Nythän ei ollut kyse mun kameroista tai matkoista vaan palkankorotusmekanismista ravintoketjun alapäässä, olen siis ollut työelämäni pienipalkkaisessa tehdastyössä sen jälkeen varastomiehenä, jokainen voi katsoa varastomiehen palkan PAMin sivuilta.
Sama pätee moneen muuhunkin haluttuun opintolinjaan. Jos et pääse Aallon kauppikseen tai oikeustieteelliseen, voit aina suorittaa kaupallisesti tarjolla olevan tutkinnon Eestissä tai ostaa sen jostain nimekkäästä jenkkiyliopistosta, jos varallisuus riittää.
Aika monessa maassa opettaja onkin ns. puun ja kuoren välissä; pitää siis miellyttää sekä työnantajaa että opiskelijaa. Suomessahan joissakin taide-, jopa tekniikanopinnoissa suhtautuminen opiskelijaan on jo lähtökohtaisesti sellaista, että luovuuteen tavallaan jopa kasvaa. Ei luovuudesta arkkitehdillekaan haittaa ole.
Kyllä ulkomaillakin saa hyvää oppia, kunhan on hyvässä opinahjossa, kuten juillardissa ta git (guitar institute). Mutta rahalla saa myös nimettömämmistä opinahjoista paperit. Nimettömämmissäkin varmasti on hyviä osaajia ja opettajia, mutta tämä nainen ei kyllä sellainen ollut Sama ilmiö on nykyään kaiken maailman coacheja, jotka pistävät työyhteisön ja tuottavuuden kuntoon muutamalla päivän koulutuksella, jotka ovat 5000 euroa/ päivä. Minä en sellaisia palveluita tule ostamaan koskaan, niin kauan kuin siitä voin päättää. Maalaisjärki, oikeuden- ja johdonmukaisuus sekä suoraselkäisyys ovat organisaation kulmakiviä.