Takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Mä käytän EOSin SD kortilla mv-asetusta eli sille kuvat tallentuvat mv:nä. CF kortille menee tietty RAWit, mutta niidenkin esikatselukuva on mv. Mutta se varsinainen RAW on tietenkin värillinen
Poliitikot kehittivät sote-uudistuksen, jotta rahoja säästyisi, kun suuret ikäluokat tulevat palveluja tarvitsemaan. Ja rahaa säästyikin, kun talousarviot alimitoitettiin jatkuvasti vuosi(kymment)en kuluessa. Ja nyt "yllättäen" tämä "velka" olisi tulossa maksuun. Maksaako vai olla maksamatta ... molempi pahempi. Kas siinä visainen pulma, kun pitäisi turvata uudelleenvalinta.
Soten rahoitusrakenne muuttui kokonaan. Vastuuhan oli valtaosaltaan kunnilla, ja menokohta kunnan budjetissa. Nythän tilanne on toinen. - Pienen kunnan budjetti saattoi mennä lisätalousarvion puolelle jo siitä, että yksi mummo joutui pitemmäksi aikaa erikoissairaanhoidon piiriin, menot ylittivät tavallisen vuoden... Soteuudistus kehitettiin monenlaisista syistä, mutta ainakaan säästöjä siinä ei tavoiteltu. (En edelleenkään jaksa uskoa, että poliitikkomme olisivat ihan NIIN typeriä, omaa ja oman ryhmän tai seutukunnan etua tavoittelevia kyllä.)
Hallitushullutus.... Hallitusohjelmassa oli ja on selvä kirjaus: kokonaisveroastetta ei nosteta. - No, vaaleista on jo sen verran aikaa, että hallitus katsoo voivansa jo ne puheet jättää omaan arvoonsa. Ensi vuonna kokonaisveroaste nousee. Palkkaverojen kiristys on pieni, mutta arvonlisävero on sen verran yleiskattava, että millään Orpon selittelyillä ei faktoja kumota. Kahteen suureen menokohtaan ei uskalleta kajota edelleenkään: yritystuet ja maataloustuet. No, kokoomuksen kannalta ne ovat vielä vaarallisempia kuin eläkeläisten kyykyttäminen. Eihän Etelärannan käskyläinen mitenkään saa lupaa yritystukien rajoittamiseen, ja persuja taas pelottaa Kepun paluu maakuntiin, jos sikäläisten yhteiskunnan elättien etuuksiin kajottaisiin. Näillä mennään, ja seurataan hallituspuolueiden kannatuksen kehitystä
Niitä soten kuluja voisi pitkällä tähtäimellä vähentää mm. sillä, että koulutuksesta huolehdittaisiin. Kyllä esim. hammaslääkäriksi halukkaita olisi, jos koulutuspaikkoja lisättäisiin. Apu tosin ei ehtisi tälle hallituskaudelle, mutta jossain vaiheessa alkaisi auttaa. Nykyisellään esim. hammaslääkäri saa monella sotealueella enemmän liksaa kuin Orpo. (Tuossa tosin puhutaan palkkiosta, ei palkasta.)
Itse asiassa noitten yritystukien ja maanviljelyksen hyysäämisen ohella on kolmaskin iso mahdollisuus, jota ei tietenkään voitu ottaa edes puheeksi - Eteläranta on kieltänyt. Listaamattomien yritysten osinkoverohelpotukset ovat jonkinlainen syöpä yritysjärjestelmässämme. Noin 800 miljoonaa löytyisi helposti - jos siis hallitus saisi siihen luvan, mutta sehön on turha toivo. Ote Savon Sanomista: "Hyvä verojärjestelmä on oikeudenmukainen, yksinkertainen ja neutraali. Suomen osinkoverotus rikkoo kaikkia näitä periaatteita. Järjestelmä haittaa normaalin markkinatalouden toimintaa kohdentamalla työtä ja investointeja epätarkoituksenmukaisesti verosuunnittelun eikä tuottavuuden mukaan. Listaamattomien yhtiöiden erioikeudet jarruttavat talouskasvua muun muassa ehkäisemällä yhtiöiden listautumista pörssiin. Näistäkin syistä Suomen kasvu jää jälkeen muista Pohjoismaista." Koko artikkeli: Sami Vainion kolumni | Hallitus torjuu helpon keinon julkisen talouden korjaamisessa
Vanha grammari junnaa taas samaa rainaa. Kansallista maataloustukea maksetaan vuonna 2024 vähemmän kuin edellisenä vuonna 2023.
