Brad Arnold kuoli "toissa päivänä". En itse jakanut hänen arvojaan, mutta onhan se väärin, jos 48-vuotiaana joutuu maan hyvästelemään. Oli kuitenkin jossain samaa tarttumapintaa.
Okei... Ajattelin että jotain ikävää sisältyy niin estelin itseäni avaamasta. Alkaa olla masennusta aiheuttavien postauksien seuraamiskiintiö kukkuroillaan. Tarvitsee, elämäänsä välillä, muutakin. Tarpeeksi liikaa luettu nyt vihaa, valheita ja perverssiä propagandaa... (Ei liity "Motrikseen" mitenkään) Vaivun siis omaan maailmaani Se auttaa. Kiitos vastauksesta ja mukavat illat.
Aivan. Tuo viimeinen biisihän oli jollain tapaa oma. Kolari. Sittemmin muuta. 3 Doors Down on Instagram: "Thank you for all the memories so far. Now, I believe “ITS NOT MY TIME” is really my song. This’ll be a battle so we need our prayers warriors! Thank y’all for being the best fans in the world. We love y’all! Brad"
Kun Juuso erosi, tuumin, että heikoin lenkki ketjussa on se, joka pettää. Ja ettei nyt ainakaan vielä huonompaa voi tilalle tulla. Tosi harmi, että olin taas väärässä.
Vähemmän heikko saatiin. Saa nähdä mitä hyvää siitä seuraa. Ehkä HV alueet tuottavat voittoa jo ennen vuodenvaihdetta. Tuottaahan Mehiläinenkin voittoa.
Aivan. Mehiläinen tuottaa voittoa myymällä palveluita mm. hyvinvointialueille. (Taitaa olla tekninen mahdottomuus, että kaupankäynnissä molemmat osapuolet voittavat...)
Täälläkin on varmaan monilla noita ladattavia ”sormiparistoja”, ja niihin liittyen pieni varoitus. Ostin pari viikkoa sitten uuden ns. maailmanradion, ja otin vanhasta radiosta neljä kappaletta Panasonic:in Eneloop -akkuparistoja, jotka siirsin uuteen radioon. Nyt sitten yllättäen halusin tarkistaa uuden radion sarjanumeron, mikä löytyy paristokotelon sisältä. Otin radion käsiin ja ihmettelin, miksi sen paristokotelon kohta oli erittäin lämmin, vaikka radio ei ollut edes päällä, eivätkä akut olleet latauksessa. Kokeilin radiota, ja se meni normaalisti päälle, jonka jälkeen sammutin sen, ja yritin avata paristokotelon kantta. Sepä ei auennutkaan ihan helposti. Tässä yhteydessä tutkin lähemmin radion pohjaa ja huomasin, että paristokotelon kohdalla oli radion muoviseen runkoon tullut jonkinlainen kupru, mikä selitti sen, miksi paristokotelon kansi ei tahtonut aueta. Otin avuksi pienen ruuvimeisselin jolla väkisin väänsin paristokotelon kannen auki ja huomasin, että kaikki neljä akkua olivat muuttuneet sellaisiksi hieman hopean värisiksi, ja kuten alla olevassa kuvassa näkyy, niitten maalipinta oli aivan kuin säröillä. Irrotin kaksi ensimmäistä akkua yksitellen, mutta kolmatta akkua irrottaessa tuli neljäskin akku mukana, johtuen siitä, että kovan lämmön seurauksena nuo kaksi akkua olivat hitsautuneet toisiinsa kiinni, eli melkoinen lämpötila siellä jossain vaiheessa on ollut. Onneksi ei syttynyt sentään tulipaloa. Kyseessä siis lienee yhden akkukennon sisäinen oikosulku, ja kun kaikki kennot ovat sarjaan kytketty, niin kova virta on lämmittänyt jokaista kennoa. Nyt täytyy laittaa Panasonic:ille pientä viestiä aiheesta, mutta tosiaan, kannattaa silloin tällöin tarkistaa, missä kunnossa omat akut on…
Nykymedian toimituksien kyky löytää aina sopiva kuvituskuva kuhunkin juttuun..... no, mykistää. Tunnettu keravalainen pitkäaikaistyötön valokuvaaja on kyllä ihan oikeassa median rappiotilaa solvatessaan.
No, paljonko lehtien pitäisi mielestäsi panostaa tuollaisen uutisen kuvituskuvaan? Pitäisikö esim. se tunnettu keravalainen pitkäaikaistyötön valokuvaaja palkata kuvaamaan tilannetta, jossa ihminen räpiköi jäässä olevassa reiässä. Entä jos tilanne on jo ohi siinä vaiheessa, kun tieto tapauksesta on tullut lehteen? Pitäisikö tuon valokuvaajan jälkeenpäin lavastaa tilanne kuvausta varten? Luulisi, että suurin osa ihmisistä osaa kuvitella suurin piirtein millaiselta tilanne siellä jäällä on näyttänyt. On niitä erilaisia valistusfilmejä jäihin vajoamisen pelastautumisesta sen verran paljon esim. telkkarissa näytetty.
No, ehkäpä. Mutta jos ei siellä lehdessä osattu arvata, että jonkun sieluun sattuu, jos uutistekstissä kerrotaan, että pelastustehtävälle lähetettiin kuusi pelastuslaitoksen yksikköä, ja sitten on yleinen valokuva pelastusalan ihmisten käyttämästä ajoneuvosta.
Joskus aikoinaan oli semmoinen journalistinen periaate, että teksti ja kuva liittyvät jotenkin yhteen, kuva vahvistaa tekstin sisältöä tai päinvastoin. Toimituksilla on yleensä pääsy kuvapankkeihin, joissa on valittavana tuhansia ellei sitten satoja tuhansia kuvia. Pitäisi vain tehdä muutama minuutti työtä kuvan valitsemiseksi - se on toki aika paljon vaadittu, helpompi laittaa sama kuin viime viikollakin.
Ehkä journalismissa ollaan saavutettu useimmilla uutisten osa-alueilla kulminaatiopiste, jossa pelkkä klikkiotsikko riittää. Kuvituskuvan tai kirjoitelman ei tarvitse liittyä enää millään tavalla itse uutiseen...
Ehkäpä se on fiksun toimittajan merkki, että älyää olla nysväämättä loputtomasti jonkun pikku-uutisen kanssa (??). Jos kerrotaan pelastuslaitoksen yksiköiden lähtevän hälytystehtävälle, niin ei kai heidän käyttämän ajoneuvon kuva aivan tolkuttoman kaukana aiheesta ole. En tiedä joutuuko niistä kuvapankin kuvista maksamaan kappalekohtaisesti, vai onko heillä jokin aikaan perustuva sopimus(??). Jos niistä joudutaan maksamaan kappalekohtaisesti, niin sittenhän se ainakin jossain määrin kustannuskysymys. No, ainahan voi olla sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, mistä uutisessa on kyse, jos ei ole aiheesta kuvaa näkyvissä, mutta minkäs sille voi…
Näin on päässyt käymään, tuli s-postiin ikävä asiakastidote, harmittava juttu että Suomessa ei kannata mikään