"Huippu-urheilun tukemisen" voisi lopettaa ns. kansallisena tapana. Samoin kun vesistöjä pilaavan keinotekoiskemiallisen napapiirimaanviljyksenkin (emme silti "kuolisi nälkään") tukemisen. Sensijaan kuntourheilu ja ympäristössään luonnollisesti menestyvä maanviljelys on kannatettavaa. Myös vaikkapa järvikaloja kannattaisi enemmän käyttää ihmisravinnoksikin. Eikä rahdata tonnikalaa yms. toiselta puolen Tellusta.
"Eniten hajakuormitusta tulee maataloudesta" Rehevöittävä kuormitus | Vesi.fi Itse on tullut, jo viime vuosikymmenen puolelta, havainnoitua tuota kesäistä karmean runsasta sinileväpitoisuutta, mm. säännöllisellä dronekuvauksella. Aiemmin muutenkin. Monille on kuitenkin omat tienestit ja etu tähdellisempi asia kuin yleinen hyvä. Raivokkaasti hyökätään sitten tolkkua vastaan kun esittää faktoja. Ja vaaditaan yhä lisää "tukia" saastuttamiselleen - kun sillä kerran "tienaa"..
Asutuskeskusten jätevesien lopputuotteena on ”multaa” jota käytetään kaikenmaailman viherrakentamiseen asutuskeskuksissa. Siinä on ravinteet tosi helposti liukenevassa muodossa joka saastutta hyödyllistä maataloutta enemmän.
Ja se on tietysti ihan eri juttu, että maatalouspuolella viherryttäminen just toisinpäin sitoo ravinteita ja vähentää ilmastopäästöjä. Etelä-Suomessa on tiloilla juuri siitä syystä nurmettamisvelvotteita - ja tietenkin yhteiskunnan tukea.... - Kauniitahan ne voikukkapellot ovat alkukesästä. Toinen juttu sitten, onko asiassa järjen häivää.
Ongelmahan on siinä, että viherrakentamiseen käytettävä materiaali sisältää tosi paljon herkästi liukenevia ravinteita, ja niillähän tehdään kaikenmaailman pengerryksiä ja ojanpohjia joista on suora yhteys vesistöön…..mutta tämäkin on helppo laittaa maatalouden syyksi. Käsittääkseni etelässäkään ei ole maataloudella varsinaista nurmettamisvelvoitetta, mutta mitä pidemmän aikaa vuodesta maassa kasvaa vihreää…niin sitä parempi. Heinähän on hyvä ilmastopäästöjen vähentäjä…mutta heinää on vaikea hyödyntää muuten kuin nautojen kautta jota pidetään taas niin tosi pahana.
"Viherrakentamisen" ja "kaikenlaisen pengertämisen" yms. vaikutus - väitetyssä mielessä - on suorastaan naurettavan pieni verrattuna maanviljelyn massiiviseen kuormittavuuteen. Yhden ihmisen tarkoitushakuinen mielikuvitus ei syrjäytä lukuisien tieteellisten tutkimuksien todennäköisyyttä. Vaikka totuus ei olisi miellyttävä niin sillä on suurempi arvo kuin tuulesta temmatuilla höpinöillä. Turhaa ja merkityksetöntä edes jatkaa aiheesta täällä. "Ymparisto.fi": Suuri ravinnekuormitus ruokkii rehevöitymistä ("Kuormituksen lähteet Noin 90 % ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta ja 80 % typpikuormasta tulee hajakuormituksena viljelymailta...")
Ei oo mun keksimä juttu, vaan viherrakennusalalla toimineen henkilön tutkima asia. Mutta eihän tälläiselle näkökulmalle anneta mitään arvoa…kun kyse on kaupungeista.
