Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Dynamiikka on toisaalta on-off asia, mutta käytännön kuvaamisen kannalta taas ei. On sellaisiakin ihan hyvänä pidettyjä kameroita joissa esim 3 aukon valotuksen nosto tuottaa perusherkkyydelläkin vaikeuksia. Tummat alueet kohisevat ja voi tulla bändingiä. Tämä käytännön kokemus korrelio kameran dynamiikan kanssa, mutta ei ole ymmärtääkseni ihan sama asia kuin dynamiikan raja.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Mennään hieman otsikon ohi, mutta pysytään RAW-tiedoston lukuarvoissa edelleen. Ohessa kuva RAW-tiedostosta luettavissa olevista kameran kennosta saatavista värisignaaleista. Kuvasin harmaakorttia eri EV-arvoilla (FOTONEJA OBJEKTIIVILLE akseli) ja luin kullekin värille lukeman RAW-tiedostosta (A/D akseli). Kuva perustuu siis todelliseen tilanteseen, vaikka akseleilta puuttuu numeeriset arvot (suhteet on silti oikeat) (Testissä oli Canon EOS 30D). [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/V%C3%A4rivaste.png/_smaller.jpg"]</IMG> Kuva: Harmaakorttivaste[/align] Kuten kuvasta näkyy, värit saturoituu eri kohdissa, mikä on ymmärrettävää kun Bayer-suodatin verottaa fotoneita väreille eri "voimalla" ja kennokin reagoi todennäköisesti väreille hieman eri tavoin. - MAX on arvo, jota suurempaa ei saturoituneen kuvan RAW-tiedostosta löydy. - Harmaakorttikuvassa vihreät kuvapisteet saturoituu ensimmäisinä (saavuttaa MAX-arvon). Tämän jälkeen (kuvassa oikealla puollella) värit eivät voi esiintyä "oikeanlaisina", koska osa väritiedosta puuttuu. Kuvassa, jossa vihreä ei ole kovin voimakas, tulee epälineaarinen alue vastaan myöhemmin kuin yo. harmaakorttikuvassa. Näkyykö tuo epälineaarisuus yleensä kuvissa - huomaako sitä? Tuossa kuvassahan ilmiö vaikuttaa merkittävältä.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Miten tilanne eroaa siitä, että kuvataan vaikkapa sinistä taivasta? Silloinhan tuo sininen kanava nousee huomattavasti voimakkaammin nostettaessa valotusta. Jossakin kohtaa sinisyys alkaa hävitä ja taivas alkaa muuttua valkoiseksi (tai sanotaan nyt vaikka, että neutraaliksi). Eli yritän sanoa, että kyllähän kuva voi palaa puhki, eikä todellakaan kanavat pala puhki samaan aikaan. Tilanne on pikemminkin edelleen varsin lineaarinen, mutta mittausalue vaan loppuu. Ja vaikka kuvaisi harmaakorttia, niin valon värijakauma voi olla mitä tahansa. Koeta tehdä tuo sama käppyrä käyttäen hehkulamppua, suoraa auringonvaloa tai varjon puolen valoa suoraan siniseltä taivaalta.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja En tullut maininneeksi käytettyä valoa ... taisin pitää liian triviaalina. Kuriositeettina: käytin Yongnuo:n salamaa. Jatkoajatus: Jos suodatetaan käytetty valo siten, että kuvan "raakavärivärikanavat" saadaan mahdollisimman voimakkaina läpi A/D-muuntimista, kuitenkaan saturoitumatta. Edellisen harmaakorttikuvissa käytetyn kuvausvalon optimi olisi siis se, että kolmen käyrän kulmakerroin olisi sama ja saavuttaisi MAX-arvon kuvattavan suurimmalla intensiteetillä. Koko kuvalle pitäisi etsiä siis optimi valospektri. Mitä saavutetaan: Tämähän vääristää väribalanssin RAW-tiedostossa [sup](*[/sup], mutta samalla kukin väri tulee mitattua A/D-muuntimen tarkimmalla skaalalla. Onko tässä kuitenkin tapa maksimoida kennosta saatavien "stoppien" määrä? [sup]*)[/sup] Jos nyt RAW-tiedoston väribalanssista voi edes puhua. Toistaako RAW-konvertteri virheellisen väribalanssin kuitenkin sellaisena, että lopullisen kuvan balanssi voidaan korjata vaikka manuaalisesti? Kamerallehan voisi tehdä myös kalibrointitiedoston käytetyllä kuvausvalolla.