Ja EU:lta vaatimukset kiristyy ja nekin tuet tippuu. Nyt WWF on keksinyt että esimerkiksi vehnän vesijalanjälki on Suomessa suuri…
Ihan totta.... 6 miljoonaa vähemmän kuin 2023. - MUTTA: 24 miljoonaa enemmän kuin 2022. - Tosi vanha rainahan se Toistasataa vuottahan noitakin on jo hyysätty. Maalaisliiton kukoistuskaudella aika eriskummallisillakin tukimuodoilla.
Listaamattomien yhtiöiden (eli sellaisten yhtiöiden joiden osakkakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä) maksamien osinkojen verotus ja siihen sisältyvä verohuojennus tietyin ehdoin näyttää olevan vasemmiston piirissä jonkinlainen Eldorado, jonka poistaminen suunnilleen ratkaisisi kaikki Suomen julkisen talouden ongelmat. On puhuttu jopa 800 milj € verottamattomasta hyödystä osingonsaajille. Tämmöiset puheet ovat täysin höpö höpö tasoa vailla mitään todellisuuspohjaa, ja propagandatarkoituksessa näitä aika ajoin levittelevät lähinnä tietyt julkisen tuen eli veronmaksajien rahoittamat vasemmistolaiset tahot mm. Kalevi Sorsa säätiö ja Finnwatch. Tosiasiassa kyseinen listaamattomien yritysten osingonmaksu on hyvin tarkasti verottajan toimesta määritelty, voidaan toteuttaa vain yhtiön vapaan oman pääoman mahdollistamana, ja maksetusta pääomatulo-osingosta 25 % on veronalaista, 75% on osakkaalle verotonta, mutta tietenkin yhtiö on siitäkin maksanut yhteisöveron samaten kuin vapaaseen omaan pää-omaan siirretyistä yhtiön tuloeristä, jotka vasta mahdollistavat tuon osingon verovapaan osuuden maksamisen. Ei ole olemassa mitään verovapaan tulon Eldoradoa, jota voitaisiin verottaa valtion kirstuun ja pelastaa valtiontalous Marinin jäljiltä. Hetkinen, paitsi tietenkin ay-liikkeen satojen miljoonien täysin verovapast osingot ja muut tulot…
Suuruusluokaksi tosiaan yleensä arvioidaan tuo 800 miljoonaa. En osaa arvioida sen arvion oikeellisuutta tai harhaisuutta, mutta ei se missään tapauksessa höhöhöpöä ole, vaikka jostakusta aatteen voimalla siltä tuntuisikin. Onhan kyseessä sentään Suomen tavallisin ja yleisin veronkierron tapa. Hyvätuloinen palkansaaja maksaa veroa (ja veroluonteisia maksuja) siinä 55 % tuloistaan. Se toki on kohtuuttoman paljon, mutta useilla aloilla helposti kierrettävissä. Ko. palkansaaja perustaa osakeyhtiön (kuponkien täyttäminen kaupparekisteriin vie puolisen tuntia). Työnantajan kanssa sovitaan laskutuksesta, ja duunit hoidellaan yhtiön nimiin. Pienen palkan lisäksi ko. duunari sitten nostaa yrityksestään osinkoja. 20 % yhteisövero ei niin paljoa potuta, kun sitten saa valtaosan tuloista verottomana - kokonaisveroaste jää sinne 30 % alapuolelle hiukan järjestelyistä riippuen. (No, eläkemaksut ja sairausvakuutukset toki vähentävät pelirahan osuutta, mutta aika vähän.) Vaikkapa se rapiat 200000 vuodessa tienaava hammaslääkäri saa näppeihinsä pyöreästi 50000 euroa enemmän perustamalla firman parin kollegansa kanssa, ja hoitelemalla ne poraukset hyvinvointialueella myymällä palveluita firman piikkiin. Em. päässälaskut osataan tehdä suunnilleen kaikissa pubien ja ST1-asemien kahviloiden nurkkapöydissä, ja osataan myös toimia sen mukaan. Minäkin tunnen monta ko. menettelyllä toimivaa (olen jopa itsekin kuulunut joukkoon, tosin vain sivutoimisesti), kuten tuntee varmasti suunnilleen jokainen lukijakin. Ko. veronkierron muoto on maan tapa ja varsin yleinen - en pitäisi ollenkaan mahdottomana sitä taloustutkimuslaitosten 800 miljoonan arviota. Jos se heittää johonkin suuntaan, niin luultavimmin alaspäin.
