaa valon väriä, niin päädyn yhtään suuremmilla salaman tehoilla tilanteeseen, jossa RAW-kanavat ei saturoidu, mutta kortin valkoinen ruutu RGB-muodossa on tapissa.