Noinhan se on. - Kunnon sateet kyllä auttaisivat jonkinverran. Jos altaat täyttyvät, on vettä pakko juoksuttaa, ja turbiinien kautta se sentään tuottaa jotain. Ohijuoksutus ei niinkään.
Onko tuo sinulle jokin yllätys? Kenen sen kuluttajan käyttämän sähkön pitäisi maksaa, ellei kuluttaja itse?
Tälläkin palstalla on useaan kertaan ihmetelty sitä, että Suomen kymmenet talouden tutkimuslaitokset tekevät pääsääntöisesti harhaisia ennusteita. Olisko niin, että kaikilla on samat tietokonemallit, joilla pyöritellään samoja tilastokeskuksen ennakkoarvioita, ja kuinka ollakaan, päädytään suunnilleen samohin tuloksiinkin. Julkistetun tutkimuksen mukaan kun melkein kaikki ennustavat aina samaan suuntaan pieleen. Lähde: Tutkimus | VM on ennustanut talouskasvua pahasti pieleen jo 15 vuoden ajan
Talouden ennustamisen osalta "toivotaan, toivotaan"-budjetointi on tyypillinen tapa rauhoitella väkeä. Kaikkein räikeintä tämä tietokonemallien kunnioittaminen on ilmastonmuutoskultissa, jossa paikallinen ilmasto ei seuraa laisinkaan tietokonemallien käytöstä, mutta siitä huolimatta tietokonemalleja käytetään ensisijaisesti päätöksenteon pohjana. Todellinen data ei päädy ennusteisiin, koska se ei sovi ilmastokultin ideologisiin päämääriin.
Taloudellisten tutkimuslaitosten ennusteita, analyysejä ja oikeastaan mitä tahansa ekonomistien kannanottoja luettaessa tai kuultaessa on hyvä muistaa: 1. Taloustiede ei ole millään tavalla eksakti tiede. 2. Talous on erittäin monimutkainen ja avoin järjestelmä, joka koostuu lukemattomista talouden yksiköistä ja riippuvuussuhteista. Tämän vuoksi esimerkiksi talousennusteet ovat täynnä epävarmuustekijöitä ja oletuksia. 3. Ekonomistit eivät ole objektiivisia, vaikka media mielellään esittää heidän lausumisiaan totuuksina. Ekonomistien arvot ja ideologia ohjaavat enemmän tai vähemmän vahvasti heidän kannanottojaan, jolloin niillä on lähinnä mielipiteen arvo. Näin ollen ekonomistien suosituksiin esimerkiksi julkisen taloutemme jatkuvan velkaantumisongelman hoitamiseksi pitää suhtautua suurella varauksella. 4. Joskus tulee mieleen, että taloudellisten tutkimuslaitosten toiminnalla ja ekonomistien lausunnoilla on lähinnä viihdearvoa. 5. Voin olla täysin väärässä.
Liityn kohta (en ihan vielä...) niffen rintamaan "ilmastokultin" vastustamisessa Alkavat olla nuo professorien jutut jo niin toiselta planeetalta, ettei enää edes oikein naurata. Kaikkia se leipä elättää, sanoi ns. vanha kansa. "Tänä kesänä naiset eri puolilta maailmaa ovat kertoneet Tiktokissa kuukautiskiertonsa menneen sekaisin. Moni on miettinyt, voiko tämä olla sattumaa. Syyksi on esitetty mitä villimpiä salaliittoteorioita. Todellinen selitys ilmiölle saattaisi liittyä ilmaston lämpenemiseen, sanovat planetaarisen terveyden tutkimusprofessori Jouni JaakkolaIlmatieteen laitokselta sekä synnytyksen ja naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta." (HS) Tiktok toki tunnetaan maailmalla erityisen luotettavana tieteellisen lähdeaineiston alustana, vain miten tuon nyt muotoilisi...
Ei semmoista ollut. Arveluita, ehdotuksia että pitäisi tutkia, epäilyjä, että voisi olla mahdollista. Koko juttu huuhaata, vaikka onkin maksullisena. Mätäkuun uutispulaa.
Kyllä Tellukselle skeidaa mahtuu. Tässä demarityyliä: "Törkeästä ihmiskaupasta epäillyllä Veijo Baltzarilla on ollut tukijoita valtakunnan politiikan kärkipaikoilla, etenkin Sdp:n riveissä."
Mitä tulee julkisen talouden velkaantumisen ja varsikin valtionvelan kasvattamisen joka vuosi 10-14 mrd€:lla tervehdyttämiseen ja korjaamiseen, olen sitä mieltä, että tauti paranee puuttumalla sen aiheuttajasyihin eli menojen holtittomaan kasvuun ja moniin valtion ydintehtävien kannalta turhiin menoihin. Mauri Sariolaa mukaellen: menoleikkauksissa parempi on kertarutina kuin kuin ainainen kitinä.
