Trabi ei ruostunut. Silloin ruoste oli todellinen ongelma. Jos moottori olisi ollut asiallinen, olisi se ollut itse asiassa aika hyvä kansanauto 50-luvun mittapuulla, mutta jostain syystä DDRssä jämähdettiin kaksitahtiseen.
Lada Niva olisi kyllä erinomainen peli tänne maaseudun pikkuteille. Kun vaan löytäisi kunnoltaan kohtuullisen.
Tuo IFAn malli taisi olla suora kopio länsiautona myydystä DKW-mallista. Niitä tehtiin vanhoissa itäpuolelle Saksaa jääneissä tehtaissa. (Suomessa DKW myytiin Donau-merkkisenä jostain maahantuojien nimikiistasta johtuen.)
Kyllä, Minulla oli muinoisessa nuoruudessa eräällä kaverilla tämä Ifa F9 ja toisella kaverilla saman näköinen Donau. En enää muista kumpi oli tyytyväisempi hankintaansa. Valokuvista vielä, että kuvasin Ifan Leica M6 kameralla, johon olin ladannut Agfa APX 400 filimin. No, piti sekin nyt sitten mainita.
Trabantin kori on kai fenolihartsia ja joskus 1990-luvulla tiedemiehet yrittivät etsiä jotain bakteeria, joka lahottaisi ko. hökötyksen. En tiedä miten projekti onnistui. Syynä moottoritekniikan jämähtämiseen oli Neuvostoliitto, joka kielsi Itä-Saksalaisten autotehtaiden valmistaa henkilöautoihin muita kuin kaksitahtimoottoreita, kun eivät halunneet kilpailua omalle autonvalmistukselleen.
Vielä tuli joulupöydän juomapuoli turvattua vanhoilla ansioilla Sanaston tilitys kirjastolainoista tulee aina sopivasti ennen joulua. Toki se pienenee vuosi vuodelta kuin sanonnan pyy maailmanlopun edellä, mutta niin pienenee juomien sietokin, joten tasapaino säilyy ainakin melkein... Hupaisana yksityiskohtana on joku löytänyt kirjastosta vuonna 1988 julkaistun Sateenkaari -kirjankin. Toki se 35 vuoden iästään huolimatta on edelleen skarppia tekstiä, mutta harva kirjasto pitää hyllyissään niin vanhaa aineistoa.
Pienen piuhajumpan jälkeen sain uuden valokuituliittymän (melkein) täyteen vauhtiin: DOWNLOAD 295.70 Mbps UPLOAD 296.15 Mbps
Toki olisin voinut ostaa 1000/1000 versionkin, mutta tuo 300/300 taso riittää mulle. Varsinkin, kun sen sai halvemmalla kuin max 200M G4 liittymän. Mobiililiittymät ovat aika herkkiä käyttäjämäärille.
En nyt tiedä, onko vaiko Minut tuo kartta kuitenkin yllätti. Jotenkin - ilmeisesti ilman perusteita - olin olettanut, että pääkaupunkiseudun nuoret miehet ovat niitä vetelimpiä, ja pohjoisempana sitten kuntokin on kovempi. Asiahan on kuitenkin tasan päinvastoin. Huonokuntoisia varusmiespalvelun aloittajia tulee eniten Pohjanmaalta ja Lapista. Näillä meidän nurkilla Länsi-Uudellamaalla nuoriso on kovakuntoisinta (tai ainakin siis vähiten huonokuntoista.) Lähde: https://www.hs.fi/tiede/art-2000010041869.html
Kukas se taas äskettäin puhuikaan asiassa pysymisestä.... - Ootas ny, se taisi olla joku tuolta länsirannikon vetelysalueelta...
Ollaanpas sitä nyt herkkiä. Äläs ny, mä oon kovakuntoinen "stadin kundi", kunnallisveronikin menee stadiin. Täällä lännessä olen vain töiden vuoksi...
Pidettiin muutaman radioamatöörin kanssa ”aamurinkulaa” radiotaajuuksilla ja vanhemman polven amatöörit taas tapansa mukaan rupesivat muistelemaan menneitä aikoja. Eräs kertoi olleensa nuorena erään maaseutumeijerin palveluksessa, missä tarjottiin myös putkiradioiden akkujen latauspalvelua. Tuohon aikaanhan putkiradiot olivat jo yleistyneet, mutta läheskään kaikissa maaseudun taloissa ei vielä ollut verkkosähköä, ja siksi radiokin toimi anodiparistolla ja hehkulle oli yleensä se ladattava akku. Eräs mummeli kuulemma radionsa akkua lataukseen tuodessaan sanoi, että: ”Laittakaa sinne akkuun vain uutiset ja jumalanpalvelukset. Muusta en välitä enkä muusta halua maksaa”. (Tuohon aikaan taisi olla kohtalaisen yleistä, että radion toiminta ei ihan kaikille ollut oikein selvää).
Ei kyllä ole soveltuva tosi pienen polttoainetankin takia, kun se vielä yhdistetään älyttömään kulutukseen. Nivaa saa tankata tiheästi, riesaksi asti. Naapuri kehui, että sillähän pääsee melkein 250 km ennen kun tankkausta tarvitsee!
Afrikassa kyllä tiedetään, mitkä maasturit soveltuvat vaikean maaston ja huonon huollon olosuhteisiin. Toyota on suosituin. Vanha Land Cruiser tms. on ehkä helpoin pitää tieliikennekelpoisena. Niitä vain ei tahdo saada meillä mistään edes kohtuullisilla kilometrimäärillä.
Jos noita alueita katsoo, niin taitaa yhdistää ainakin se, että kaikilla "kovakuntoisimmilla" alueilla on parhaat julkisen puolen puitteet urheiuharrastamiseen. Varmasti myös pätevimmät edistämään asiaa. Länsi-Uusimaallahan harrastellaan lisäksi aika paljon kaiketi kestävyyslajeja, sekä hyvin aerobista joukkueurheilua; säbää, käsipalloa jne. ihan vaan höntsätasollakin. Olisi muuten hauska katsoa rinnalla karttaa, jossa on Pisa-tulokset. Ollut - hmm - hauska seurata keskustelua siitä. Niin moni tuntuu tietävän, missä syy on. Noin suunnilleen kaikessa se on jossain muualla kuin siinä omassa lapsessa tai omassa kasvatusvastuussa. Toki julkisen vallan tulisi kuitenkin edistää, joka nyt ehkä vähän unohtunutkin. Jos itse saisin päättää, niin alkajaisiksi kieltäisin Wilman käytön kokonaan.