Vs: Päivän :-( Nykyisin kait tuollaiseen sekatyönkulkuun ei ole mitään syytä. Ei toisaalta myöskään syytä olla tekemättä sitä, jos jotakuta huvittaa. (No, jonkin erikoiskameran tai materiaalin käyttö voisi olla se syy. Esim. jos välttämättä haluaa pyörähtävälinssisen panoraamakameran lookkia, voi olla helpointa kuvata sellaisella filmille.)
Vs: Päivän :-( Minulle filmikuvaaminen oli harrasta touhua, siis 6x6 välineillä, joka kuvaa mietittiin tarkasti, eikä mitään varmistuksia otettu eri valotuksilla. Tuo harkittu kuvaaminen on edelleen se, mikä filmikuvaamisessa viehättää nykyajan räpsimiseen nähden. Minulle riittää jos kuvaaminen on harkittua, jatkossa ei ole väliä onko filmi digitoitu vai tehdäänkö kuvat vedostamalla, vedostamiseen en taida enää ryhtyä, joten...
Vs: Päivän :-( Oli helpotus kun pääsi filmin käytöstä eroon. Yhdellä ainoalla kameralla onnistuu kaikki kuvaamiset. Ei tarvi erikseen kinofilmi ja rullafilmikameraa....ja saa myydä vanhat rojut pois. Kuuluis oikeastansa hymypuolen ketjuun.
Vs: Päivän :-( Juuri näin, miksi ihminen ei käyttäisi kameran mahdollisuuksia hyväksi, mutta jos niitä ei ole, ja kuvaaminen maksaa, niin johan harkitaan
Vs: Päivän :-( Ei se filkan hinta kaikille ole tai ole ollut merkitsevä tekijä. Entisaikana hyvin menestyville ammattilaisille tai apurahataiteilijoille filkalla ei ollut merkitystä muutoin, kuin että sitä riitti. Esim. Bert Stern kuvasi Marilyn Monroeta hotellihuoneessa pari sessiota. Negoja kertyi kahdella rupeamalla jotain 2700 ruutua - melkein rohkenen epäillä, ettei jokaista pohdittu erikseen niin maan perusteellisesti, vaan haettiin sitä ilmeen häivähdystä riittävän suurella kuvamäärällä. Tärkeämpää oli saada hetki vangittua kuin pähkäillä filmin käytön merkityksiä. Avedon kuvasi American West -näyttelyynsä 17000 8x10 " laakaa. LF-harrastajat tietänevät, mitä filkka ja sen kehitys nykyisin maksaa, mutta liikkeessä tehtynä kait jotain 15 euron pintaan. Projektin filkkakulut olisivat nykymaailmassa päälle 200 000 euroa, postitukset päälle (No, rahoittaja oli meillekin tuttu Guggenheim.)
Vs: Päivän :-( Oma nuu päppi. En tiiä. Itselle tekee kuitenkin hyvää filmivehkeyksien kanssa tuominen että a) ei saa kaikkea heti (nähdä kuvaa), b) mokaamisen mahdollisuudet ovat isommat, joten pakottuminen huolellisemmaksi. Ja kun on tälläinen "luontokuvaaja", niin tuolla ulkona näkee paljon paljon kuvattavaa. Tietenkin esim käytyäni tuolla yhdessä miekkarissa ymmärsin niin hyvin, miksi digi on niin kiva. Ja ehkä jos vielä kuvaisin jotain urheilua. Mutta nämäkin ovat onneksi mahdollisuuksia. Digillä itse ainakin ottamaan "varmuuden vuoksi" vielä muutaman kuvan. No, aika hyvin kyllä opin jo poistamaakin, että ei se sillai. Ja skannatut negat vie herkästi triplasti niiden ylimääräisten kuvien vievän tilamäärän (paitsi että nyt oon cut down sitäkin).
Vs: Päivän :-( +1 Eikä tule otettua täyteruutuja, että pääsee nopeasti kehittämään ne filmirullan 2 ekaa kuvaa, joista on tunne, että nämä olivat hyviä. T Jukka
Vs: Päivän :-( Naulan kantaan! Ja se on asia jonka kanssa on työskenneltävä ja harjoiteltava yllättävän paljon kun siirtyy digiin. Ihan olen todelliseksi ja vakavaksi kokenut tämän. Toki myös on ihme, jos ei siitä vähitellen pääsisi yli. edit. Siis että deletoitavaa tulee liikaa. Pääkoppa, pääkoppa, mikäpä muu.
Vs: Päivän :-( Mikä arvo on hitaudella ja harkinnalla, jos se ei näy kuvassa? Voi sitä suunnitella, harkita ja pitää kokouksia yhden kuvan takia, ja ottaa sitten sen, 875 kuvan raakamateriaalina. Totuus tietenkin on että iso osa "varmistelusta"kin on vain kameratekniikan puutteiden huomioimista ja minimoimista. Jos auton ohjauksessa on klappia ei se parane jos sitä syvällisesti ajattelee, vaan ohjaamalla aktiivisesti ;-)
Vs: Päivän :-( Näinhän tuo on. Mutta niinhän se on todettu, että kun näkö huononee, kompensoituu se paremmalla kuulolla?
Vs: Päivän :-( Niin, itse kyllä aika tavallisesti vedän sen 20 ruutua yhdestä jutusta, yksi niistä on sitten jostain syystä muita kivempi. En oikein tiedä, mikä ongelma se turhien deletointi on. Saahan ne jättää kortille, jos ei viitsi talletella. Formatointi hoitaa...
Vs: Päivän :-( Aikoinaan kun digi oli uutta niin toki tuli kuvattua aika hölmöllä tavalla. Kyllähän siitä sitten oppi pois, aivan samalla tavalla on mahdollista harkiten ja ajatuksen kanssa kuvata niin digillä kuin filmilläkin, ei siinä oikeasti mitään eroa ole. Itse kuvaan _myös_ filmille siksi, että _pidän_ filmikameroista. Ne ovat kapistuksina miellyttäviä ja käytän niitä mielelläni. Ne ovat toiminnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavampia kuin digit. "Välinefetisismiä", innostuu nyt joku. Aivan miten vain. Kun en elantoani kuvaamalla hanki, niin valokuvaus on minulle vapauden aluetta. Niinpä filmille kuvaamisen syyksi riittää aivan mainosti filmikameroista pitäminen