• Onnittelut Kenille, kertakaikkisen kaunis paatti! Ohessa sukulaisvene: Göteborgin eka. Lukutauko Kökarin eteläpuolella v. 1975 menossa Helsinkiin.
Kiva kuva, joka herättää lämpimiä muistoja. Eka-jollalla on tullut skiglattua hamassa nuoruudessa paljon.
Eka-jollasta tuli mieleen (ei siis Mieleen) vanha karttajuttu. (Eka lienee jolla ruotsiksi.) Kartoittajat kulkivat Koillismaata ja kyselivät paikkojen nimiä. Yhden järven kohdalla nimeksi merkattiin Jaurijärvi, kun sen nimeksi sanoivat kysyttäessä jauri. Se kun oli paikallismurteella järvi. Sota-aikana sitten venäläiset tekivät omat karttansa, ja lätäkön nimeksi tuli Jaurijärviozero. Seuraavaksi aluetta kartoittivat saksalaiset, jotka saivat käsiinsä venäläisten karttoja, ja silloin nimeksi tuli Jaurijärviozerozee. Jossain kohtaa tarinan todenperäisyys taitaa alkaa lipsua, mutta väitetään, että Naton kartoissa ko. kosteikko kulkee nimellä Lake Jaurijarviozerozee.
Joo, tai olisiko Eka vähän niin kuin ruuhi, millä viitattaneen Göteborgin Ekan tylppään keulaan ja kutteriperään? Paremmin ruotsia taitavat voisivat kommentoida, mutta olen aina kuvitellut juuri tuon keulan ja perän Ekalle tyypillisiksi. Hyvä juttu joka tapauksessa
Aikanaan kun Loviisan ydinvoimalaa rakennettiin, tekivät venäläiset (innokkaita onkijoita kun olivat) pakkausmateriaaleista, siis vanerinpaloista ja laudanpätkistä, vesikulkuneuvoja, joilla menivät ongelle siihen Hästholmenin salmeen. Varalaitaa oli semmoiset pari tuumaa. Salmesta moottoriveneellä kulkiessa piti ajaa tyhjäkäynnillä ja aina silloin tälloin heittää vaihde vapaalle, ettei nostattaisi minkäänlaista aaltoa, kun siellä kellui kymmeniä niitä pakkilaatikoita. Tuli tuosta Ekan muotoilusta mieleen ne pakkilaatikot.
”Eka” tai ”ökstock” tarkoittaa oman käsitykseni mukaan pientä tylppämallista soutuvenettä. Jos tällaiseen lisää purjeen, kuten tuossa minun tilaamassani veneessä, se on ruotsiksi ”segeleka”. Tuo oma tilaamani vene on veistämön mukaan mallia ”Kimitoekan”, ovat rakentaneet tätä samaa mallia jo kolmessa sukupolvessa. Google valisti että nimi ”ökstock” on peräisin sanasta ”ekstock”, alkujaan näitä rakennettiin isoa tammitukkea kovertamalla, mikä selittäisi hyvin mallin tylpän keulan.
Nyt joku on "yllätys yllätys". huomannut, että dieselien päästöt ovat sähköautoja pienemmät. Asia, jonka tiellä liikkuvat maallikot ovat luonnollisesti tienneet koko ajan. Hm. Yllätys päästövertailussa: Parjatuilla diesel-autoilla voikin ajaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautoilla!
Ajan niin kauan diesel/bensalla kun mahdollista, ei tunnu missään . Tää ilmastohurskastelu on jo liikaa ( pakon sanoilema)
Tässä lisää ilmastoahdistusta: Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään” Maailman CO2-päästöt ovat noin 32 gigatonnia. Suomen osuus siitä on 0,14 prosenttia. Esim. Intian CO2 päästöt lisääntyvät vuodessa Suomen kokonaispäästöjen verran joten täällä ei kannata paljon saunaa lämmitellä!
Kun kerran asiat noin hyvin tiedät, niin voisit meidän iloksi tehdä arvion myös siitä, miten tavallisen intialaisen henkilökohtaisesti aiheuttamat päästöt vertautuvat sinun henkilökohtaisesti aiheuttamiin päästöihin.
Sillä kun ei ole mitään merkitystä ilmaston kannalta. Se hiilidioksidi ilmakehässä vaikuttaa miten vaikuttaa täysin riippumatta siitä, kuka sen sinne on toimittanut. Toinen pointti: reilut 80 % CO2-päästöistä on teollisuuden ja maatalouden aikaansaamia. Yksityishenkilöiden osuudella ei ole kokonaisuuteen merkitystä sen enempää Intiassa kuin Suomessakaan.
Omakohtainen hurskastelu voi antaa pienen maailmanpelastajan tunnetilan ja tehköön sitä kuka haluaa, mutta paljon pitää asioiden muuttua maailmalla.
Faneriekareiksi kutsuttiin aikoinaan ison veneen perässä vedettyjä pieniä jollia joilla noustiin rantaan ison botskin ( noin 10 metriä) jäädessä ankkuriin.
Aion tehdä ekoteon ja vaihtaa 11 ltr/100 km bensaa kuluttavan auton 8 ltr samalla matkalla kuluttavaan dieseliin.
Oma arvioni on että kun suomalaisen CO2 päästöt keskimäärin ovat noin 5 kertaa suuremmat kuin intialaisen ja oma hiilijalanjälkeni on keskimääräistä suomalaista suurempi niin oma CO2 päästöni on noin 7-10 kertainen intialaiseen verrattuna. Onneksi sentään vaihdoin autoni EURO6 luokan dieseliin jonka NOx päästöt ovat pienemmät kuin vastaavan kokoisissa bensiinikoneissa ja CO2 päästöt 30-90 % pienemmät kuin vastaavan kokoisissa bensiinikoneissa riippuen siitä onko uusiutuvaa dieseliä saatavilla.
Mä taas ajattelen että toinen projektini ekomielessä korvaa toisen. Nimittäin tuo aikaisemmin mainittu purjevene vs. Land Rover 88 Series III vm 1972, joka kohta saapuu pajalta missä se on talvehtinut. 2,25 litran bensakone, ei diesel.
Suunnittelen vaihtavani 4,2 ltr/100 kuluttavan dieselin pistokehybridiin. Mun vuosittaisesta 12000km:stä n. 90% on alle 100km ajoa kerrallaan. Täyssähköinen ei sitten kelpaa pohjoiseen ajettaessa.