Ehkä tämä on väärä foorumi sitä pohtimaan, mutta pörssin toiminta on varmaan kuvattu jossakin seikkaperäisesti. Jos vaikka googlella aloitat etsimään? Muutenkaan vaikka saisit valokuvaajilta kommentteja asiasta, niin tuskin se on ihan oikein kuitenkaan. "Sähkön pörssikauppa" voisi olla hyvä hakusana aloittaa etsintä. Tämä kuitenkin on valokuvaamiseen liittyvä foorumi, eikä ko. aihe liity mihinkään valokuvaamiseen millään tasolla, niin miksipä et etsisi tietoa sieltä mistä sitä voi olla ja vaikka palaisit meitä valaisemaan kun tietoa löytyy? Linkin alta ei löydy pörssien mekanismien vaikutus ja kaupan itsensä seuraukset, se tieto on etsittävä muualta. Linkki vie yhdelle vähittäismyyjälle, joka voi mainoksessaan kertoa asian kuinka haluaa. Nord pool on kai pörssi, mutta kaupan säännöt ovat toki eri asia kuin itse kauppa.. Vähän sama kuin kysyisit paljonko kulta maksaa, tai vehnä, niitäkin myydään maailmalla pörssissä ja kuinka todellinen markkinahinta muodostuu on aika haasteellista kirjoittaa auki.
Kerroin sen juuri tuossa edellä. Tarkempi kuvaus sähkön hinnan määräytymisestä löytyy aikaisemmista sähkön hinnan muodostumista käsitelleistä viesteistä. Totean vielä oleellisimman: suomalaisen kuluttajan sähkön hinta määräytyy Nordpool nimisessä pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkön osto- ja myyntitarjouksien perusteella. Yksityinen kuluttaja on täysin sähkön oston ja myynnin muodostaman huutokaupanomaisen markkinatilanteen määrittämän hinnan riepoteltavana. Siirtokapasiteetin rajallisuuden vuoksi Suomen oman sähköntuotannon ylijäämällä ei ole minkäänlaista vaikutusta hintaan, jolla kuluttaja joutuu joka päivä ostamaan sähköä. Tilanne on kuluttajan kannalta täysin absurdi. Kuluttajalle sähkö ja sen hinta on aina tärkeämpi kuin lainaksi otetun rahan hinta. Nykymallissa sähkön kuluttaja on asetettu sähkön hinnan osalta samaan tilanteeseen kuin iso pankki, vaikkapa Osuuspankkiryhmä tai Nordea rahan hinnan suhteen, nämä pankit joutuvat joka päivä ostamaan tai myymään rahaa markkinoille hinnalla, jonka vain markkina määrää. Nyt sähköä tarvitseva kuluttaja on sähköä ostaessaan samassa tilanteessa kuin Suomen suurimmat pankit rahamarkkinoilla rahaa ostaessaan. Heillä on kuitenkin kymmenpäiset korkeasti koulutetut rahoituksen ja rahan hinnan suojausmekanismien asiantuntijat apunaan. Sähkön kuluttaja on yksin, ja maksaa aina liikaa. Loppu.
Oikeastaan ei ole olemassa mitään yksittäistä sähkön hintaa, vaan kymmeniä kauppoja päivän mittaan (ostoja ja myyntejä, sillä sähköyhtiö voi myös ostaa) joissa jokainen kauppa käydään eri hinnalla ja niistä sitten muodostuu yhden hetken hinta.. ja huomenna uudestaan.
Korjataan yksi ketjussa esiintynyt päinvastainen väittämä tuulivoimasta kausittain. Tosiasiassa keskimäärin tuulivoimalat tuottavat talvikaudella jopa puolet enemmän sähköä kuin kesällä.
Maksaa aina liikaa verrattuna mihin? Siihen että yksittäinen kuluttaja voisi suoraan kilpailuttaa tuottajia?
Ei, vaan verrattuna sähköpörssissä mukana olevien muiden pohjoismaisten, baltian ja eu-maiden kuluttajiin. Hintatiedot löytyvät helposti. Syynä on siirtokapasiteetti.
