1992 alussa ostin ekan (Hitas) asunnon, kun aiemmin vuokranantajani nosti vuokria liki 20%. Silloin 600 000 markan lainaa nostettaessa peruskorko oli 9,5%, joten se oli aika iso riski. Sittemmin 2004 Helsinki muutti hitaksien myyntisääntöjä ja nosti meidän asunnon maksimi(=myynti)hintaa liki 40%. Ostin sitten myyntirahoilla Orimattilasta 105 m2 uuden asunnon ja 32m2 yksiön Pitäjänmäestä. Eli se oli isohko lottovoitto, kun asuntovelkaakaan ei enää ollut kuin muutama tuusa. Tosin hallituksella ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Mutta ehkä tämä tuli nyt väärään osioon.
Hesari kertoo tiistai-illan tilanteesta mm näin. "Vaikka ainekset ratkaisuun olivat periaatteessa olemassa, tunnelma viisikon pöydässä oli kaikkea muuta kuin levollinen. Kello yhdeksän aikoihin illalla Saarikko pyysi pääministeri Marinia kanssaan syrjään varsinaisesta neuvotteluhuoneesta Säätytalolla. Saarikko esitti, että keskusta hyväksyy sopimuksen vain jos hallituksen työllisyyspäätökset tuovat valtion kassaan enemmän kuin Sdp:n jo hyväksymät 110 miljoonaa euroa." Joku voisi kerätä kokoon suomalaisia poliittisia kansanviisauksia: "Kasakkka vie kaiken mikä ei ole lujasti paikoilleen köytetty." "Kepu pettää aina." Ja mitä näitä nyt vielä on?
Suomi kuntoon! Vaivaistalot, huutolaiset, kiertokoulu, lääninsairaalat, kunnanlääkärit. Ehkä me näemme vielä nämä kaikki. Aina näille on poliittista kannatusta. Suomi kannattaisi lisäksi siirtää lähemmäs Berliiniä tai Pariisia, kukas tämän voisi tehdä? Toisaalta Pietari on jo valmiiksi aika lähellä. Ja sitten vielä se työelämän uudistus a'la Intia/Kiina. Ajatukset eivät välttämättä kuvasta kirjoittajan mielipidettä, vaan edustavat ajatusten virtaa internetin pohjattomassa tietotulvassa.
Aika pitkällä jo ollaan. Vanhustenhoito on tunnetusti täysin retuperällä. Kilpailutus on aika tarkkaan sama periaate kuin huutolaisuus, rahaa veroparatiiseihin takovat hoitolaitokset melkoisia vaivaistaloja, lääninsairaalat meillä jo on, tosin yliopistollisten keskussairaaloiden nimellä, kiertokoulukin tavallaan etäopetuksen myötä... Kunnanlääkärikin sanan varsinaisessa merkityksessä niissä kunnissa, joissa terveydenhuolto on ostettu yksityiseltä (Yksi viranhaltija pitää olla kunnallispäätösten tekemiseen.) Itse asiassa, sanan "ehkä" voi jättää lainatusta tekstistä pois, onhan nuo kaikki jo nähty nykyversiona.
No, pääosin tietysti itse. Tyhmyys ja ahneus löivät kättä. - Iso osuus oli kyllä hallituksen ja Suomen Pankin puuhillakin. Ensin vapautettiin halpakorkoiset valuuttalainat, jolloin varsinkin yrittäjät tietysti ottivat niitä paljon. Toki muutkin, asuntojen hinnat tuplaantuivat aika lyhyellä aikavälillä. Sitten devalvoitiin, ja saatiin kaikki valuuttalainoja ottaneet yrittäjät ja pankit korviaan myöten kuseen. Lainojen takaisinmaksuarvo nousi semmoiset 30 % aika sukkelasti, kasvavat korot päälle.
Pitää paikkansa. Ja sama meno taas. Sekä julkinen että yksityinen puoli velkaantuu jälleen korvia myöten. Kukaan ei enää muista -90 luvun opetusta. Halpakorkoista lainaa otetaan ymmärtämättä, että se korko voi jonain päivänä olla taas kipeän ylhäällä. Eduskunnassakin nyrkkikommari Paavo hoilottaa, että ottakaa lainaa eihän velkoja tarvitse koskaan maksaa takaisin. Herranen aika sentään. Ja tälläinen porukka on maan johdossa.
