No sekin vielä. Kyllä ne tätä menoa alkaa vähentyä. Tai sitten riittäisi, jos olisi toisenlaiset systeemit rakennettu. Jos ja konditionaali. Ei aihetta väittelyyn. Mutta kyllä tutkimista tarvitaan. edit. Tutustukaa alkuperäiseen vihreään vallankumoukseen. Se liittyy tehotuotantoon jossa maata ei enää hoideta kuin kasvualustana. Ei elävänä biosysteeminä. "Vihreä vallankumous tarkoittaa maanviljelyssä noin vuosina 1960–1985 tapahtunutta teknistä edistystä ja sitä seurannutta viljelyalan tuottavuuden kasvua."
Ainakin vegaani luomuruuan syöjä kuolee nälkään. Eläinten kautta sopivasti pyöräytetyllä luomuravinneketjulla on jotakin mahdollisuutta, pelkällä kasvinviljelyllä ravinteet loppuu kesken.
Muutaman tunnen ja hyvin jaksaneet jo kymmeniä vuosia. Lopulta nekin, tietenkin, delaa mutta tuskin nälkään? Itse syön melkein mitä vaan paitsi maksa ja kaali -laatikkoa... ________ Ihmiset, ahneuksissaan, vetävät lyhytnäköisesti yhä irti luonnosta/ympäristöstään mitä vaan irti saavat. Semmoisella on ymmärrettävä lopputulema...
Se, jos kaikki rupeisvat luomuvegaaniksi, sitten loppuis maailmasta ruoka. Erään muistaakseni Tanskalaisen luomuviljelijän mietteitä nämä. Maailmassa on rajallinen määrä viljelysmaata. Karjattomassa luomuviljelyssä typpeä ja muita ravinteita tuotetaan maahan mm. typensitoja kasveilla, tämän aikaa ne ovat levossa….poissa ruuantuotannosta. Jos kaikki viljelymaat olisivat karjattomassa luomutuotannossa, niin suuri osa ruuantuotantoon tarvittavasta maasta olisi vuorollaan huilimassa. Karjanlannalla saadaan kasvin tarvitsevia ravinteita niin että maa voi olla jatkuvasti ruuantuotannossa. Itte oon tavanomaisella konstilla viljelevä, eikä mulla oo mitään luomua vastaan. Mun ammattitaito ei siihen riittäisi ja oon liian vanha tekemään muutoksen. Viljelyn voimaperäisyys olis hyvä olla kohtuullista, ja maan kuntoa parantavaa ja ylläpitävää. Nyt lähiaikoina oon ittekkin ruvennut kiinnittämään enemmän näihin asioihin huomiota, mm. ostamalla uuden muokkauskoneen ynnämuuta.
Äskettäin näin jossain dokumenttiohjelmassa, että karjaa ei alun perin ehkä pidettykään lihan tai maidon vuoksi, vaan lannan, jolla voitiin ruokkia kasveja.
Suomen olosuhteissa monin paikoin viljelyolosuhteet sopii karjankasvatukseen mutta suoraan ruuantuotantoon ei.
Olen ollut ihan toisessa käsityksessä. Karjanrehun tuotantoon käytetty peltoalahan on poissa ruuan tuotannosta. Kiertoviljelyllä, niillä typensitojakasveilla, saadaan pellot kyllä pysymään kunnossa. Etelä-Suomessa ei juuri ole karjaa, ja jotainhan nuo pellot kaiketi tuottavat, vaikka ei 40-50 vuoteen ole lehmää niillä nähty.
Kun mennään itä-ja pohjoissuomeen niin tilanne muuttuu. Etelässä ja lännessäkin ihmisruuantuotanto onnistuu helpommin. ja puhtaassa luomussa pelto on välillä pois ruuantuotannosta, kun pitää kerätä voimia.
Ehkäpä. Vain poliittisesti kuitenkin, luulisin. Pelto on peltoa, eikä se tiedä olevansa idässä tai etelässä.
@SakkeM Kyllä nuo typensitojakasvit ja vuoroviljelyt alkavat olla yhä yleisempiä myös ns. tehoviljelyssä. Maatalous elää jatkuvassa muutoksessa ja nimenomaan luonnonmukaisen viljelyn tutkimustuloksista on otettu ja otetaan paljon uutta yleisempään käyttöön.