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Tuota,, ajattelitko kuvata pelkkää harmaakorttia sillä kameralla. Jos yrität optimoida jokaisen pikselin raakavärikanavat niin, että ne tulevat mahdollisimman voimakkaina läpi A/D-muuntimista, on syntyvä kuva varsin yksitoikkoinen. Lisäksi ne kennon värifilttereiden suodatukset on tyypillisesti jotain tämän näköistä: <IMG src="http://www.olympusmicro.com/primer/digitalimaging/images/cmos/cmoschipsfigure4.jpg"]</IMG> Saattaa olla hiukan optimoimista. Kuvittelen tajuavani, mitä ajat takaa, mutta kun tarkoitus olisi kuitenkin kuvata ihan oikeita kohteita, eikä pyrkiä maksimoimaan jotain. Sinä nyt luultavasti kuitenkin pohdit tätä jossain dian digitoinnissa ja siinä käytettävän valon optimoimista, eikö? Jos sinulla on säädettävällä valospektrillä varustettu valonlähde, niin äkkiäkös tuollaisen valot haet. Sitten taas vastaava käännös takaisin jälkikäsittelyssä. Ai mutta sehän taas sitten leikkaa johonkin bittirajaan, jos kanavat on optimaalisesti maksimoitu, kannattaa käyttää tuossa vaihessa 32-bittisiä kanavia. Mitenhän sen saisi sitten näytölle. Tosin kun vähän mietin, niin kyllä tuota tehdään valokuvauksessakin. Esimerkiksi vedenalaiskuvauksessa voidaan tehdä niin, että salaman eteen laitetaan vihreä tai sininen suodatin ja linssin eteen taas punainen. Tällöin salaman väri säätyy suunnilleen samaksi kuin ympäröivä valo ja taas punainen kääntää noita kaikkia vihreitä alaspäin. Tällöin lopputuloksessa voidaan paremmin säätää kohteiden värejä "oikeammiksi", kun punaisessa kanavassa on jotain materiaaliakin. On kuitenkin huomattava, että jos laitat kameran eteen suodattimia, niin syöt sitä valon määrää, ja se taas saattaa aiheuttaa enemmän haittaa kuvalle kuin muuten saatava etu.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Tarkoitus on kuvata negatiiveja - siis hyvin kontrolloiduissa olosuhteissa. 1. Jos haluais maksimoida A/D-muunnoksen tarkuuden, niin vois yrittää kuvakohtaisesti saada jokaisen värikanavan yltämään maksimiinsa (valaistuksen voimakkuus ja spektri). Ja sitten RAW-muunnoksen jälkeen (tai sen yhteydessä, jos oma konvertteri ) sovittaa väribalanssin. 2. Toi mun ajatus optimoinnista, siis saada R,G ja B vasteiden kulmakertoimet samoiksi, ei tee maksimia. Tämä siis tehtäisiin per kamera ja valolaatikko suodattimineen (ei kuvakohtaisesti). En ole kuitenkaan ollenkaan varma, antaako tuo kulmakerrointen saattaminen samaksi mitään etua. Ja miten se vaikuttaa kamerakohtaiseen RAW-konversioon - tuleeko sekundaa. Mä olen rakennellut valolaatikkoa, jota valaisee kaksi salamaa. Laatikon sisäpinta on maalattu vaalealla ja salamoiden eteen on tarkoitus laittaa suodattimet. Alkuperäinen ajatus on kompensoida pelkästään värinegatiivien oranssia hohdetta (A/D-muunnoksen kannalta), mutta juolahti myöhemmin mieleen, että eikös samalla voisi balanssoida kameran Bayer-suodattimenkin vaikutusta. Kun valoa (määrää ja spektriä) nyt on melko helppo säädellä. Negatiivista otetun RAW-kuvan "välikäsittelyssä" on tarkoitus tehdä RAW-konversio, poistaa oranssi hehku ja kääntää kuvat positiiveiksi. En tiedä kannattaisiko kuvista poistaa tässä vaiheessa myös salamoiden edessä olevien suodattimienkin vaikutusta. Kuvien loppukäsittely on joka tapauksessa suoritettava kaupallisella kuvankäsittelyohjelmalla normaaliin tapaan. Kappas, tämähän on mielenkiintoista. Eikös tässä ole jotakuinkin samat perusteet kuin munkin tapauksessa. Värit vaan toiset.