No kerroppa vielä kuka hän on ja miten voin tutustua hänen väitteidensä paikkaansapitävyyteen. Pelkkä "tuttu (tai "joku") väitti" ei oikein riitä. Aihehan on erittäin tärkeä ja siihen on syytä suhtautua vakavasti. Itsekin olen ollut alalla, joitakin vuosia, ja myös opiskellut alaa. Mistään en ole kuullut väitettä että se kuormittaisi ympäristöä ENEMMÄN kuin maanviljelys. Koska se ei olekaan niin. Tieteellistä tutkimusta en ole, kuitenkaan itse tehnyt, vaan joudun luottamaan asiaan perehtyneempien päätelmiin. En usko että kyseessä olisi mikään maanviljelykseen kohdistuva katala salaliittokaan. Sen verran monet leivästäkin tykkää (?)... Mutta parempi antaa olla? "Pyhä viljeleminen" on niin kauhean arka aihe... Sen pyhyys syrjäyttää kaiken muun - järjenkäytönkin... edit.Ympäristö.fi:
Ei nyt tähän hätään linkkiä ole tarjolla. Enkä väitä etteikö maataloudesta päästöjä tulisi, mutta lähes jokaisen (Estiä lukuunottamatta?) on ruokaa päivittäin syötävä. Nykyinen maailmantila on sensorttinen ettei tuontiruoan varaan voi ruokahuoltoa laskea. Kyllä maataloudessa on tehty paljonkin päästöjen vähentämiseksi, mutta ei siihen mitään nopeaa taikatemppua ole. Viimeaikaiset säätilat vaikeuttaa tätä hommaa aikalailla. Luomuviljely on aikalailla vastatuulessa tällä hetkellä, ihmiset eivät halua maksaa luomutuotteista sitä hintaa mitä pitäisi. Moni luomuviljelijä on laittanut hanskat tiskiin kun ei pysty. Tuotettuun ravintomäärään nähden luomutuotanto ei oo kovin ympäristöystävällistä. Nykyinen trendi onkin hiiliviljely, eli lähellä tavanomaista viljelyä lähellä oleva luomuviljelyäkin vähemmän ympäristöä kuormittava viljelytapa. Tähän suuntaan ollaan menossa, mutta kaikki ei käy yhdessä yössä.
Toi käsitteistö on niin sekavaa, ettei maallikko ( ) niitä oikein hallitse. Nurmettamiselle on valtakunnallinen kiintiö, josta pidetään kiinni - kai se sitten on niin, että jos joku nurmettaa peltoaan, voi joku toinen kyntää. Se velvoite koskee ns. "ekologista alaa", sitä tulee olla vähintään 5 prosenttia peltoalasta tiloilla, joiden peltoala on yli 15 hehtaaria. Vaatimus on voimassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Siihen kai sitten luetaan kesannot, hernekasvien viljely ja energiapajun kasvatus. Niitä laajoja voikukkapeltoja tqssa keväällä ihmettelin, mutta onhan niitä oltava. Jos peltoa on talossa vaikkapa 800 hehtaaria, on 40 hehtaaria oltava voikukalla. Viherryttämistuki - Maa- ja metsätalousministeriö
Ihan turhaa -taas kuten usein aiemminkin- mennä tuollaiisin henkikökohtaisiin vinoiluihin (ettei sitten tarvitsisi jonkun syödä jne.) kun yritetään puhua aiheesta ja pyytää perusteluita väitteille. Tuosta ylhäältä näet, parissa sekunnissa, mistä on kyse. Ja lisää oikeaa tietoa on saatavilla rökälemäärin. Jos siis tietoa haluaa eikä omien fantasioittensa pönkittämistä. Mutta heippis ja hyvät päivänjatkot...
