Lakiin ei ole todennäköisesti kirjoitettu, miten tuo kolmen numeron allokointi teknisesti tehdään eikä ilmeisesti myöskään sitä, että pitääkö sen olla saman kuuden numeron syntymämajalla merkittyjen osalta uniikki. Kuitenkin sen generointiin käytetty ohjelman pätkä saattaa toimia sillä tavalla. Tällöin nyt mennään kolmannella vuosisadalla ja silloin numerot todellakin voivat loppua kesken, koska kuolleita ei kovin helposti voida järjestelmästä kerrannaiseurausten vuoksi poistaa. Näitä kerrannaisia ovat mm. kuolinpesät ym. omistussuhteisiin liittyvät asiat. Muuten joihinkin papereihin kirjattu henkilötunnus ja nimi saattaa olla sata vuotta myöhemmin viitatattakin väärään henkilöön. Muista kuin julkisista järjestelmistä puhumattakaan. Luulisin, että olisi helppo ottaa käyttöön syntymäajan vuosisata-arvo eli tunnuksesta poistetaan +,- ja A-merkki ja sen tilalle kaksi numeroa 18, 19 tai 20... ja samalla päivitetaan tarkistemerkin laskentasääntöä huomioimaan systeemin käyttöönottopäivän (parametrina toivottavasti), jolloin käyttöönottopäivän jälkeisten tarkistenumero eroaa sitä ennen lasketuille. Tämä ei aiheuttaisi myöskään mitään ongelmia henkilötunnuksen muistamisessa uudenkaan järjestelmän tultua voimaan. Ja ne uudet tallennettavaksi halutut tiedot, kuten sukupuoli, vain lisätään järjestelmään. Miksiköhän kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta?
Ei sitten tullut mieleesi, että 60-luvulla eleli aika paljonkin 1800-luvulla syntyneitä? Kaikki yli 70-vuotiaat....
Muistan hyvin 1950-luvulla tuntemiani vanhoja ihmisiä; suuri osa 1800-luvulla syntyneitä. Kaikilla oli jokin sama vanhana ihmisen tyyli, pukeutumisesta alkaen. Silloin vanhan ihmisen tunnisti helposti. Ihmiset vanhenivat myös fyysisesti jotenkin ennenaikaisesti - kuuskymppinen oli todella papparainen. Olisko tuolloin ollut Suomessa yhtään satavuotiasta. Nykyään me vanhat ollaan melkosen heterogeeninen porukka jo ulkonäönkin perusteella . Hipeistä ja ikinuorista rock-hemmoista alkaen ja ääripäänä tummaan huopaan pukeutuvat aihki-mummot. Ja onhan noita yli viiskymppisiä povipommisuppusuu erotomaani-naisiakin melkoisesti liikenteessä Sen sijaan 60-luvun alussa olin sen verran nuori, ettei HETU:t kiinnostaneet ollenkaan. Siihen aikaan huomion vei Sputnik, jota yritettiin tähyillä iltataivaalla (ja isommat pojat sellaisen mulle osoittivatkin - oliko sitten kuitenkaan). Niin ja Kuuban ohjuskriisi sekä ydinsodan mahdollisuus ahdisti lapsiakin.
Mä muutin Espoon Laakolahdesta pois 1959 ja sitä ennen tuo tapahtui. Sen tarkempaan mun muisti ei riitä. Mä olen liikkunut yksin jo tuolloin 1958 melkoisen laajalla reviirillä (muistan hyvin tapahtuman kun sptnikkia tiirailtiin kaukana kotoa iltahämyssä) ja kun hieman myöhemmin opin vielä Laaksolahdessa asuessani ajamaan mutsin polkupyörällä (tietä katsoin ohjaustangon alta), niin laajuus kasvoi aivan käsittämättömäksi nykylasten reviiriin verraten. No olihan Laaksolahti silloin aivan maalaispaikka - olin muun muassa hyvä kaveri kartanon rengin kanssa, jonka hevoskärryille pääsin usein mukaan. Heinänteossakin olin mukana mukana nykyisen Lähderannan paikalla. Heinä oli ollut kuivumassa seipäillä ja kun niitä nostettiin hevoskärryyn, niin kasojen alla oli usein hiiriä. Olisivat maksaneet mulle, olikohan 100 markkaa (vuonna 1963 100 markasta tuli 1 markka), jos olisin syönyt yhden
Lomarahojen leikkauksella tavoitellaan 200 miljoonan euron säästöjä. Pörssiyhtiöiden osingonjako lienee tänä vuonna noin 8 miljardia. 2,5 prosenttia siis tarvittaisiin. Jonkun mielestä kohtuutonta, jonkun toisen mielestä taas sitten ei.
