Vs: Päivän =) Sain poliisilta kirjeessä ampuma-aseen hankkimisluvan. Päivän siis. Päivän voisi olla se, että jätin hakemuksen siinä heti kohta Vapun jälkeen; kuvittelin ehtiväni uuden aseen kanssa vielä radalle kesäkuun vaihteessa. Just. Oliskohan Sipilä komentanut kaikki poliisit maantien varteen autoilijoita rahastamaan, eikä resursseja enää riitä muihin puuhiin, kun yhden lapun aikaansaaminen ottaa kolme kuukautta.
Vs: Päivän =) Onhan toi aselupatouhu muutenkin vähän muuttunut, varsinkin niistä ajoista kun itse olen viimeiksi ostoluvan hakenut yli 20v sitten. Piti saada Savonlinnasta Löppösen kustomoima 9mm CZ ostettua. Taisin saada ostoluvan 2 päivässä ja näyttökin oli lähinnä sitä että vallesmanni ihasteli muutostöiden hyvää työnjälkeä ja hyvää liipasinkoneistoa
Vs: Päivän =) No on tosiaan.... Siinä on kukkahatun lieri lerpattanut pahemman kerran Koko touhu sopisi hajasijoitettavaksi Iittalaan, siellähän naivismitaiteen näyttelytkin ovat.
Vs: Päivän =) Ajankohtaista https://www.youtube.com/watch?v=7Q_kuZSZJbQ eikä kaveri suuttunut yhtään.
Vs: Päivän =) Mulla oli 15 vuotta sitten 9-millinen Clock, kahdella piipulla (.22LR ja .357) varustettu Thompson Contender ja 15" piipulla varustettu Röhner SM .22LR Luovuin aseista 90-luvun lopuilla kun huomasin, että kotiharrastaminen riitti kohdallani EM-pronssiin, mutta siitä paremmaksi täytyy kyllä tosissan tehdä töitä ja käyttää tunteja enmmän kuin silloin oli mahdollista. Nyt ajattelin aloittaa uudestaan ja niin se vain on liityttävä taas kerhoon ja ammuskeltava 2 vuotta ennen kuin pääsee lupia uudelleen hakemaan Pyhä byrokratius on iskenyt tähänkin harrastukseen.
Vs: Päivän =) Eikä siinä vielä kaikki... Joudut soveltuvuustestiin, jossa pitää vastata tietsikalla kysymyksiin, about 150 kertaa. Ne ovat kaikki eri tavoin muotoiltuja, mutta sisällöltään sellaisia kuin "Oletteko viime aikoina usein aikonut ampua omaisenne tai naapurinne?" tai "Tuntuuko useikin siltä, että haluaisitte ampua itsenne?" Ehkä silläkin testillä umpihullu erottuu joukosta, mutta muuten luulisin, että porukka just nyt siinä kohden malttaa olla vitsailematta.... - Tyypillinen esimerkki siitä kukkahattutouhusta, jossa ollaan tekevinään suurella puuhalla jotain, mitä ei sitten kuitenkaan tehdä n.s. aikuisten oikeasti. Ainoa järjellinen tapa tuossa olisi tietysti henkilökohtainen haastattelu, mutta siihenhän tarvittaisiin resursseja.
Vs: Päivän =) Ja vielä; joku logiikan puute on siinäkin, että mun *kahdeksatta* aselupaa harkitaan ja testataan niin maan perusteellisesti. Jos tulos olisi ollut kielteinen, niin ne seitsemän edellistä olisivat kuitenkin vielä olemassa. Ainoa tolkullinen jako kun minusta olisi se, että henkilölle joko voidaan antaa lupa tai sitten ei. T.s. edellisetkin pitäisi peruuttaa, jos todettaisiin, ettei se nyt okein käy....
Vs: Päivän =) Niinpä. Tämä tarina voisi jatkua enää siten, että viimeinen lupa oli haussa tarkkuuspienoiskiväärille, joka tulisi hirvikiväärien ja Desert Eaglen kaveriksi ja meillä olisi valmis Spede-sketsin käsikirjoitus
Vs: Päivän =) Myy tuo ajatus äkkiä "Putouksen" tms. ohjelmien tekijöille. Siitä voisi syntyä herkullinen kattaus
Vs: Päivän =) Hauska idea, mutta tässä realityssä se taitaa jatkua toisin; ratahaulikko kahden edellisen kaveriksi siis... Kaikkihan täällä tietävät, että hankkimalla kalliimman kameran tulee paremmaksi valokuvaajaksi. Ei kai se yhtään sen pöljempi ajatus ole, että hankkimalla kalliimman aseen tulee paremmaksi ampujaksi
Vs: Päivän =) Ihan vakavasti ottaen, minullakin pari lupaa on ja kun noilla ei mitään määräaikaistarkistuksia ole niin ihan hyvä se on, että edes aina uusia hankittaessa joku paneutuu asiaan. Toivottavasti sitten kyllä paneutuukin, eikä vaan ota pinosta kolmen kuukauden jälkeen ja lyö leimaa. Minun mielestäni aselupa on asia, jossa suhteellisen tarkka harkinta on paikallaan ja tuolla tavallahan se tulee edes joskus pohdittavaksi... Minun puolestani luvat saisivat olla määräaikaisia, vaikka se minullakin teettäisi sitten toimenpiteitä...
Vs: Päivän =) Noinhan se olisi, täydellisessä maailmassa. Epäilen kuitenkin, ettei ole. Kuten edellä sanoin, henkilökohtainen haastattelu olisi se toimiva menetelmä, se tietokonepeli kuuluisi tosiaan enemmän sinne naivismitaiteen museoon.
Vs: Päivän =) Minun lupani ovat niin vanhoja, etten moista ole joutunut tekemään, kai niiden toistojen tarkoitus on juuri se, että toivotaan että se heikoin lenkki jossain vaiheessa vähän paljastaa itseään... Haastattelu olisi minusta kyllä saatava ehdottomasti edellytykseksi. Minäkin tunnen etäisesti muutaman asennevammaisen aseenomistajan, joita voisi olla silloin tällöin hyvä jututtaa. Vähän semmoista "miehekästä" uhoa aseiden kanssa, olen päättänyt olla lähtemättä heidän seurassaan yhtään mihinkään...
Vs: Päivän =) Enpä nyt tuosta henkilökohtaisesta haastattelustakaan tiedä. Ainakin 2011 oli käytössä käytäntö, että ensimmäistä asetta hankkivat käyvät poliisin haastattelussa. Itse haastattelu oli kahden kysymyksen mittainen: metsästyskäyttöönkö haulikkoa olet hankkimassa? Ja mitä meinaat metsästää? Lopuksi kehui mallia jonka olin aikeissa hankkia, kun sattui itse omistamaan samanlaisen. Eipä tuollaisella haastattelulla paljon riskitekijöitä havaita.
Vs: Päivän =) Tää ei enään ole ihan päivän hymy kun oli lehdessä muistaakseni tiistaina. Ollu sen verran kiirusta etti ole kerinny teille jakamaan. Parempi myöhään kun ei silloinkaan.
Vs: Päivän =) Ammatikseen erilaisten (ja varsinkin erilaisten....) ihmisten kanssa jatkuvasti tekemisissä olevien silmä ja korva kehittyy. Selkeästi riskin muodostavat henkilöt kyllä erottuvat jo tuollaisessakin jutustelussa. Eivät ehkä psykopaatit, mutta iso osa.