Piti oikein googlata, mitä ihmettä se "planetaarinen terveys" on, kun silläkin alalla tutkijoita (mainitulla valtion kustannuksella) tuntuu elelevän lukuisasti. "Planetaarinen terveys on tieteidenvälinen keino tarkastella ihmisen yhteyttä muuhun luontoon ja hakea uusia systeemisiä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Moniulotteisen ja lukuisia vuorovaikutuksia sisältävän kokonaisuuden luonteen vuoksi ratkaisut ja toimet näyttäytyvät erilaisina kokonaisuuden eri tasoilla ja osissa. Planetaarisen terveyden toteutumiseksi tarvitaan yhtäaikaisia ja samansuuntaisia toimenpiteitä yksilö- ja systeemitasolla kuten esimerkiksi savuttomuuden edistämisessä on tehty." Sen verran väljästi muotoiltu, että tutkijan viran saanut voinee soveltaa akateemista vapautta ja puuhastella ihan mitä tykkää....
Kun ei voi enää pelastaa on syytä amputoida? Ennen sitä: Huolehtikaa edes hygieniasta. (Ei tarvitse edes "googlata?)
Planetaarinen terveys on juuri näiden isojen poikien k**etuksia, joilla saadaan asetettua omat miehet ja naiset kansallisten terveydenhuoltoinstituutioiden avainasemiin pakkomedikalisointia varten. Ilman tällaista kehitystä ei mm. DNA:n saastuttaminen geeniterapialla rokotuksen nimissä ja satojen miljardien dollarien tie tiettyihin taskuihin olisi ollut mahdollista. Koska kyse globaalista toiminnasta, niin myös muiden huuhaa-narratiivien, kuten globaalin ilmastonmuutoksen tai öljyn ja maakaasun loppumisen integroiminen tarinaan on luontevaa.
Heh, nytkö yrität väittää, että esim. öljy ja maakaasu eivät olekaan ns. fossiilisia polttoaineita, ja että tuolla maankuoren sisällä on jokin ”öljytehdas”, joka tuottaa uutta öljyä koko ajan!
Tavallaan. Ei tehdasta, mutta mekanismi. Öljyä syntyy hiilipitoisesta aineksesta sopivassa paineessa ja lämpötilassa. Se on veden jälkeen maankuoren toiseksi yleisin neste ja tuskin loppumassa nyt ainakaan lähitulevaisuudessa. Pumppaaminen saattaa sen sijaan saattaa käydä kalliimmaksi, kun öljyä joutuu vanhoissa lähteissä pumppaamaan syvemmältä kuin aikaisemmin, joskin vanhatkin lähteet täyttyvät hitaasti uudelleen. Eikä siihen mitään dinosauruksen luita tarvita. Fossiilisen materiaalin esiintyminen maankuoressa loppuu 5000 metrissä ja öljyä porataan 8500-10000 metristä. Loppumistarinat saivat alunperin alkunsa Rockefellerien oivalluksesta puhua fossiilisesta polttoaineesta ja öljyn loppumisesta, jotta öljyn hintaa saatiin korotettua vähitellen ja samalla tehtiin öljystä osa maailmanlopun narratiiveja. Ihmisiä pelotellaan öljyn loppumisella, vuoron perään ilmaston jäätymisellä ja kuumenemisella, lehmän pieruilla ja kaiken maailman laboratorioissa luoduilla viruksilla sekä ties millä, mikä nyt vaan tuntuu saavan suistettua ihmiset raiteillaan. Sitten kun ihmiset pelkäävät, niin heitä voi esimerkiksi verottaa lisää asioiden saamiseksi kuntoon. He maksavat mielellään turvallisuuden tunteesta, vaikka todellisuudessa mikään ei muuttuisi. Ajatus on jo vanha ja sitä käytettiin menestyksellisesti ainakin keskiajalla katolisen kirkon anekaupassa eli maksa vähän lisää, niin et kärvenny helvetin tulessa.
"Öljyä syntyy hiilipitoisesta aineksesta sopivassa paineessa ja lämpötilassa." Noinhan se tosiaan menee, ja uutta syntyy hiljalleen - ei tosin ihan mistä vain "hiilipitoisesta" aineksesta, vaan eliöistä, jotka ovat hautautuneet maan alle, levistä ja planktonista. Sopivien olosuhteiden syntyminen kyllä sitten ottaa aikaa, meidän kannaltamme ikävän pitkään. Noin 10-100 miljoonaa vuotta kun odotellaan, niin vot. - Toki uutta syntyy koko ajan, mutta prosessi on hidas, öljyä kulutetaan aika paljon nopeammin kuin sitä syntyy - se minimi 10 miljoonaa vuotta on tosiaan sen verran pitkä, että futuureja ei kannata nyt ostaa kassakaappiin. -BTW, se, että öljyä ei ole kovin syvällä ei johdu siitä, etteikö materiaalia olisi hautautunut syvemmällekin vuosimiljoonien myllerryksessä, vaan siitä, että korkeampi lämpötila ja paine hajottaa hiilivetyjä, ja syvemmällä on sitten lopuksi maakaasua. - Ihan selvää varmuutta ei ole siitä, että uutta raakaöljyä syntyy nykyisin ollenkaan, mutta useimmiten nähty arvio on suuruusluokkaa 10 000 barrelia vuodessa. Kun sitä nykyään käytetään noin 100 miljoonaa barrelia päivässä, kuluu joka päivä noin 10 000 vuoden tuotanto. Maapallon öljyvaroja ei tiedetä mitenkään tarkasti, mutta se kyllä tiedetään, että mainittu Rockefeller oli ihan oikeassa - sattumalta tai oivalluksesta: jos jotain käytetään enemmän kuin valmistetaan, se joskus loppuu.