(Paitsi osinkotulojen verotuksen kautta siis, mutta ehkä se sitten on jo liian monimutkaista...) No, ehkä ymmärrät paremmin sen, että yritystukiin käytetään verorahoja noin 4 miljardia. (Niistä noin 10 % katsotaan Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa jotenkin edistävän talouskasvua, loppu kait menee voitonjakoon). Olisikohan sitten oikeudenmukaisempaa pienentää yritystukia se 5 %, jotta pienipalkkaisetkin saisivat aikaisempien sopimusten mukaiset palkkansa?
Olympus OM-D E-M1 Mark II:lla kuvattu? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/28/studio-julmahuvi-roudasta-rospuuttoon
Tosi mies ei kummoista kameraa tarvitse tai ei ollenkaan. https://www.saatchiart.com/account/artworks/662192
Sipilä on niin taitava ampumaan itseään jalkaan, että se ei oikeastaan ole enää jalkaan ampumista vaan luontaista toimintaa.
Pohjalaisilla näytön paikka http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710172200466721_u0.shtml?_ga=2.99310686.1577437171.1508313534-268802394.1475804521
Varmistui juuri reilun viikon reissu Trumplandiaan, Alaskaan tällä kertaa Tuttavalle Juneau:n liepeille. Vaik on tullu pölhölässä useamman kerran käytyä, niin nyt vasta karttaa katsellessa tajusin että Alaskahan on eksklaavi...
juu, niin on. Sehän on tavallaan Kanadan puolella. Aikaisemmin Alaska on kuulunut Venäjäänkin, jolloin asetelma on ollut tavallaan siitä hauska, että se on ollut melkein sekä että...
En ollut törmännyt tuohon sanaan ja piti etsiä syövereistä määritelmää (Ilmeisesti valtiotieteen opinnoissa peruskamaa): - An enclave is a territory, or a part of a territory, that is entirely surrounded by the territory of one other state. - An exclave is a portion of a state or territory geographically separated from the main part by surrounding alien territory (of one or more states). - Many exclaves are also enclaves. - Semi-enclaves and semi-exclaves are areas that, except for possessing an unsurrounded sea border, would otherwise be enclaves or exclaves. - The term pene-exclave was defined in Robinson (1959) as "parts of the territory of one country that can be approached conveniently — in particular by wheeled traffic — only through the territory of another country. Täällä https://en.wikipedia.org/wiki/Enclave_and_exclave sanotaan Alaskasta: ------------------------------------Kuriositeettina------------------------------------ Enclaves which are not exclaves: - The town of Kauniainen is enclosed by the city of Espoo. The two are located west of Helsinki, in the Helsinki Metropolitan Area. - The municipality of Enonkoski is enclosed by the city of Savonlinna. Exclaves which are not enclaves: - In Ostrobothnia, the former municipality of Vähäkyrö is now an exclave of the city of Vaasa. - In Kymenlaakso, the municipality of Iitti has a small exclave called Supinkulma, which surrounded by Lahti and Heinola, both located in Päijänne Tavastia. Pene-enclaves/exclaves (inaccessible districts): Finland/Sweden: The Finnish municipality of Tornio has one pene-enclave unreachable directly by land from Finnish territory, although connected to the rest of the city by a pair of bridges. The neighboring Swedish municipality of Haparanda has two similar pene-enclaves unreachable directly from Swedish territory. One is an islet crossed by the international border at a golf course on the line between Tornio and Haparanda.