E Ei mulla tähän ole mitään lisättävää. Väitetäänpä noissa Teboilin kahvipöydissä, että parikin aikaisempaa pääministeriäkin käyttää ko menettelyä muhkeita konsulttipalkkioita veloittaessaan. Edustavat muuten samaa puoluetta, joka on kovin sanoin tuominnut kaikenlaisen veronkierron ja verovälttelyn.
Kuten Mossack Fonsecan tapaus osoitti, että kaikilla suomalaisilla avainpoliitikoilla on veroparatiisitilit Panamassa puolueesta riippumatta, vaikka harvalla on mitään liiketoimintaa. Siitä voi jokainen päätellä esimerkiksi, miksi Suomessa maksetaan kaivosveroa 0,6%, kun taas esimerkiksi Kongossa maksetaan 8%.
Teboilin siinä takimmaisessa nurkkapöydässä ollaan yleensä asioista varsin hyvin perillä. - Maan tapa on maan tapa. Ei siinä taida mitään puoluesidonnaisuutta olla. - Isoilla pojilla (niillä, joitten firmoissa on ihan palkattuja työntekijöitäkin) on sitten se pääkonttori Luxemburgissa tai Guernseyllä, ja verot maksetaan sinne, jos maksetaan. Se taas on sitten se toinen juttu.
Pikkufirmojen puuhastelu noin yleisestikin on osin aika hupaisaa (paitsi tietysti veroja maksavan mielestä). Tiedän pari kaverusta, joilla on pikkuinen rakennusfirma. Tekevät vanhojen talojen remontteja Helsingissä. No, kaveruksilla oli keikka merenrantakiinteistössä, ihan kantakaupungissa. Julkisivua kuntoon ja silleen. Tuli sitten mieleen, että pitäähän juttu tarkistaa meren puoleltakin, että siis miltä se näyttää sieltä päin tarkasteltuna. Merellehän ei pääse sitä tsekkaamaan ilman vesiliikennevälineitä. Niinpä piti ostaa kaksi vesiskootteria trailereineen ja kamppeineen - niillähän on kätevä tarkistaa työn tulos kauempaakin mereltä. Niin tietysti (tai ehkä) tehtiinkin, mutta kun firmalla nyt menopelejä on, niin poikettiin pari kertaa Tallinnassakin. Semmoisella hiukan tehokkaammalla reilut 100 km/h matkanopeutta pitävällä skootterillahan Tallinnaan päräyttää alle tunnissa. - Huomattavan edullista... Ekaksi tietysti alv on vähennettävissä. Sitten vakuutukset, huollot, polttoaineet, talvisäilytykset, lauturipaikat... Kaikki tietysti maksaa, mutta alv vähentäen ja verottamattomalla rahalla maksettuna alle puolet siitä, mitä palkansaaja joutuisi maksamaan. - Venesatamissa laitureita katsellessa toteaa helposti, että käytännössä jokainen vähänkin reteämmän näköinen paatti on jonkun firman nimissä. Jos paatin perässä on vaikkapa vain 300 hp peräprutku, ei tarvitse Trafin sivuja aukoa tarkistaakseen, onko omistaja firma vai yksityinen