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Jos palataan vielä tuohon harmaakorttivasteen kuvaan: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/V%C3%A4rivaste.png/_smaller.jpg"]</IMG> Kuva: Harmaakorttivaste[/align] Lisäsin kuvaan punaisen ja sinisen prosentit, joissa kolmeväripikselit muuttuu värivirheellisiksi RAW-konvertterissa (pikselit joihin kuuluu saturoitunut vihreä). Jos oletetaan muutoin ideaalinen kamera, niin saadaan väriavaruuden kooksi lineaarisella alueella tilanteessa, jossa värivasteiden kulmakertoimet ovat samat: [align=center]MAX x MAX x MAX = MAX[sup]3[/sup][/align] Kun taas väriavaruus yo. kuvan tilanteessa: [align=center]MAX x 75/100xMAX x 55/100*MAX = 0,4125 x MAX[sup]3[/sup][/align] Kuvan tilanteessa on käytössä siis vain 41,25% väriavaruudesta lineaarisella alueella.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Jäin miettimään tuota negatiivin oranssia, jota halusit kompensoida. Muistelin, että se oranssi ei ole siinä ihan turhaan. Kaivelin pari artikkelia http://photo.net/learn/orange-negative-mask http://www.brianpritchard.com/why_colour_negative_is_orange.htm Eli joudut huomioimaan kennon lisäksi paljon enemmän sitä negan värin muodostumista, jos haluat maksimoida sitä kuvan dynamiikkaa. Saatko muutenkaan yhdistettyä nämä kaksi tarvetta samaan valon värisäätöön? Jotenkin tuntuisi, että valaisevan valon värin säätämisen tilalla kannattaisi mieluummin käyttää jonkinlaista kanavakohtaista HDR:ää. Siis valottaa nega kameralla usealla valotuksella, kaivella kaikki informaatio RAW:sta kanavakohtaisesti ja vasta niistä yhdistää sitten kuva omalla konversio-algoritimilla. Joka tapauksessa joudut miettimään tuon erilaisille filmeille, eikä värinegan kääntö ole suoraviivaista kuitenkaan. Homma voisi pysyä paremmin hallussa, kun se kaikki informaatio olisi samassa paikassa ja säädettävissä.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Kuvasin mun SpyderCHECKR 24:n ja kiinalaisen Color Checker kopion, sekä mittasin saadusta RAW-tiedostosta harmaiden ruutujen värikanavat R, G ja B (otin kunkin ruudun keskellä olevasta pienestä alasta mediaanin). Sain siis tällaisen kuvan: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/ColorChecker+Ja+kiinalainen+kopio+mitatut.png/_smaller.jpg"]</IMG> Kuva 1: Vasemmalla SpyderCHECKR 24 ja oikealla kiinalainen kopio[/align] Mitatut ruudut on numeroitu punaisella (SpyderCHECKR 24:ssä 19-24 ja kiinalaisessa 019-024). Sain siis RAW-tiedostosta mittaustulosten mediaanit kummallekin kortille ja kustakin numeroidusta ruudusta kolmelle värikanavalle (R, G ja B). Siis yhteensä 36 mittausta. Mittaustulokset(mediaanit) sijoitin kaavioon: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/Vertailu+3.png/_img1280.jpg"]</IMG> Kuva 2: Mittaustulokset (kiinalaisen kortin tulokset ohuella katkoviivalla)[/align] Vaaka-akseli on saatu SpyderCHECKR 24:n julkaisemasta datasta sRGB-avaruudessa ja kiinalaisessa kortissa itsessään on nimellisarvot (tosin väriavaruutta ei mainita, oletan sRGB:ksi). Normalisoin myös vaaka-akselin lukemat prosenteiksi 0 - 100%. Muutamia huomioita: <LIST> <LI> Kanavien kuvaajissa näkyvä käyryys johtunee RAW-tiedoston "lineaarisuudesta". Eikös tämä kompensoida gammakorjauksella (funktiolla jonka kuvaaja on juuri päinvastoin käyrtyvä) tai ICC-profiililla RAW-konversion jälkeen. Vai korjataanko niillä vain näyttölaitteen epälineaarisuuksia.