Nojoo…saattaa olla, itte oon C1 aluella ja niiren sääntöjen kanssa pelataan. Pysyvä nurmi on EU-kukkanen jolloin 6 vuotta nurmella olleelle pellolle ei saisi enää muuta kasvia laittaakaan (jos nurmiala vähenee EU:n määräämän vähimmäisalan alle)
No, päässälaskua kannattaa eläkeläistenkin harjoitella, pysyy vireänä Lannoitteita kai käytetään kylvön yhteydessä noin 500 kg/ha - ehkä hiukan enemmän keskimäärin, mutta tuo luku on helppo laskujen kannalta. Viljeltyä peltoa on maassa 2,2 miljoonaa hehtaaria. Lannoitteita siirtyy luontoon siten joka kevät noin miljoona tonnia (jos ne nurmet yms jätetään pois laskuista). Se miljoona tonnia ei maahan jää (eihän sitten ensi keväänä tarvitsikaan taas lannoittaa... ) Vesitöihin se valuu aikaa myöten. Mihis muuallekaan? Lannoitekuormitus on siten about se miljoona tonnia vuodessa. Viherrakentaminen yms. on varmasti sekin vesistöjä kuormittavaa, kuten RB edellä totesi. Mittakaava on vain hyvin paljon pienempi.
Bumaga on bumaga ja käytäntö on käytäntö, sanoi kuuluisa valtiomies aikanaan. Keväällä ajelin Hämeen puolella mökkireisulla, ja mennen tullen ohitin paikan, jossa lemu oli aivan ylimaallisen hirveä. Piti oikein silmäillä, mitä ihmettä oli tekeillä. No, isäntä se siellä tyhjenteli lietelantäsäiliöitään, talven kertymä kai oli jaossa. Tankkikärry traktorin perässä, ja suutinkiskot takana. Liete levitettiin pelloille keväthangelle..... Ja sitä oli paljon, varmaankin koko talven satsi. Sulaville hangille jäätyneen maan päälle levitettynä lietteestä (arviolta) 99 % huuhtoutuu vesistöön sulavesien mukana. Siellä se on Päijänteessä helsinkiläisten juotavana...
Lannoitteita pitäis periaatteessa käyttää juuri senverran mitä kasvi käyttää, ei enempää. Ei se kaikki vesistöihin mene. EU-kaudella oon tehnyt viljelysuunnitelmat kyseiseen tarkoitukseen tehdyllä ohjelmalla. Laskenut sadon kuluttamat ravinteet ja lannoittanut sen mukaan. Fosfori on kriittinen ravinne jonka käyttömäärää valvotaan. Oon lannoittanut sen sääntöjen mukaan ja pelloista tehtyjen viljavuustutkimusten (pakollisten) mukaan pellossa oleva fosforin määrä on ollut laskussa. Eli vuosi vuodelta ravinteita vähemmän mitä voi huuhtoutua.
Wikipediasta ( lohduttavaa, lieneekö propagandaa ) : " Veden laatu Päijänteen vedenlaatu on hyvä ja Jämsän eteläpuolella vieläpä erinomainen. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960–1985, minkä jälkeen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsän teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen Metsä-Botnian silloisille sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella. Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus Päijänne puhtaaksi -kansalaisliikkeellä, joka keräsi 140 000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesi johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijännetunnelia pitkin Vantaalle Silvolan tekojärveen."
Eteläisen Päijänteen vedenlaatu on aina ollut hyvä. Pohjoisessa oli niitä tehtaita, jotka työnsivät jätteet suoraan järveen, mutta ne on kyllä pantu jo aisoihin, kuten Estin linkeistä ilmenee. Pohjoisessakin vedenlaatu paranee. Ja se pohjoisosa on aika kaukana suuren ja syvän Tehinselän tuolla puolen. Helsingin vedenottopaikka on Asikkalanselän puolella, ja pohjoisen vesiä ei sinne kulkedu käytännössä ollenkaan. Pulkkilanharju blokkaa aika tehokkaasti pohjoisen erilleen, ja virtaus suuntautuu Kymijokeen. Lahden kaupunkikin on siirtänyt jätevesien purun Porvoonjokeen, joten sieltäkään ei enää kulkeudu paskaa Päijänteeseen. Se Helsinkiin vievän tunnelin sijoitus lienee aikanaan harkittu aika perusteellisesti.