Ainahan on maksettavaeikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu... Voi siinä kyllä mennä pitkäänkin. Joku aika sitten sattui silmiin juttu, jossa kerrottiin Britannian maksaneen pois lainansa, joilla rahoitettiin buurisotien aikaisia hankintoja (1880–1902). Taí, ei varsinaisesti maksaneen, vaan korvanneen ne uusilla lainoilla, joiden ehdot olivat edullisemmat. 1800-luvulla saattoi olla korkotaso toinen.
Noinhan se olennaisesti meni. Tuo valuuttamääräisten lainojen 30%:n muutos tarkkaan ottaen tuli markan kelluttamisen jälkeen kun se 14%:n devalvaatio ei auttanutkaan. Mutta olihan siinä huonoa tuuriakin. Kylmän sodan päättyminen vaikutti aseteollisuuden tilanteeseen, Kuwaitin sota nosti öljyn hintaa, Saksan yhdistyminen heikensi Saksan taloutta, metsäteollisuuden puolella oli ylitarjontaa jo valmiiksi ja sitten vielä Neuvostoliiton häviäminen tuhosi bilateraalisen tavaranvaihdon. Mutta kyllähän sitä vahvan markan politiikkaa kovin sitkeästi ajettiin ja puolustettiin.
En tiedä siitä fiksuudesta, mutta eikös Ruotsin kohdalla aina mainita miten se on enemmän konsensusyhteiskunta kuin me (helpompaa sopia?) ja miten teollisuus ja vienti ovat paljon monipuolisempaa kuin meillä. BKT lukujen suhde sen sijaan taitaa olla aika lailla sama kuin väkimäärien suhde?
Tuotahan jotkut populistit jaksavat jauhaa. Totuus kuitenkin on jossain tuolla ulkona, tässä tapauksessa tilastokeskuksen datassa. Suomella menee kohtuullisen hyvin, noin kaupan kannalta.
Jo on aikoihin eletty. Suomalainen toimittaja kertoo ministerin puhuvan pelkkää, no sanon stadiksi, skeidaa. Kommentti: Annika Saarikon velkapuheet ovat puhdasta puppua
Meillä on jo luovuttu velkakierteen katkaisemisesta puhumisesta. Nyt puhutaan vaan, että jos saataisiin sitä velkaantumista hieman hidastettua ja se ok. Velka-asetta käytettiin jo Kataisen hallituksen aikana ja siitä eteenpäin aina tähän päivään asti. Sillä on tarkoitus velkaannuttaa Suomi sellaiseen tilaan, ettemme voi puolustautua velkojien vaatimuksilta ja taannuttaa Suomi raaka-aineen tuottajaksi. Sen vuoksi meillä on jo täällä siirtomaahallinnon kaikki elementit läsnä.
Kulttuurisetkin erot. Suomessa kaiketi eletään enemmän menneessä, asiat liikkuu hitaasti. Myös luotto auktoriteetteihin on astetta kovempaa kuin esim. Ruotsissa. Osittain noihin perustuu persujen hyvä kannatus. Varmaan samasta syystä Kokoomuksen nuori polvi on yhtä lähellä persuja kuin kd. Perusteluja? Lue hankintalaki läpi ja kuvittele itsesi soveltamaan sitä. Jos ei tee lukemisen jälkeen mieli mennä peiton alle ja piiloon nukkumaan, niin voinee katsoa peiliin.
Eikö tuo tilanne taida olla jo armeijankin suhteen, että teoriassa oma, mutta sopimusteitse alistettu vieraalle päätäntävallalle isäntämaasopimuksin.
Niin, katsontakanta. Onko kysymys alistamisesta vai vastavuoroisuudesta. Olen vielä tuon jälkimmäisen kannalla.
Vuosi 2023 Pääministeri Jussi Halla-aho Valtionvarainministeri Petteri Orpo Ulkoministeri Sari Essayah Sisäministeri Ville Tavio Opetusministeri Päivi Räsänen Oikeusministeri Antti Häkkänen Perhe- ja peruspalveluministeri Wille Rydman Maa- ja metsätalousministeri Teuvo Hakkarainen Työministeri Asmo Maanselkä Liikenne- ja viestintäministeri Sebastian Tynkkynen Puolustusministeri Olli Immonen Ympäristöministeri Kai Mykkänen
RKP on pakko ottaa mukaan, ja yksi ministerinpaikka heille. Vaikkapa pohjoismaisen yhteistyön, ystävyyden ja avunannon ministeri?