</LI> <LI> Kiinalaisessa kortissa on "kuoppa" ruudun 021 kohdalla (ympyröity kaavioissa punaisella). Se esiintyy kaikissa väreissä (R, G ja B) ja näkyy myös ottamissani/mittaamassani kahdessa muussa valotuksessa (ali- ja ylivalotus). Johtuneeko siitä, että ruudun nimellisarvo on ilmoitettu väärin vai siitä, että sen väri on kortissa väärä. Suhtaudun todella varauksella kiinalaiseen korttiin!</LI> <LI> Käytin kuvatessa xenon lamppuista valonheitintä, joka antaa aika erikoisen spektrin. Värien kanavat käyttäytyy toisin kuin aiemmin esittämässäni kaaviossa. Tosin olen saattanut "kämmätäkin" aiemman kaavion kanssa.</LI> <LI> Normalisoin mittaustulosten intensiteetit prosenteiksi käyttämällä kameran (EOS 7D) RAW-tiedostosta joskus löytämääni suurinta (toimivalta vaikuttavan) värikanavan intensiteettiä 16378.</LI> <LI> Ylivalotetussa kuvassa (kuva 3 alla) saturoituminen tapahtuu jo vähän yli 80% kohdalla ja käyrien muodot muuttuu reilusti ennen saturaatiota. Tarkoittaneeko sitä, että todellisempi saturoituminen tapahtuu EOS 7D:llä jo 80%x16378 = 13000 paikkeilla - siis 13,7 EV (kun tarkastellaan mediaaneja)</LI> </LIST> [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/Vertailu+2.png/_img1280.jpg"]</IMG> Kuva 3: Ylivalotettu kuva, jossa värikanavat saturoituu[/align] Kaavioita katsomalla vihreä kanava vaikuttaa selkeästi heikommalta kuin punainen ja sininen. Kolmiväripikselit kasataan ymmärtääkseni kuitenkin niin, että kuhunkin tulee yksi punainen ja sininen, sekä kaksi vihreää. Siis jotenkin näin: [align=center]k[sub]1[/sub]R + k[sub]2[/sub]G[sub]1[/sub] + k[sub]3[/sub]G[sub]2[/sub] + k[sub]4[/sub]B = R[sub]pix[/sub] k[sub]5[/sub]R + k[sub]6[/sub]G[sub]1[/sub] + k[sub]7[/sub]G[sub]2[/sub] + k[sub]8[/sub]B = G[sub]pix[/sub] k[sub]9[/sub]R + k[sub]10[/sub]G[sub]1[/sub] + k[sub]11[/sub]G[sub]2[/sub] + k[sub]12[/sub]B = B[sub]pix[/sub][/align] Joten kolmiväripikselin vihreän (G[sub]pix[/sub]) resoluutio voi olla parempi kuin yhden RAW-vihreän (G[sub]1[/sub] tai G[sub]2[/sub]). Loppupäätelmänä kameran kennon käyttäytymistä eri valoissa pitää tutkia aika paljon enemmän, jos meinaan alkaa kompensoimaan suodattimilla (valon spektrillä) sen ominaisuuksia A/D-muunnoksen optimointia varten.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Valmistaja voi gamma-korjailulla korostaa tai vähentää korostusta haluamiamissaan kohdissa. Toki ensimmäisenä tulee mieleen gamma-arvojen korjaus koko herkkyysalueen linearisuuden parantamiseksi, mutta onhan "taajuusvastetta" mahdollista tuolla tavoin ronklata esimerkiksi eri markkina-alueiden preferenssien mukaan. Tuo valonlähteiden spektri on melkoinen ongelma kotona mitattaessa. Pelkkä korkea CRI-arvo ei vielä takaa yhtään mitään näytteidenoton suppeuden vuoksi. ICC-profiililla se laite viedään sitten standardiväriavaruuteen, johon muut laitteet tulevat liitännäisinä omilla ajuriprofiileillaan. Miten kortin värien tiheydet on ilmoitettu? Jos se on kalibroitu ja sille on olemassa viitteelliset korjailuarvot heidän käyttämäänsä referenssiin, sen pitäisi olla ihan luotettava. Jos budjailet täällä ytimessä, voin tarkistusmitata densiteetit Color Checkeristäsi X-Riten pintaheijastusmittarilla.