"Sama pinta-ala rehua syötettynä eläimille tuottaa vain muutamia prosentteja ruokaa verrattuna pellolla kasvatettuun kasvisravintoon." Neljä näkökulmaa lihansyöntiin – Natura
no ei niin. En oo viljelly Itä-Suomessa, mutta kuulemma toosi kivisiä pieniä mäkisiä tilkkuja siellä-täällä. Rinnepeltoja , mettänrantoja, maalajitkin sitten sitämukaa. Ja kasvukausi vaan ei oo sitä mitä on muualla paremmissa olosuhteissa. Pellolla ja pellolla vaan on eroa.
Toki niin. Meillä kuitenkin viljellään aika yksipuolisesti muutamaa viljalajia. Tossa kun maanteitä ajelee, niin vehnää ja ohraahan siinä tien vieren pellolla kasvaa. Ruis ja jopa kaurakin alkaa olla harvinaista. Tattaripellon kun näin, niin piti oikein netistä katsoa, mikä se viljalaji oli Palkokasveja (niitä typensitojia) näkee yhden pellon 100 km kohti. Rehuviljan viljely on helpoa ja vaivatonta, luulen, että ruoan tuottaminen on paljon työläämpää. Siinä saattaa olla yksi syy. Leipävilja tuodaan suurelta osin ulkomailta,
Vilkaisin LUKEn arviota. Suomessa käytetään viljaa vuodessa 2 839 ktonnia, josta ruoaksi menee 488 ktonnia. Noin 17 % siis. Melkoinen rakennemuutos olisi jemmareilla edessä, jos lyhyellä aikavälilä pitäisi ryhtyä tuottamaan ruokaa.
Tämähän ei pidä alkunkaan paikkansa. Vedät aina näitä täysin lonkalta. Tuontinviljan osuus leipomoteollisuudessa on vain jotain alun toistakymmentä prosenttia.
Itä-Euroopasta tuodaan ruista niin halvalla että huonoa on sen viljelyn kannattavuus, riskit ja kustannukset ovat suuret. Viime syksynä etelässä kylvettihin paljon syysvehnää, huono talvi….ei kestänyt vaan niihin piti kylvää muuta, ehkä kevätvehnää. Meilläpäin syysviljat säilyi viime talven paremmin. Etelän savialueilla oli viime vuonna todellinen kato, kevätviljat eivät menestyneet mutta silloin syysviljat tuotti paremman sadon. Tästä innostuneena lisäsvät viime syksynä syysvilja-alaa…toinen kylvökerta kun tuli peräkkäin kato. Teit työt, maksoit tuotantopanokset mutta oikein mitään tuloja ei tullut, samaan aikaan energian ja lannoitteiden hinnat lähti nousukiitoon….jo ennen Ukrainan sotaa. Syysviljoille pitää olla sopiva kierto että se saadaan kylvettyä sopivaan aikaan. Meilläpäin on lisääntynyt paljon puhdaskauran viljely, eli puhtaasti elintarvikekäyttöön. Niillä tiloilla ei saa viljellä muuta viljakasvia kauran lisäksi. Puhdaskaura sopii keliaakikoille. ittellä ei ole kovin ihmeellisiä erikoiskasveja, siilotilat ei sovellu monen erilaisten tuotteiden varastointiin, kukaan ei tätä hommaa meillä jatka ja mullakin eläkeikä häämöttää.
Vuonna 2017 oli torella kylmä kesä. Oli vain 1 hellepäivä ja viljelykasvien vaatima lämpösumma oli katovuoden 1987 luokkaa. Silloin monelta jäi kevätvehnät ja myöhäist kauratkin puimatta kun ne eivät yksinkertaisesti tuleentuneet. Silloinviljeltiin härkäpapuakin innokkaasti….kaikki jäi puimatta ja takkiin tuli. Sen jälkeen ei paljon härkäpapua meilläpäin ainakaan oo viljelty. Eli pidemmänpäälle on parempi viljellä viljelyvarmoja kasveja ja lajikkeita. Itä-ja pohjoissuomessa ei oikein kasva kunnolla kuin heinä ja rehuvilja. Turha on haahuilla että niilläkin mailla pitäis väkisin yrittää ihmisravinnoksi käytettävää kasvia.
"Lihan, maidon ja viljan suhteen Suomi on täysin omavarainen." https://www.hs.fi/talous/art-2000008685854.html Outoa että näistä artikkeilsta puuttuu päivämäärät. Tuolla näkyy puinti olevan vieläkin osin kesken ja noissakin puhutaan sadosta mutta miltä vuodelta? @RB Tietoa viljamarkkinoista | Hankkija