Asiasta toiseen: vesi on märkää, takatalvi yllättää, kauas on pitkä matka ja Tappara nostelee Kanada-maljaa. Live is life. Ei mulla muuta nyt.
Sähkö ei ole nykyään ylellisyystuote, jonka kanssa voi harkita käyttääkö sitä vai ei. Se on - tai pitäisi olla - yhteiskunnan perusinfraa, jota tarvitaan kaiken aikaa kaikkeen elämiseen liittyvään toimintaan. Nykyinen tilanne on absurdi, kuten Kona edellä totesi. Perusasioista on tehty monopoliasemassa olevien tuottajien pelikenttää, jossa tietenkään mikään muu kuin voiton maksimointi ei vaikuta mitenkään. Vastaavaa yhteiskunnan perusinfraa on vaikkapa tielaitos. Meillähän oli jo luova liikenneministeri (Cruella de Vil), joka ideoi tieverkon myymisen rahoitusyhtiöille ja sitten käyttömaksun perimisen käytön mukaan. Ideaahan voisi vielä hiukan kehitellä: ruuhkaisuuden mukaan tunneittain muuttuva kilometrihinta teitten käytölle, ja hiljaisemmille teille pienempi hinta kuin pääteille. Olisihan se tienkäyttäjälle mielenkiintoista pohtia, miten mökkimatkan edullisimmin hoitaa: mihin aikaan ja mitä teitä ajelee. - Aika äkkiä siihenkin selvitykseen varmaankin löytyisi appi puhelimeen... (Oliskohan pitänyt olla maalaamatta pirua seinälle.... Jos vanhaksi elää, saattaa tuonkin ehtiä nähdä ihan tosielämässä. )
No, onhan jotain tuon suuntaista ollut esillä edelleenkin, eli että kaikki autot pitäisi laittaa GPS-seurantaan ja sitten autoilijaa verotetaan ajettujen kilometrien mukaan.
Tiekohtaisia maksujahan on maailmalla paljon. Jossain Euroopassa (nyt just en muista missä, ehkä Ranskassa) semmoinen automaattikin on jo ollut käytössä. Vuokratussa autossa oli semmoinen GPS-härpäke tai muu tunnistin tuulilasissa, ja autoa palauttaessa piti maksaa vero käytetyistä teistä. Se ei ollut ihan pieni, useita kymppejä sitä viikon reisulla kertyi.
Totta, näin se osapuilleen menee, mutta hinnanmuodostus alkaa jo futuurimarkkinoilla kuukausia aikaisemmin, jolloin annetaan futuuri-kaupankäynnissä suuntaa antavia lupauksia siitä, mitä hinta voisi olla tiettynä ajankohtana.
Joo, kyllä kaikki sähköntuottajat pitäisi laittaa valtion omistukseen, ja sitten nuo laitokset tuottaisivat kansalaisille sähköä omakustannushinnalla.
Jonnet eivät ehkä muista, mutta paikalliset sähkölaitokset olivat aikoinaan pääosin osuuskuntia. Osakkaat maksoivat tietysti kulutuksen mukaan, mutta sähkön jakelija ei ollut voittoa tavoitteleva yhtiö.
Joo, ja ei ne Jonnet muista sitäkään, että sähköaikakauden alussa sähkölaitokset olivat talokohtaisia. Esim. Helsingissä monen kerrostalon kellarissa puksutti pieni mäntähöyrykone generaattoria pyörittämässä. Sähköä ei ollut saatavissa vuorokauden ympäri, vaan generaattori sammutettiin yleensä yöksi. Teollisuuslaitoksilla oli luonnollisesti ihan järjestään omat voimalaitokset, joista saattoi riittää sähköä myytäväksi myös lähitalojen asukkaille. Jossain vaiheessa sitten ymmärrettiin, että isommilla laitoksilla päästään parempaan hyötysuhteeseen.
Pilvien lisäksi Raulilta karkasi moni muukin asia. Henkikin häneltä karkasi turhan aikaisin. Sähkömiestä kiinnostaa voimaloissa lähinnä niiden tekninen hyötysuhde. Kaikenlaiset sähkön hinnoilla ”kikkailevat” taloustyypit ovat sitten ihan oma juttunsa…