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Kun kuvaan negatiiveja on lienee paras tehdä kameralle/kameroille profiili SpyderCHECKR:n avulla. Heillä on ohjelma sitä varten ja homman pitäisi toimia myös LR:ssä. Camera calibration tool, with the new SpyderCHECKR software Profiililla normalisoitaisiin sekä digikameran, että valolaatikon (salamavalaistu) vaikutusta. Profiililla ei onnistune kuitenkaan negatiivin oranssin poisto. Eikä tietysti myöskään filmikuvaan kuvatun kohteen valko-/väritasapainon säätö. Proffiilin teko valolaatikko + kamera + salama + salaman_suodin yhdistelmälle: Sijotan SpyderCHECKR 24 kortin valolaatikon sisään ja otan profiili-kuvan/kuvat. En löytänyt heidän materiaalistaan mitään viitteitä värien tiheyksistä (en tosin tiedä edes miten niitä ilmoitetaan). Vaikuttaisi kuitenkin sillä tavoin laadukkaalta toimijalta (Datacolor), että luulisi heillä olevan tiedossa ja mitattuna sekin puoli. Värien nimellisarvot löytyy netistä: SpyderCHECKR 24 Color Data Kiitos tarjouksesta niffe. Tuo kiinalainen kiinnostaa kuriositeettina. Siinä ollee tuon yhden poikkeavan harmaaruudun lisäksi enemmänkin vikaa. Mutta: <LIST> <LI> Onko sen värit riittävän tiheät, että hyvässäkin valossa tulee oikea väri (sitäkö pintaheijastusmittarilla mitataan)</LI> <LI> Kestävätkö värit aikaa kuinka hyvin (SpyderCHECKR:n isommassa mallissa on punainen mittarimerkki, joka kellertyy kun kortti on ollut liian pitkään auringossa)</LI> <LI> Ja jos siitä saisi spektrometrillä värit, niin onnistuiskohan kortin käyttö joidenkin profilointiohjelmien kanssa (sellaisten mihin saa itse syöttää ruutujen nimellisarvot)</LI> </LIST> Olisko tässä bisnesidea halukkaalle: Halvalla kortteja Kiinasta, tarkka värimääritys Suomessa ja ei kun myyntiin). Saiskohan tuolla spektrometrin hankintakulut takaisin.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Joskus tein värinegan kanssa siten, että mukana oli aina testitarget, josta otin kuvan filminvaihdon yhteydessä... Tai sitten käytin samaa filmiä ja kehitys meni yhtäaikaa. Silloin targetin avulla periaatteessa sai maskit pois ja värit "oikein". Tosin kauaa en jaksanut tuolla tavoin säätää vaan tyydyin taas skannauksen jälkeen nollaamaan oranssia pohjahunnun perusteella. Ongelmahan on siinä, että oranssi maski vaihtelee filmistä ja kehityskerrasta riippuen.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Olen siinä käsityksessä, että oranssi maski ei ole tasavoimakas yli kuva-alueen. Miten saat määritettyä pohjahunnun eri pisteissä kuvaa? Noin minäkin olen ymmärtänyt: vaikka filmeistä tekee tietokannan, niin ei silti saa hyvää tulosta maskin poistossa. Joku väitti myös filmin valmistuseränkin vaikuttavan asiaan. [hr][/hr] Mun nykyinen oranssin maskin poisto-algoritmi: Jos kehitetystä filmistä mittaa värin kuva-alan ulkopuoleta (tarkoitatko tätä hunnulla), niin sillä pääsee jo melko pitkälle. Sen lisäksi pitää vielä määrittää kuinka paljon maskia on missäkin kohtaa kussakin värikanavassa.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Mitenkä se huntu voisi olla muuta kuin tasaisen vahva? Ideahan on vedostusvaiheessa kumota suodatuksella oranssi huntu ja jäljelle jää puhtaat värit. Sama pätee tietysti skannaukseen tai raaka-skannin digitaaliseen käpälöintiin. Huntu on tosiaan se valoittumaton osa. Oli sitten filmin alkuhäntä tai ruutujen välinen tyhjä rako.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Päätin kokeilla salaman ominaisuuksia kuvaamalla DATACOR:n SpyderCHECKR 24 kortin kääntöpuolen (harmaat ruudut) Yonguo YN 600EX-RT salamalla. Kortin kääntöpuoli näyttää tältä (olen merkannut ruutujen numerot kuvaan punaisella): [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/Spyder+Checker+24.png/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: SpyderCHECKR 24 harmaapuoli[/align] Otin kuvat salaman tehoilla 1/1, 1/2, 1/4, 1/8, 1/16, 1/32. 1/64 ja 1/128, mittasin harmaaruutujen keskeltä pienestä alueesta sinisten väriantureiden mediaanin ja sijoitin arvot kaavioon: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/Salamatesti+siniselle.png/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Sinisen värin mittaustulokset salaman eri tehoille[/align] Joitain huomioita kuvasta 2: <LIST> <LI> Mun salama antaa saman lähtötehon sekä 1/1, että 1/2 asennossa. Tämä esiintyy kaikilla kolmella värillä R, G ja B. Täytynee jossain vaiheessa tarkistaa olenko vain kämmännyt, onko salama rikki tai onko salamatyypissä (Yonguo YN 600EX-RT ) "ominaisuus"</LI> <LI> Dynamiikka-alueeksi tulee noin 2000:sta vajaaseen 14000, siis EV 13,51</LI> </LIST> Kokosin mittausarvot myös kaavioon, jossa näkyy kolmen vierekkäisen EV-arvon käyrät R,G ja B-väreille. [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/VMP/EV_Testi+salamalla.png/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Mittaustulokset R,G ja B väreille salaman tehoille 1/8, 1/16 ja 1/32[/align] Joitain huomioita kuvasta 3: <LIST> <LI> Yksi EV lisää valotehoa (teholla 1/8), ja kameran kanavat R ja B leikkaantuvat, jolloin 80% harmaa ja valkoinen ruutu ovat väärän väriset. Lisäksi valkoisessa ruudussa alkaa leikkaantua myös G, joten siihen ei jää yhtään virheetöntä mittausarvoa.</LI> <LI> Yksi EV vähemmän valotehoa (teholla 1/32), ja kameran dynamiikka jää välille 2000 - 6000, siis EV 11,97</LI> <LI> Salaman teholla 1/16 otetussa kuvassa voisi olla enemmän valoa, jotta päästäisiin lähemmäs A/D-muuntimen saturaatiopistettä ja hyödyntämään koko muuntimen käytettävissä oleva dynamiikka.</LI> </LIST> Mietintää: <LIST> <LI> Kun kuvaan negatiiveja salamalla, on valotuksen säätö aika tarkka, jotta pääsen lähelle maksimi-dynamiikkaa.</LI> <LI> Pitäisi testata tuota vihreää käyrää: kuinka se käyttäytyy jos valaisu tehdään vihreämmällä valolla. Nouseeko se R ja B-käyrien tasolle ja mitä tapahtuu RAW-muunnoksessa.</LI> <LI> Lopullinen testihän tulee eteen vasta kun koko kuvausysteemi on valmis: Salamat (ok), suodattimet (jotain hommattuna), valolaatikko (hieman kesken), hajavalon peitto valolaatikon ja kameran väliin (suunnitteilla), objektiivi (ok), kamera (ok) .</LI> </LIST> Jos saisin viritettyä salamat sekä niiden suodattimet niin, että RGB-käyrät kulkee yhdessä nipusssa, melkein saturoituneina, kun kuvataan kirkasta negatiivia, jossa on vain oranssi "maski", niin tilannehan olisi maksimaalisen hyvä A/D-muunnoksen kannalta. Systeemihän (salamat, suodattimet, valolaatikko, tyhjä negatiivi ja kamera) pitäisi olla mahdollista virittää hyvinkin tarkasti tuohon tilaan.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Hmmm... Hieman erilainen lähestymistapa käytännön kuvaamiseen: Jaa, minusta asia on suhteellisen selkeä. Joko kuva syntyy tietyillä arvoilla annetuissa olosuhteissa tai sitten ei. Muuttujia on niin paljon, ettei ole mitenkään varmaa, että ennalta tehdyt laskelmat pätevät. En esim. tiedä, kuinkamonta fotonia kyseisen mallin kenno taltio, ns. pikseli, enkä voikaan sitä tietää. Vain käytäntö kertoon asiasta jotain. Niinpä aivan huvikseni kokeilin, kuinka vähän / paljon tietyoa tarttuu kennnolle kun käytän sisällä illalla tv-ruudun tekstin tallentamiseen täsmälleen samoja valotusarvoja ja herkkyyttä kuin eilen aamulla Suomenlinnassa kirkkaassa ja kuulaassa kesäpävässä maisemakuvauksiin. Periaatteessa ei siis mitään hyödyllistä. Mutta vain periaatteessa... Käytännössä paljonkin hyödyllistä (jopa ns. epäherkällä kroppikennoisella). Se, mikä näyttää matemaattisesti lineaariselta, ei sitä käytännössä ole. Siispä kehoitan kokeilemaan kaikenlaisia "mahdottomuukisa" ja unohtamaan teoriat. Lopputulos ratkaisee.
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Olen selaillut hieman netistä Canon 7D:n mittautuloksia (kun yo. mittauksissa se on käytössä). Tuli vastaan mm. tällainen: Canon 7D sensor analysis <LIST> <LI> Pixel pitch: 4.3 microns</LI> <LI> 18 megapixels</LI> <LI> S/N on 18% gray card, ISO 100 = 67</LI> <LI> Sensor Full Well Capacity at lowest ISO: 24,800 electrons</LI> <LI> Sensor dynamic range = 24800/2.7 = 9,185 = 13.2 stops</LI> <LI> ISO at unity gain (scaled to 12 bit) = 984 (14-bit unity gain = ISO 246)</LI> <LI> Low Light sensitivity Factor: 364</LI> <LI> Apparent Image Quality, AIQ = 60</LI> </LIST> ISO Gain Apparent Maximum Measured e/DN Read Noise signal Dynamic range (electrons) (electrons) stops [align=right]100[/align] [align=right]2.15[/align] [align=right]12.1[/align] [align=right]24800[/align] [align=right]11.0[/align] [align=right]200[/align] [align=right]1.23[/align] [align=right]7.6[/align] [align=right]16300[/align] [align=right]11.1[/align] [align=right]400[/align] [align=right]0.61[/align] [align=right]4.9[/align] [align=right]8150[/align] [align=right]10.7[/align] [align=right]800[/align] [align=right]0.31[/align] [align=right]3.8[/align] [align=right]4080[/align] [align=right]10.1[/align] [align=right]1600[/align] [align=right]0.15[/align] [align=right]3.0[/align] [align=right]2040[/align] [align=right]9.4[/align] [align=right]3200[/align] [align=right]0.077[/align] [align=right]2.7[/align] [align=right]1020[/align] [align=right]8.6[/align] [align=right]6400[/align] [align=right]0.038[/align] [align=right]~2.7[/align] [align=right]510[/align] [align=right]7.6[/align] Sivulla Sensorgen info oli taas tällaista tietoa: Sensor data for Canon EOS-7D ISO Measured Saturation Dynamic Range [align=center]ISO[/align] [align=center](e-)[/align] [align=center](stops)[/align] [align=right]100[/align] [align=center]94[/align] [align=center]20129[/align] [align=center]11.2[/align] Eipä tällaisen datan kanssa pelaamisessa ole juuri järkeä. Tarvehan on vaan sovittaa kameran kennosta saatava signaali hyödyntämään A/D-muunninta optimaalisesti. [hr][/hr] Offtopic: Ajatus on mitata samasta kuvasta sekä RAW-tiedoston ADC-lukemat (kuten aiemmissa olen tehnyt) ja sen lisäksi vastaavat lukemat RAW-konvertoidusta datasta. Jälkimmäiset tuloksethan tuo eri kameroiden anturit samalle viivalle. Samalla niistä näkee missä vaiheessa ADC-muuntimesta saatu lukema alkaa leikkaantua RAW-konversiossa. Tämän jälkeen on mahdollisuus tutkia muunmuassa: <LIST> <LI> Salaman eteen asetetun suodattimen vaikutusta</LI> <LI> Kohinan suodatusta RAW-kuvasta (kuvaamalla useita ruutuja)</LI> <LI> Kennon yksittäisten kuvapisteiden bias:n ja vahvistuksen (bias ja flät) erojen vähentämistä myös suoraan RAW-kuvasta</LI> </LIST>
Vs: Paljonko kamerakennosta löytyy stoppeja Tuohan on selvää pässinlihaa Apparent Image Quality = StoN18 * MPix / 20.0 = sqrt(0.18*Full well electrons) * Mpix / 20.0 Lähde: http://www.clarkvision.com/articles/digital.sensor.performance.summary/#FSAIQ